Miksi suomalaiset nuoret naiset eivät äänestä Euroopan parlamentin vaaleissa? Viime vaaleissa vuonna 2014 kaikkien naisten äänestysprosentti oli meillä 38 ja 18–24-vuotiaiden nuorten naisten vain 10. Vastaavat luvut Ruotsissa olivat 59 ja 66, ja unionissa keskimäärin 41 ja 43. Suomen molemmat luvut sijoittavat meidät jäsenvaltioiden häntäpäähän.
Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaaleista teettämän selvityksen mukaan äänestämättä jättämiseen vaikuttivat mm. koulutustausta, työttömyys, kotiäitiys ja yleinen tyytymättömyys, ettei asioihin voi vaikuttaa. Näin kaikissa jäsenvaltioissa.
Suomessa naiset ovat koulutetumpia kuin miehet ja he ovat myös työelämässä lähes yhtä paljon kuin miehet, toisin kuin monissa EU-jäsenvaltioissa. Näin ollen jäljelle jää olettama, että naiset eivät koe voivansa vaikuttaa äänestämällä tai sitten he eivät tiedä, miten EU:n päätöksenteko vaikuttaa Suomeen. Viimeksi mainittua en tohdi epäillä. Tämä on kuitenkin huolestuttavaa.
Suomessa on noin 2,3 miljoonaa äänioikeutettua naista ja noin 1,4 miljoonaa jätti käyttämättä mahdollisuuden vaikuttaa EU:n päätöksentekoon vuonna 2014.
Miten naiset ja eritoten nuoret naiset saataisiin vaaliuurnille tänä vuonna? Siinä on pohdittavaa niin puolueille, medialle kuin naisille itselleen. Ja sen vuoksi Eurooppanaiset ry on tehnyt tämän julkaisun. Me haluamme herättää naisia vaikuttamaan Euroopan Unionin asioihin. Hyvistä naisehdokkaista meillä ei ole pulaa. Kaikki Suomen naisehdokkaat esitellään tässä lehdessä.
Suomi kuuluu Eurooppaan ja Suomi on myös Euroopan unionin jäsen. Se tarkoittaa monia vapauksia kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille. Mahdollisuuksia opiskella, tehdä tutkimustyötä ja työskennellä toisessa valtiossa ilman erityisiä lupia.
Se tarkoittaa myös tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Hyviä suomalaisia tuotteita on mahdollisuus kaupata muissa jäsenvaltioissa. Suomi tunnetusti tarvitsee vientituloja voidakseen tarjota kansalaisilleen hyvinvointia.
Tasa-arvo kuuluu unionin toimivaltaan. Vilnassa toimivan Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tehtävä on edistää tasa-arvoa niin unionin alueella kuin sen ulkopuolellakin. Virasto kerää tilastoja jäsenvaltioista, tutkii ja analysoi. Tilastoinnin kohteena ovat mm. työurat, koulutus, vallankäyttö, palkat ja naisiin kohdistuvaa väkivalta. Suomi on menestynyt joillakin alueilla muita jäsenvaltioita paremmin, mutta lähisuhdeväkivaltatilastoissa olemme edelleen negatiivisessa kärkipäässä.
Naisten palkka on komission palkkaerotilaston mukaan Suomessa 17 prosenttia alhaisempi kuin miesten palkka. Tilanne on samankaltainen lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten eläkkeet tulevat olemaan pienempiä vielä tulevina vuosikymmeninä. jos asioille ei tehdä mitään.
Nämä ovat asioita, jotka meidän on hyvä tietää, mutta myös asioita, joihin voimme vaikuttaa. Voimme vaikuttaa äänestämällä ehdokkaita, jotka haluavat parantaa naisten asemaa työ- ja perhe-elämässä.
Onko niin, että monille ihmisille tasa-arvoasiat ovat itsestään selvyyksiä, niin kuin vaalit ja demokratia? Tästä kertoo osaltaan se, että naiset eivät ole tulleet valituiksi johtopaikoille, ei politiikassa eikä yrityselämässäkään, muuta kuin suhteellisen harvoin. Tilanne on sama Euroopan unionissa.
Suomen on aika saada nainen komissaariksi. Eurooppanaiset ry:llä olisi tarjota komissaarikisaan monia erinomaisia naisia. Yksi sellainen on sitoutumaton Euroopan tuntija, valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen.
Äänestämällä tänä keväänä valitaan ne päättäjät, jotka päättävät reunaehdoista, joissa tasa-arvo tulevina vuosina toteutuu. Ihmisoikeudet, joihin naisten oikeudet kuuluvat, vaativat valtion ulkopuolista valvontaa. Meidänkään historiamme ei ole vapaa ihmisoikeusloukkauksista.
Joten nyt kaikki naiset, nuoret ja vanhat ja siltä väliltä, tänä keväänä äänestetään! Neljän vuoden päästä ei enää voi vaikuttaa niihin vuosiin, jotka ovat nyt edessämme. Niihin vaikutetaan juuri nyt.
Kirjoittaja: Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja. Teksti on julkaistu pääkirjoituksena Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa 2019.
