Eurooppanaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin 24.11.2022 Eurooppasalissa. Kokouksen jälkeen järjestettiin yhteistyössä muiden naisjärjestöjen kanssa Anti gender -ilmiöön liittyvä tilaisuus. Tilaisuudesta on julkaistu erillinen juttu alla.
Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Paula Hjelt-Putilin. Kokouksessa hyväksyttiin yhdistykselle uudet säännöt. Säännöt päivitettiin mm. yhdistyslain muutoksia vastaavasti sekä parannettiin niiden ymmärrettävyyttä ja informatiivisuutta. Keskeinen muutos oli hallituksen jäsenen hallituskauden rajoittaminen viiteen vuoteen.
Kokouksen puheenjohtaja Paula Hjelt-Putilin (oik.) ja Eurooppanaisten puheenjohtaja Päivi Luna (vas.)
Kokouksessa valittiin hallitus ja puheenjohtajisto sekä hyväksyttiin täysipainoinen toimintasuunnitelma vuodelle 2023.
Toimintasuunnitelma rakentuu kahdelle vaihtoehtoiselle tavalle riippuen siitä, saammeko Ulkoministeriön rahoitusta toiminnalle. Keskeinen painopiste joka tapauksessa on teemalla ”Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta – antigenderismiä vastaan”. Toimintasuunnitelma konkretisoituu toimenpiteiksi heti alkuvuodesta ja kun tieto mahdollisesta rahoituksesta saadaan.
Puheenjohtajana jatkaa Päivi Luna ja varapuheenjohtajina Merja-Maaria Turunen ja Päivikki Kumpulainen. Koko hallituksen kokoonpano löytyy tekstin lopusta.
Jäsenmaksu säilyy entisellään ja on 25 euroa vuodessa.
Odotettavissa on toiminnantäyteinen vuosi yhteistyössä muiden naisjärjestöjen kanssa ja myös valmistautuminen vuoden 2024 Europarlamentin vaaleihin.
Hyvää ja rauhan vuotta 2023 toivottaa Eurooppanaisten hallitus!
Eurooppanaisten hallitus 2023
Päivi Luna, puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen, vara puheenjohtaja Päivikki Kumpulainen vara puheenjohtaja Sinikka Holma-Peets Anja-Riitta Ketokoski Jaana Koskinen Anneli Mäkinen Auli Ojala Riitta Rönn
Maailman laajuisesti järjestäytynyt ja valtavia summia rahoitusta kannattajiltaan saava liike on uhka sukupuolten ja vähemmistöjen tasa-arvolle ja tasa-arvokehitykselle. Tutkija Tuija Saresma katsoo, että Suomessa ei tähän uhkaan ole herätty ja toivoo, että jokin hanke selvittäisi sitä, mitä ilmiö Suomessa tarkoittaa. Onneksi naisjärjestöt tekevät yhteistyötä ja järjestävät tilaisuuksia asian tiimoilta. Kun asioista puhutaan, muutoksenmahdollisuus avautuu, sanoo Saresma.
Mistä on kyse?
Anti-gender-liikkeessä ja ilmiössä on kysymys kansainvälisesti vahvasti verkottuneesta sukupuolten tasa-arvon vastaisesta liikehdinnästä, joka pyrkii heikentämään nykyistä sukupuolten tasa-arvoa. Siinä uskonto ja politiikka kohtaavat, ja sen aate kumpuaa vanhoillisesta, äärioikeistolaisesta ja nationalistisesta ajattelusta. Vahvoja ideologian lähteitä ja vaikuttajia löytyy sekä valtiollisista että kirkon ja erilaisten järjestöjen toimijoista Venäjällä, Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Liike levittää ideologiaansa populistisin, jopa salaliittoteoriamaisin kuvin, kuvaa Saresma.
Alun perin gender-vastaisku oli suunnattu Pekingin Konferenssille 1995, joka vaati laajasti naisten ja tyttöjen oikeuksia. Erityisesti Vatikaani kehitti gender-ideologiaa, jota vastaan se saattoi käydä. Anti-gender-ajattelu on rantautunut viime vuosina osaksi myös osan suomalaisen poliittisen eliitin aatemaailmaan. Tämä on näkynyt muun muassa herätyskristillisissä piireissä sekä esimerkiksi äskettäin puolueeksi rekisteröityneet Sinimustat liikkeen ohjelmassa, sanoo Saresma.
