Maanantaina 14.12. klo 9-10 kokoonnumme Zoomissa, jossa meille alustaa piispa emerita Irja Askola. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan Suomen ensimmäistä naispiispaa ja valmistautumaan joulun odotukseen, tällä kertaa kotiemme suojista etäyhteyksin.
Osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista, klikkaat vain itsesi mukaan zoomiin!
Eurooppanaisten 25-vuotisseminaarissa katsottiin menneeseen ja tulevaan. Erityisesti katsottiin sitä, miten Covid 19 -pandemia on vaikuttanut naisten elämään ja millaisia sen vaikutukset ovat pandemian jälkeisessä maailmassa, Euroopassa ja Suomessa.
Komissaari Jutta Urpilainen tervehdyspuheessaan ja eri alojen asiantuntijat paneelissa tarkastelivat pandemian vaikutuksia yleensä tasa-arvoon ja toisaalta yhteiskunnille ja niiden naisille ja perheille tärkeiden talouden, terveyden, turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kulttuurin sekä koulutuksen näkökulmasta.
Tasa-arvon ja tasa-arvoisten yhteiskuntien merkitys korostuu muun muassa terveyskriisien hoitamisessa ja selättämisessä. Tämä on tutkimuksin osoitettu tosiasia. Tasa-arvonäkökulma on tärkeä myös koronapandemiassa ja sen seurausten korjaamisessa.
Myös Euroopan parlamentin tasa-arvoasiain valiokunnassa on tarkasteltu sitä, mihin Covid 19 jälkilasku suuntautuu. Tarkastelun tuloksena nähdään, että se kohdistuu enemmän naisiin kuin miehiin. Esimerkkejä löytyy paljon ennen kaikkea naisvaltaiselta sosiaali- ja terveysalalta. Mutta myös kodin ja perheen piiristä; yhtenä esimerkkinä vaikkapa omaishoidon entistä suurempi kasautuminen naisille.
Maailman terveysjärjestössä on viime aikoina hämmästelty sitä, miten heikkoja eurooppalaiset terveydenhuoltojärjestelmät sittenkin ovat olleet. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoi, että parlamentissa käydään nyt vahvaa keskustelua siitä, että Eurooppa tarvitsee erityisen hoivadiilin.
Komissaari Jutta Urpilainen korosti tyttöjen koulutuksen positiivisia vaikutuksia yhteiskuntien kokonaiskehitykseen, mutta totesi samalla, että pandemian takia moni tyttö maailmassa on jäänyt kriisin seurauksena pois koulutuksesta.
– On olemassa aito riski, että he eivät palaa kouluun. Tästä syystä EU satsaa lisää rahaa koulutukseen tulevalla ohjelmakaudellaan.
Toinen kriisien kannalta tärkeä ja tasa-arvotyössä huomioonotettava välttämätön asia on, että tytöt ja naiset on saatava laajemmin mukaan päätöksentekoon. Urpilainen korosti sitä, että vain se on tie aidosti mukaan ottavaan ja tasa-arvoiseen ja yhteiskuntaan, joka on vastustuskykyinen tällaisille kriiseille.
Tässäkin mielessä Euroopan unionin aikaisempaa vahvempi sitoutuminen komission puheenjohtaja Ursula van der Leyenin johdolla tasa-arvon edistämiseen juuri nyt on erittäin tervetullut ja tärkeä asia. Alkuvuodesta julkaistu EUn tasa-arvostrategia on nimittäin tarpeellinen työväline myös jäsenmaiden käyttöön.
Vuoden 2021 puolella on jo odotettavissa komission aloitteita tasa-arvon vahvistamiseksi. Niin ikään EU:n elvytysrahan suuntaaminen jäsenmaissa, myös Suomessa, on mahdollisuus korjata koronan jättämiä jälkiä. Euroopan parlamentti korostaa sitä, että elvytysrahan kohdentamisen ja käytön yhteydessä on tehtävä aito sukupuolivaikutusten arviointi. Tämän on syytä toteutua.
Juhlaseminaarissa esitetty Jutta Urpilaisen tervehdys sekä valitettavasti striimistä unohtunut Miapetra Kumpula-Natrin tervehdys löytyvät tästä linkistä.
MEP Sirpa Pietikäisen tervehdyksen taas pääset katsomaan YouTubesta tästä linkistä.
Naisten tulevaisuus Covid-19 jälkeen -paneelissa panelisteina olivat;
Anita Lehikoinen, Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sari Koivuniemi, Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tehy Outi Kuivasniemi, Kansainvälisten asioiden johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Veera Tyhtilä, Käsikirjoittaja, Suomen PEN puheenjohtaja
Asiantuntijapaneeli – Meillä on paljon vajetta ja velkaa, joka kohdistuu naisiin ja tyttöihin
Covid 19:n vaikutukset Suomessa ja maailmalla kiteytyivät asiantuntijapaneelissa erityisesti naisille ja tytöille tärkeiden asioiden ”vaje ja velka” -vaikutusten tarkasteluna.
Hoitovelka sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo Suomessakin osoitettu, ja sillä nähdään olevan pitkäaikaisia vaikutuksia ympäri maailmaa. Esimerkiksi äitiys- ja lapsikuolleisuus on kehitysmaissa noussut. Tärkeä huomio on, että universaalin hyvinvointimallin maissa on pystytty vastaamaan terveydenhuollon tarpeisiin ja haasteisiin paremmin kuin yksityisen sosiaalivakuutuksen maissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön stressi- ja psykososiaalinen kuormitus on kuitenkin Suomessa – ja myös globaalisti – iso haaste. Henkilöstömitoituskysymykset onkin otettava huomioon tulevissa varautumisissa.
Pandemia on aiheuttanut koulutusvelkaa ja oppimisen kriisin. Maailmassa on 700 miljoonaa lasta, jotka eivät ole päässeet kouluun koronakriisin jälkeen; tytöt useammin kuin pojat, koska poikien koulutukseen panostetaan. Suomessa maahanmuuttajanaiset ovat kärsineet koulutusvajeesta enemmän kuin miehet, puhumattakaan eroista kantasuomalaisiin. Suomessa tytöt myös raportoivat enemmän ongelmia etäopetuksesta. Koulutuksen vajeita on kuitenkin pyritty jo paikkaamaan kohdentamalla lisärahoitusta kunnille ja kouluille.
Turvallisuusvaje on koronan aikana kasvanut entisestään. Suomessa on tilastotietoa siitä, että lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt viimeisen yhdeksän kuukauden aikana. Useimmiten kohteena ovat naiset. Yhteiskunta on kuitenkin pyrkinyt tukemaan palveluiden saatavuutta monin eri tavoin.
Myös seksuaalinen väkivalta ja häirintä lisääntyvät, kun ihmiset jäävät kaikkialla neljän seinän sisälle eristyksiin, ja yhteydet ovat vain digitaalisia. Vähemmistöjen naiset joutuvat tällöin usein uhreiksi. Niin ikään sote-henkilöstöön kohdistuu maailmalla aikaisempaa enemmän väkivaltaa; heitä häiritään, leimataan ja heidän työtään vaikeutetaan.
Kulttuurivelka ja -vaje ovat todellisia. Teatteri-, elokuva- ja musiikkialan tilanne on valtavan huono, ja alalta putoaa pois tekijöitä – usein naisia. Suomessa ollaan varautumassa siihen, että elanto on mennyt ja pieniä yrityksiä häviää, joten tämä on luvattu ottaa huomioon elpymissuunnitelmassa.
Mitä pandemia on opettanut – On myös paljon myönteistä
Panelistit kiteyttivät kukin oman asiantuntijuutensa näkökulmasta pandemian hyvät opit ja seuraukset.
Veera Tyhtilä: Ihmiskunta eteni ehkä liian kiihtyvää vauhtia. On äärimmäisen tärkeää, että vauhti hiljeni. Opimme ottamaan rauhallisemmin. Ihmisillä on ollut aikaa perheille.
Anita Lehikoinen: Havahduimme siihen, että on yksi maapallo, yksi ihmiskunta. Pitää luottaa tieteeseen ja auttaa yhteiskuntaa ja poliittista päätöksentekoa. Yhteisöllisyyden merkitys tuli näkyväksi. Ymmärretään luovan talouden merkitys, se mitä kulttuuri ja taide merkitsee.
Outi Kuivasniemi: Nyt tiedämme, mitä pitää jatkossa tehdä, ja nyt näkyy se, miksi tasa-arvoon pitää panostaa. Näemme, että terveys ja talous eivät ole toisilleen vastakkaisia. Ymmärrämme, että terveysturvallisuus on osa kokonaisturvallisuutta. Oppi on myös se, että rakenteiden on oltava kunnossa. Rakenteet ovat mahdollistaneet naiset johtoon.
Sari Koivuniemi: Olen luottavainen siihen, että kriisi johtaa yhteiskuntiin, joissa ymmärretään, että panostaminen yhteiskuntaan, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto ja kansallinen huoltovarmuus ovat kunnossa, on ensiarvoista.
Tekstin kokosi Päivikki Kumpulainen
Suuri kiitos tapahtuman osallistujille Eurooppasalissa sekä striimin välityksellä sekä tietenkin kaikille jäsenille, jotka ovat mahdollistaneet 25-vuotisen taipaleemme.
*) Hybridinä järjestetyn juhlaseminaarin puhujia olivat komissaari Jutta Urpilainen, juhlatervehdyksen toivat myös europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen ja entinen Eurooppanaisten puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri.
Paneeliin osallistui eri alojen asiantuntijoita, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, STM:n kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Kuivasniemi ja TEHY:n kv-päällikkö Sari Koivuniemi sekä Suomen PENin puheenjohtaja, käsikirjoittaja Veera Tyhtilä. Tilaisuuden avasi Eurooppanaisten puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen ja juonsi Eurooppanaisten hallituksen entinen jäsen Kati Kalliomäki.
Kuvassa Eurooppanaisten puheenjohtaja 2020 Merja-Maaria Turunen sekä tapahtuman juontaja, Eurooppanaisten pitkäaikainen aktiivi Kati Kalliomäki
Eurooppanaiset ry:n marraskuuta värittää syyskokous 23.11. Kokous järjestetään hybridisti sekä etänä että paikan päällä Globaalikeskuksella. Ethän saavu paikalle, mikäli sinulla on Covid-19-oireita.
Sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 23.11. klo 16 Globaalikeskuksen tiloissa (Siltasaarenkatu 4) sekä Zoom videopuheluna.Tilaisuus jatkuu kokouksen jälkeen alustuksella ja vapaalla keskustelulla.
Aika: ma 23.11. klo 16 alkaen
Paikka: Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, 7. krs
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tällä lomakkeella viimeistään maanantaina 23.11. klo 10.
Lähetämme sähköpostitse liittymislinkin ja materiaalit kokoukseen etänä osallistuville. Alustana toimii Zoom-videopuhelu, joka toimii sekä selaimella että tietokoneeseen ladattavalla sovelluksella.
Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat (sääntöjen 9 §), joista tärkeimpinä: vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksun suuruus vuodelle 2021 sekä valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet (5-9 kpl).
Nyt on siis erinomainen mahdollisuus tulla mukaan vaikuttamaan Eurooppanaiset ry:n tulevaan toimintaan!
Eurooppanaiset järjestää perinteisen Aamuakatemian EU:n sukupuolten tasa-arvostrategiaan liittyen. Keskustelua lämmittämään on lupautunut alustajaksi Eeva Raevaara, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies. Luvassa on kattava katsaus strategiaan, jonka lisäksi tietenkin vapaata keskustelua.
Tänä vuonna juhlitaan sekä EU-jäsenyyden 25. juhlavuotta että Eurooppanaisten 25-vuotista taivalta. Päätimme juhlia tasa-arvoisemman Euroopan eteen urakoitua neljännesvuosisataa yhdessä jäsenien ja alumnien kanssa. Tervetuloa vuosijuhla-seminaariimme 12.10. klo 15-17. Paikan päälle Eurooppasaliin mahtuu ensimmäiset 30 osallistujaa sekä muut halukkaat voivat seurata seminaaria striimin kautta. Tapahtuma striimataan Eurooppanaisten facebook-sivuilla, ota sivu jo haltuun tästä linkistä. Luvassa tuttuun tapaan inspiroivia puheenvuoroja ja syväluotaavaa keskustelua naisten tulevaisuudesta Covid-19-viruksen jälkeisessä maailmassa.
Eurooppasalissa on hyvät puitteet pitää tarpeelliset turvavälit ja Eurooppanaiset tarjoavat osallistujille kasvomaskit, jotta myös paikan päällä osallistuminen olisi mahdollisimman turvallista.
15:00 Tervetulosanat Eurooppanaiset ry puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen 15:10 Videotervehdys Komissaari Jutta Urpilainen, Euroopan komissio 15:30 Paneeli Naisten tulevaisuus Covid-19-pandemian jälkeen Juontaja: Kati Kalliomäki, Viestinnän johtaja, Verohallinto Osallistujina: Anita Lehikoinen, Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sari Koivuniemi, Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tehy (etänä) Outi Kuivasniemi, Kansainvälisten asioiden johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Veera Tyhtilä, Käsikirjoittaja, Suomen PEN puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, MEP (video ja etänä) 16:30 Videotervehdys Miapetra Kumpula-Natri, MEP, Eurooppanaisten entinen puheenjohtaja
Vielä on mahdollista nautiskella EU-puheenjohtajakauden jälkilöylyissä! Eurooppanaiset järjestävät vierailun kuuntelemaan ja keskustelemaan valtioneuvoston EU-sihteeristön kanssa Suomen vuoden vaihteessa päättyneestä EU-puheenjohtajuudesta. Keskustelua alustaa Anja Laisi, joka on toiminut EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkönä.
