Syntyvyys on yhteiskunnallisten keskustelujen kuuma peruna, ja talousnäkökulma kestävyysvajeineen on herkkä sukupolvikysymys. Pohdinta, pitääkö lapsia tehdä, jotta eläkkeet saadaan maksettua, saa monen veret kuohahtamaan.
Eurooppanaisten Äitiys ja yhteiskunnan rakenteet -seminaarin asiantuntijat, päättäjät ja kansalaisyhteiskunnan edustajat korostavat, että ketään ei voida velvoittaa tässä asiassa talkoisiin.
Yhteiskunnan on tiedostettava vastuunsa, jotta tämä sukupolvi ei joudu taakan kantajaksi.
”On kysymys siitä, aleneeko tämän sukupolven elintaso ja hupenevatko hyvinvointipalvelut”, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.
Syntyvyyden trendi on laskeva sekä globaalisti että Euroopassa. Suomessa vuonna 2050 työikäisen väestön määrä on ennusteiden mukaan runsaat 200 000 henkilöä nykyistä pienempi. Tämä tietää tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan vaikeuksia hyvinvointiyhteiskunnalle.
Euroopan tasolla asiaa pyritään myös ratkomaan. Tästä yhtenä konkreettisena esimerkkinä on perhevapaadirektiivi, jonka perusteella myös isät ovat saamassa korvamerkityn kahden kuukauden vapaan, totesi tilaisuuden avannut Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Eva Biaudet.
Syntyvyys laskenut viidenneksen
Syntyvyyden lasku Suomessa alkoi vuoden 2010 jälkeen. Vuoteen 2017 mennessä eli seitsemässä vuodessa syntyvyys laski 20 prosenttia; 1,87 lapsesta 1,49:ään naista kohden.
Muutos on suurin ensimmäisen lapsen kohdalla, 45 prosenttia. Myös toisen lapsen osuus muutoksesta oli suuri, 33 prosenttia. Tutkimustiedon mukaan miesten lapsettomuus on yleisempää kuin naisten.
Syntyvyyden laskua on tapahtunut kaikissa naisten koulutusryhmissä. Miehillä kokonaishedelmällisyysluvun lasku on ollut samansuuntaista kuin naisilla. Muutos vuodesta 2010 on kuitenkin ollut jyrkempää kaikissa miesten koulutusryhmissä.
Miksi lapsia ei synny – syyt ovat moninaiset
Perhebarometrin tulosten mukaan perheen merkitys osana ihmisten elämää on tärkeä. Sen merkitys on jopa kasvanut. Kuitenkin esimerkiksi halu edetä ammatissa ja uralla on korkealla, kun kysytään syitä siihen, miksi lapsia ei hankita tai hankitaan myöhään.
Muita tutkimustuloksissa esiintyviä syitä ovat nykyisen asunnon pienuus, yhteiskunnan riittämätön tuki, perheen taloudellinen tilanne, hoidon yhteensovitus ja järjestäminen ja työtilanteen epävarmuus.
Eija Koivuranta kertoo, että usein törmää myös ajatukseen, että lapsia ei tarvita, sillä nyky-yhteiskunta huolehtii vanhemmista. Edelleen lapsiperheköyhyys korostuu, kun kysytään sitä, mitä pitäisi korjata.
Kelan tutkija Anneli Miettinen nostaa työttömyyden ja epävakaan työmarkkina-aseman, työn epävarmuuden sekä työn ja perheen yhteensovittamisen keskeisiksi asioiksi, jotka vaikuttavat ensimmäisen lapsen hankintaan.
Missä ja kenellä on ratkaisun avaimet
Eva Biaudet näkee, että avain muutokseen on kunnianhimoinen politiikka ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Myös perhevapaauudistus on saatava. Joustavuus on uudistuksissa tärkeää, tätä erilaiset perheet kaipaavat. Asia ilmenee myös perhebarometrin vastauksista.
”Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava, sillä nainen palaa työhön, kun saa hyvän ja laadukkaan työpaikan”, toteaa Biaudet.
Yhteiskunnan ilmapiiri on myös tärkeä vaikuttava asia. Näin näkee VauvaSuomi ry:n puheenjohtaja Anna Nupponen.
”Negatiivissävytteinen keskustelu elämän rankkuudesta lapsiperheissä ja toisaalta ilmapiiri, että lapset eivät saisi näkyä ja kuulua vaikuttavat myös päätökseen hankkia lapsia.”
Helsingin kaupunginvaltuutettu Reetta Vanhanen puolestaan katsoo, että myös laaja luottamus yhteiskunnassa vaikuttaa siihen, miten lapsen hankkimiseen suhtaudutaan.
Täsmäratkaisuja ei ole
Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että täsmäratkaisuja ei ole, mutta jos ratkaisuja löytyy, niillä voidaan vielä vaikuttaa tilanteeseen.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Sami Yläoutinen näkee, että paljon puhuttu maahanmuutto ei ratkaise syntyvyyden alenemista ja sen seurauksia, sillä Suomi joutuu kilpailemaan hyvistä työntekijöistä muiden maiden kanssa.
Erilaisten tukien ja etuuksien vaikutuksista ei tutkimuksin saada yksiselitteistä vastausta. Anneli Miettisen mukaan suorilla tulonsiirroilla, lapsilisillä, verotuseduilla on hyvin vähäinen positiivinen vaikutus.
Muutosten olisi oltava merkittäviä, jotta niillä olisi vaikutusta. Esimerkkinä Miettinen nostaa vauvabonuksen Kanadasta.
”Kanadassa kokeiltiin 8 000 dollarin bonusta kolmannesta lapsesta. Sillä oli vaikutuksia.”
Vauvaperheiden edustaja Nupponen näkee, että työnantajien tulisi olla perheystävällisempiä. Lisäksi esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla joustot ja osa-aikatyö ovat hankalampia järjestää kuin miesvaltaisilla.
”Jos nainen jää osa-aikatyöhön, hän usein tekee kokoaikaisen työt.”
Naisjärjestöillä on edelleen työsarkaa. 400 000 jäsenen Naisjärjestöjen Keskusliitto, jonka jäsen on myös Eurooppanaiset, on laatinut ansiokkaat tasa-arvoa edistävät hallitusohjelmatavoitteet tulevalle hallituskaudelle. Niihin voi tutustua lähemmin Naisjärjestöjen Keskusliiton verkkosivuilla.
Teksti: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen
