Eurooppanaiset ry – naisten ääni Euroopassa
HUOM! Kevätkokouksen paikka muuttunut ja Kroatian EU-puheenjohtajuusseminaari peruttu!
Eurooppanaiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 16.3. klo 16-17 aiemmin ilmoitetusta poiketen Globaalikeskuksella, Siltasaarenkatu 4.
Aika: 16.3. klo 16-17
Paikka: Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, Helsnki
Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, esityslistan ja liitteet löydät tästä linkistä.
Vielä on mahdollista nautiskella EU-puheenjohtajakauden jälkilöylyissä! Eurooppanaiset järjestävät vierailun kuuntelemaan ja keskustelemaan valtioneuvoston EU-sihteeristön kanssa Suomen vuoden vaihteessa päättyneestä EU-puheenjohtajuudesta. Keskustelua alustaa Anja Laisi, joka on toiminut EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkönä.
Aika: keskiviikko 5.2. klo 8:30-10
Paikka: Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki
Ilmoittautuminen: Verkkolomakkeella viimeistään 2.2. mennessä
Missä onnistuttiin? Mitä Suomi saavutti? Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan EU-puheenjohtajakauden kiemuroista.
Perinteisillä Eurooppanaisten joulupuuroilla ravintola Ainossa tasa-arvoministerinäkin toiminut uusi työministeri Tuula Haatainen muistutti meitä siitä , että tasa-arvon backlash vaani ja jyllää maailman politiikassa taustalla, mutta myös avoimesti, koko ajan.
Monissa Euroopan maissa ollaan esimerkiksi kyseenalaistamassa Istanbulin sopimuksen tavoitteita, eli väkivallan ja perheväkivallan ja syrjinnän ehkäiseminen ja poistaminen ja tasa-arvon edistäminen.
Kyseenalaistamisen taustalla on mm. ajattelu, että koti on yksityistä aluetta, joten siellä tapahtuvaan ei voida ulkopuolelta puuttua.
– Me emme saa antaa jalansijaa tällaiselle emmekä muullekkaan tasa-arvoa polkevalle ajattelulle ja toiminnalle, painotti Haatainen.
Me emme saa antaa jalansijaa tasa-arvoa polkevalle ajattelulle ja toiminnalle.
Tuula Haatainen, työministeri
Ministeri Haatainen oli myös huolissaan riskistä, että esimerkiksi nuoremmat sukupolvet pitävät itsestään selvänä sitä, että saavutettu tasa-arvon tila säilyy; ei ajatella vaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia myös meillä.
– Meidän pItää puhua historian kokemuksesta ja siitä, millaista elämä on, jos vapautta ja tasa-arvoa ei ole, muistutti Haatainen.
Erityisellä ilolla Eurooppanaiset tervehtiikin tässä ajassa nuorten naisten nousua vallankahvaan niin ministereinä kuin kansanedustajinakin. On hienoa, että muu Eurooppa ja maailma katsoo nyt meitä!
Vuoden 2020 alusta aloittava Eurooppanaisten uusi puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen korosti ja toivoi sitä, että nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa löytäisimme enemmän aikaa eri sukupolvien ja eri järjestöjen kohtaamisille ja tasa-arvotyölle. Eurooppanaiset edistää tätä omalta osaltaan.
Hyvää joulua kaikille Eurooppanaisten jäsenille, seuraajille, sidosryhmille ja vieraille!
Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen
Kuva: Samaan kuvaan kokoontuivat Eurooppanaiset ry:n jäsen Irja Askola, väistyvä ja uusi puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara ja Merja-Maaria Turunen sekä alustaja, työministeri Tuula Haatainen.
Eurooppanaisten vuoden viimeinen tapahtuma, perinteinen joulupuuro, järjestetään jälleen Lucian päivän aamuna 13.12. Vieraanamme on eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen, joka alustaa meille naisten oikeuksista osana ihmisoikeuksia – meillä, Euroopassa ja maailmalla. Alustuksen jälkeen meillä on aikaa yhteiselle keskustelulle.
Haatainen saapuu mielellään Eurooppanaisten vieraaksi jouduttuaan viime vuonna peruuttamaan tulonsa työesteen takia. Tule siis sinäkin kuulemaan odotettua alustajaa!
Joulupuuro järjestetään ravintola Ainossa (Pohjoisesplanadi 21) perjantaina 13.12. klo 8.30–10. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, mutta ravintolan rajallisen tilan vuoksi voimme ottaa mukaan vain 35 nopeinta ilmoittautujaa. Varmista siis paikkasi ja ilmoittaudu tilaisuuteen verkkolomakkeella! Viimeinen ilmoittautumispäivä on 9.12.
Mitä: Eurooppanaisten joulupuuro, vieraana Tuula Haatainen
Milloin: perjantai 13.12. klo 8.30–10
Missä: ravintola Aino, Pohjoisesplanadi 21
Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään 9.12.
Eurooppanaiset järjestää marraskuussa myös kilpailu- ja kuluttaja-aiheisen tilaisuuden yhdessä Pääkaupunkiseudun kuluttajien ja Kuluttajaliiton kanssa. Kuluttajien asemasta alustaa kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo.
Aamuakatemia järjestetään Eurooppasalissa keskiviikkona 13.11.2019 klo 9.00–10.00. Leivo tarkastelee alustuksessaan mm. markkinoiden avaamista kuluttajien näkökulmasta (esim. taksit, apteekit ja rahapelimarkkinat), kotimarkkinoiden kilpailutilannetta sekä ilmasto- ja kilpailupolitiikan suhdetta EU:ssa. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell on luvannut kommentoida alustusta.
Ilmoittautuminen ennakkoon viimeistään su 10.11.: https://kuluttajaliitto-lv.creamailer.fi/survey/answer/tx2ordbzjwbz6
Tervetuloa keskustelemaan mielenkiintoisesta aiheesta!
Eurooppanaiset ry:n marraskuun ohjelma alkaa syyskokouksella 6.11. Kokouksen yhteydessä järjestämme ihmisoikeuksiin ja kunniaväkivaltaan liittyvän keskustelutilaisuuden. Tervetuloa mukaan!
Sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 6.11. klo 17 Globaalikeskuksen tiloissa (Siltasaarenkatu 4). Pääsemme myös keskustelemaan naisten oikeuksien rajoittamisesta ja niin kutsutusta kunniaväkivallasta. Tähän keskusteluun meidät alustaa Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala.
Aika: ke 6.11. klo 17 alkaen
Paikka: Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, 7. krs
Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään ma 4.11.
Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat (sääntöjen 9 §), joista tärkeimpinä: vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksun suuruus vuodelle 2020 sekä valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet (5-9 kpl).
Nyt on siis erinomainen mahdollisuus tulla mukaan vaikuttamaan Eurooppanaiset ry:n tulevaan toimintaan!
Eurooppanaisten Aamuakatemiassa 2.10. Ilmatieteen laitoksella paneuduttiin ilmastonmuutokseen, sen uhkiin, ilmiöihin ja hillitsemiseen pääjohtaja Juhani Damskin asiantuntevalla luennolla. Uutta ja ajankohtaista tietoa tuli tulvimalla, ja keskustelu kävi vilkkaana.
Pääjohtaja Damski painotti, että sään ääri-ilmiöt heikentävät elinolosuhteita ja vaikuttavat eri tavoin mm. eri sukupuoliin. Asiasta on myös olemassa kansainvälistä selvitys- ja tutkimustietoa. Sekä YK:ssa että myös EU:ssa asiaan on kiinnitetty jo paljon huomiota.
Eurooppanaisten puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara korostaakin sitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset naisiin on arvioitava sekä ennalta ehkäisyssä että kaikessa asiaan liittyvässä päätöksenteossa ja toimissa. Nyt sukupuolivaikutusten arviointi ylipäänsä on huonolla tolalla, myös Suomessa, hän sanoo.
Nyt sukupuolivaikutusten arviointi ylipäänsä on huonolla tolalla, myös Suomessa.
Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja
Ilmastonmuutos kiihtyy, se ei ole täysin pysäytettävissä, joten muutokseen on myös sopeuduttava. Damskin mukaan pelkät päästövähennykset eivät riitä, kaikkea mahdollista on kokeiltava, ja erilaisia kokeiluja onkin meneillään muun muassa maataloudessa.
Lohdullinen tieto on se, että eri maiden ja maanosien tiedeyhteisöt ovat yksimielisiä ilmaston lämpenemisestä ja muutoksesta. Tämä huolimatta siitä, että päättäjien viestit saattavat olla vahvasti eri suuntaisia.
– Sää, ilmasto ja sen ilmiöt ja riskit ovat globaaleja, joten Suomen on tarkasteltava asiaa ennen kaikkea tässä kontekstissa, sillä vain yhdessä voimme asiaan vaikuttaa. Globaaleja riskejä arvioitaessa sään ääri-ilmiöt ja luonnonkatastrofit tulevat heti joukkotuhoaseiden jälkeen tai ovat lähes samalla tasolla, kuvasi Damski tilannetta.
Sää, ilmasto ja sen ilmiöt ja riskit ovat globaaleja, joten Suomen on tarkasteltava asiaa ennen kaikkea tässä kontekstissa, sillä vain yhdessä voimme asiaan vaikuttaa.
Juhani Damski, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja
Eurooppanaiset palaa tähän tärkeään ja mielenkiintoiseen asiaan ja sen sukupuolivaikutuksiin tarkemmin tulevissa tilaisuuksissaan.
Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen
Eurooppanaisten syys-lokakuun ohjelmaan kuuluu kaksi mielenkiintoista vierailua. Yksi teemoistamme kuluvalle vuodelle on ollut turvallisuus laajasti käsitettynä, ja molemmat syys-lokakuun tapahtumat johdattelevat aiheeseen eri näkökulmista.
Tiistaina 10.9. pääsemme vierailemaan Kyberturvallisuuskeskukseen, jossa toimintaa esittelee meille tilannekuvatoiminnan päällikkö Jarna Hartikainen. Kuulemme, mistä kyberturvallisuudessa oikein on kysymys – ja Eurooppanaisten kyseessä ollessa meitä kiinnostaa tietysti myös eurooppalainen yhteistyö. Ilmoittaudu pian mukaan, vierailulle mahtuu 20 nopeinta ilmoittautujaa!
Keskus sijaitsee Kumpulassa Dynamicum-rakennuksessa.
Aika: tiistai 10.9. klo 8.30–10
Paikka: Kyberturvallisuuskeskus, Erik Palménin aukio 1
Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään 4.9., mukaan mahtuu 20 ensimmäistä!
Lokakuussa vierailemme niin ikään Kumpulassa, tällä kertaa Ilmatieteen laitoksella keskiviikkona 2.10. Aiheenamme on ilmastonmuutos sekä Ilmatieteen laitoksen rooli sen tiedostamisessa, ja näistä aiheista meille kertoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. Ennakkoilmoittautuminen viimeistään 24.9.
Aika: keskiviikko 2.10. klo 8.30–10
Paikka: Ilmatieteen laitos, Erik Palménin aukio 1
Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään 24.9.
Koko Eurooppaa keinuttavat nyt uusliberalismi, konservatiivisuus, perinteiset arvot ja nationalismi. Se näkyy yleisessä tasa-arvokeskustelussa ja tulee näkymään myös kevään vaaleissa.
Siksi jokaisen kannattaa todella katsoa ketä äänestää, sanoo Johanna Kantola.
Hän toimii sukupuolentutkimuksen professorina Tampereen yliopistossa ja on pitkään tutkinut politiikkaa, sukupuolta ja valtaa Euroopan unionin rakenteissa.
Kantola on huolestuneena seurannut miten tasa-arvokysymykset siirrettiin valta-akselilta marginaaliin Suomessa Sipilän hallituksen aikana. Talouskuripolitiikkaa harjoitettaessa esimerkiksi sukupuolivaikutusten arvioinnit unohdettiin. Populismi valtasi tasa-arvopuheen.
Myös EU:ssa talouden ensisijaisuus sivuutti tasa-arvonäkökulman mm. talouskriisin yhteydessä. Tasa-arvoasiat siirrettiin myös työelämän pilarista oikeuslaitoksen pilariin.
Kantolasta puheenjohtajuus on Suomelle mahdollisuus nostaa tasa-arvoasiat unionissa esiin.
Talouspäätösten arviointi tasa-arvon näkökulmasta ja sukupuolitietoinen budjetointi ovat hyviä työkaluja toteuttaa kaikille kansalaisille oikeudenmukaista talouspolitiikkaa, sanoo Kantola.
Suomen eduskuntavaaleissa ennätysmäärä naisia nousee eduskuntaan. Olisiko jo aika alkaa harjoittaa feminististä talouspolitiikkaa? Saataisiinko naiskomissaariehdokas?
Kantolasta aika olisi Suomessa ollut kypsä naiskomissaarin nimittämiselle jo 1995. Yhtään naista ei tähän mennessä ole kuitenkaan Suomesta virkaan ehdotettu.
Kirjoittaja: Eeva Koskinen. Teksti on julkaistu Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa keväällä 2019.
Miksi suomalaiset nuoret naiset eivät äänestä Euroopan parlamentin vaaleissa? Viime vaaleissa vuonna 2014 kaikkien naisten äänestysprosentti oli meillä 38 ja 18–24-vuotiaiden nuorten naisten vain 10. Vastaavat luvut Ruotsissa olivat 59 ja 66, ja unionissa keskimäärin 41 ja 43. Suomen molemmat luvut sijoittavat meidät jäsenvaltioiden häntäpäähän.
Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaaleista teettämän selvityksen mukaan äänestämättä jättämiseen vaikuttivat mm. koulutustausta, työttömyys, kotiäitiys ja yleinen tyytymättömyys, ettei asioihin voi vaikuttaa. Näin kaikissa jäsenvaltioissa.
Suomessa naiset ovat koulutetumpia kuin miehet ja he ovat myös työelämässä lähes yhtä paljon kuin miehet, toisin kuin monissa EU-jäsenvaltioissa. Näin ollen jäljelle jää olettama, että naiset eivät koe voivansa vaikuttaa äänestämällä tai sitten he eivät tiedä, miten EU:n päätöksenteko vaikuttaa Suomeen. Viimeksi mainittua en tohdi epäillä. Tämä on kuitenkin huolestuttavaa.
Suomessa on noin 2,3 miljoonaa äänioikeutettua naista ja noin 1,4 miljoonaa jätti käyttämättä mahdollisuuden vaikuttaa EU:n päätöksentekoon vuonna 2014.
Miten naiset ja eritoten nuoret naiset saataisiin vaaliuurnille tänä vuonna? Siinä on pohdittavaa niin puolueille, medialle kuin naisille itselleen. Ja sen vuoksi Eurooppanaiset ry on tehnyt tämän julkaisun. Me haluamme herättää naisia vaikuttamaan Euroopan Unionin asioihin. Hyvistä naisehdokkaista meillä ei ole pulaa. Kaikki Suomen naisehdokkaat esitellään tässä lehdessä.
Suomi kuuluu Eurooppaan ja Suomi on myös Euroopan unionin jäsen. Se tarkoittaa monia vapauksia kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille. Mahdollisuuksia opiskella, tehdä tutkimustyötä ja työskennellä toisessa valtiossa ilman erityisiä lupia.
Se tarkoittaa myös tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Hyviä suomalaisia tuotteita on mahdollisuus kaupata muissa jäsenvaltioissa. Suomi tunnetusti tarvitsee vientituloja voidakseen tarjota kansalaisilleen hyvinvointia.
Tasa-arvo kuuluu unionin toimivaltaan. Vilnassa toimivan Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tehtävä on edistää tasa-arvoa niin unionin alueella kuin sen ulkopuolellakin. Virasto kerää tilastoja jäsenvaltioista, tutkii ja analysoi. Tilastoinnin kohteena ovat mm. työurat, koulutus, vallankäyttö, palkat ja naisiin kohdistuvaa väkivalta. Suomi on menestynyt joillakin alueilla muita jäsenvaltioita paremmin, mutta lähisuhdeväkivaltatilastoissa olemme edelleen negatiivisessa kärkipäässä.
Naisten palkka on komission palkkaerotilaston mukaan Suomessa 17 prosenttia alhaisempi kuin miesten palkka. Tilanne on samankaltainen lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten eläkkeet tulevat olemaan pienempiä vielä tulevina vuosikymmeninä. jos asioille ei tehdä mitään.
Nämä ovat asioita, jotka meidän on hyvä tietää, mutta myös asioita, joihin voimme vaikuttaa. Voimme vaikuttaa äänestämällä ehdokkaita, jotka haluavat parantaa naisten asemaa työ- ja perhe-elämässä.
Onko niin, että monille ihmisille tasa-arvoasiat ovat itsestään selvyyksiä, niin kuin vaalit ja demokratia? Tästä kertoo osaltaan se, että naiset eivät ole tulleet valituiksi johtopaikoille, ei politiikassa eikä yrityselämässäkään, muuta kuin suhteellisen harvoin. Tilanne on sama Euroopan unionissa.
Suomen on aika saada nainen komissaariksi. Eurooppanaiset ry:llä olisi tarjota komissaarikisaan monia erinomaisia naisia. Yksi sellainen on sitoutumaton Euroopan tuntija, valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen.
Äänestämällä tänä keväänä valitaan ne päättäjät, jotka päättävät reunaehdoista, joissa tasa-arvo tulevina vuosina toteutuu. Ihmisoikeudet, joihin naisten oikeudet kuuluvat, vaativat valtion ulkopuolista valvontaa. Meidänkään historiamme ei ole vapaa ihmisoikeusloukkauksista.
Joten nyt kaikki naiset, nuoret ja vanhat ja siltä väliltä, tänä keväänä äänestetään! Neljän vuoden päästä ei enää voi vaikuttaa niihin vuosiin, jotka ovat nyt edessämme. Niihin vaikutetaan juuri nyt.
Kirjoittaja: Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja. Teksti on julkaistu pääkirjoituksena Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa 2019.