Aika: keskiviikko 5.2. klo 8:30-10
Paikka: Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki
Perinteisillä Eurooppanaisten joulupuuroilla ravintola Ainossa tasa-arvoministerinäkin toiminut uusi työministeri Tuula Haatainen muistutti meitä siitä , että tasa-arvon backlash vaani ja jyllää maailman politiikassa taustalla, mutta myös avoimesti, koko ajan.
Monissa Euroopan maissa ollaan esimerkiksi kyseenalaistamassa Istanbulin sopimuksen tavoitteita, eli väkivallan ja perheväkivallan ja syrjinnän ehkäiseminen ja poistaminen ja tasa-arvon edistäminen.
Kyseenalaistamisen taustalla on mm. ajattelu, että koti on yksityistä aluetta, joten siellä tapahtuvaan ei voida ulkopuolelta puuttua. – Me emme saa antaa jalansijaa tällaiselle emmekä muullekkaan tasa-arvoa polkevalle ajattelulle ja toiminnalle, painotti Haatainen.
Me emme saa antaa jalansijaa tasa-arvoa polkevalle ajattelulle ja toiminnalle.
Tuula Haatainen, työministeri
Ministeri Haatainen oli myös huolissaan riskistä, että esimerkiksi nuoremmat sukupolvet pitävät itsestään selvänä sitä, että saavutettu tasa-arvon tila säilyy; ei ajatella vaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia myös meillä. – Meidän pItää puhua historian kokemuksesta ja siitä, millaista elämä on, jos vapautta ja tasa-arvoa ei ole, muistutti Haatainen.
Erityisellä ilolla Eurooppanaiset tervehtiikin tässä ajassa nuorten naisten nousua vallankahvaan niin ministereinä kuin kansanedustajinakin. On hienoa, että muu Eurooppa ja maailma katsoo nyt meitä!
Vuoden 2020 alusta aloittava Eurooppanaisten uusi puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen korosti ja toivoi sitä, että nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa löytäisimme enemmän aikaa eri sukupolvien ja eri järjestöjen kohtaamisille ja tasa-arvotyölle. Eurooppanaiset edistää tätä omalta osaltaan.
Hyvää joulua kaikille Eurooppanaisten jäsenille, seuraajille, sidosryhmille ja vieraille!
Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen
Kuva: Samaan kuvaan kokoontuivat Eurooppanaiset ry:n jäsen Irja Askola, väistyvä ja uusi puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara ja Merja-Maaria Turunen sekä alustaja, työministeri Tuula Haatainen.
Eurooppanaisten vuoden viimeinen tapahtuma, perinteinen joulupuuro, järjestetään jälleen Lucian päivän aamuna 13.12. Vieraanamme on eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen, joka alustaa meille naisten oikeuksista osana ihmisoikeuksia – meillä, Euroopassa ja maailmalla. Alustuksen jälkeen meillä on aikaa yhteiselle keskustelulle.
Haatainen saapuu mielellään Eurooppanaisten vieraaksi jouduttuaan viime vuonna peruuttamaan tulonsa työesteen takia. Tule siis sinäkin kuulemaan odotettua alustajaa!
Joulupuuro järjestetään ravintola Ainossa (Pohjoisesplanadi 21) perjantaina 13.12. klo 8.30–10. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, mutta ravintolan rajallisen tilan vuoksi voimme ottaa mukaan vain 35 nopeinta ilmoittautujaa. Varmista siis paikkasi ja ilmoittaudu tilaisuuteen verkkolomakkeella! Viimeinen ilmoittautumispäivä on 9.12.
Mitä: Eurooppanaisten joulupuuro, vieraana Tuula Haatainen Milloin: perjantai 13.12. klo 8.30–10 Missä: ravintola Aino, Pohjoisesplanadi 21 Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään 9.12.
Eurooppanaiset järjestää marraskuussa myös kilpailu- ja kuluttaja-aiheisen tilaisuuden yhdessä Pääkaupunkiseudun kuluttajien ja Kuluttajaliiton kanssa. Kuluttajien asemasta alustaa kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo.
Aamuakatemia järjestetään Eurooppasalissa keskiviikkona 13.11.2019 klo 9.00–10.00. Leivo tarkastelee alustuksessaan mm. markkinoiden avaamista kuluttajien näkökulmasta (esim. taksit, apteekit ja rahapelimarkkinat), kotimarkkinoiden kilpailutilannetta sekä ilmasto- ja kilpailupolitiikan suhdetta EU:ssa. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell on luvannut kommentoida alustusta.