”Ideologia on uhka demokratialle, sananvapaudelle ja uhkaa myös tieteen vapautta sekä vakavimmillaan yleistä turvallisuutta ja yhteiskuntien rauhaa.”
Myös Aito avioliitto ry:n tukijoina nähdään kristilliskonservatiivisia poliittisia toimijoita. Antigenderismi korostaa ajattelua, että sukupuolia on kaksi, mies ja nainen, jotka täydentävät toisiaan, ja avioliitto on miehen ja naisen välinen asia. Ideologia näkee sukupuolen ainoastaan biologisena eikä lainkaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuneena. Tutkijan mukaan antigenderismi näkee erityisesti trans-sukupuoliset ja muut sateenkaari-ihmiset sivilisaatiota rapauttavina ja heidän toimintansa sairaana poliittisena toimintana. Niin ikään aatetta kannattavien mielestä esimerkiksi sukupuolen tutkimus on huono asia ja seksuaalikasvatus on lopetettava. Ongelmallista lisäksi on, että liikkeen moraali ja retoriikka korostavat esimerkiksi lasten oikeuksia ja lasten puolella olemista. Eli väittää tällä tavoin, että moniarvoisuutta edustava ajattelu puolestaan vastustaisi niitä. Näin ei tietenkään ole, emmekä myöskään taistele kristillistä aatemaailmaa vastaan tai ole sukupuolivastaisia, korostaa tutkija Tuija Saresma.
Tutkija myös muistuttaa, että antigendersimin saavutukset ovat jo mittavia, kuten Puolan aborttilaki, sukupuolitutkimuksen opinto-ohjelmien lakkauttaminen Unkarissa, Pro-life liike Yhdysvalloissa ja ylipäänsä liberaalien arvojen parjaaminen. Ideologia on uhka demokratialle, sananvapaudelle ja uhkaa myös tieteen vapautta sekä vakavimmillaan yleistä turvallisuutta ja yhteiskuntien rauhaan.
EU ja Suomi – kytkös oikeusvaltioon ja demokratiaan tärkeä
Vuonna 2020 oli käännekohta siinä, miten tasa-arvoa tarkastellaan EU-tason linjauksissa ja päätöksenteossa. Eeva Raevaara, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköstä kertoo, että tasa-arvo laajeni tuolloin kulttuuri-, huume-, ilmastopolitiikkaan neuvostossa. Peruskysymys on, puhutaanko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta vai moninaisuudesta. Suurin osa eu-maista pitää tärkeänä gender ja gender euality -terminologiaa ja lähestymistä. Muutamat maat yrittävät kyseenalaistaa tämän, mutta ovat vähemmistössä. Kysymys kytkeytyy luonnollisesti laajemmin oikeusvaltioon, demokratiaan, ja tämä kytkös on tärkeä nähdä, Raevaara painottaa.
EU-tason ja kansallinen tasa-arvopolitiikkamme linjataan selonteoissa: Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2021 korostaa keskeisenä prioriteettina yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä. Tasa-arvopoliittisen selonteon linjauksissa alleviivataan naisten ja tyttöjen oikeuksia ja kaikkien sukupuolien tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Tämä on tärkeä ja selkeä linjaus – myös anti-gender ilmiötä vastaan. Sukupuolen moninaisuuden kunnioittaminen, vastustaa ihmisoikeuksien heikentämispyrkimyksiä, korostaa itsemäärääimisoikeuden takaamista omaan kehoon, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Suomi edistää kaikkien sukupuolten rikkomattomien ja universaalien ihmisoikeuksien toteutumista, muistuttaa Raevaara.
Pohjoismaiden ministerineuvosto on kiinnittänyt huomiota anti-gender -teemaan ja laatinut kaksivuotisen tiekartan, jossa ilmaistaan yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet. Yhteistyötä tiivistetään ja kokemuksia jaetaan anti-gender-toiminnasta. Myös Euroopan tasa-arvovirasto EIGE seuraa ja raportoi säännöllisesti tasa-arvon tilaa ja kehitystä.
Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja Pia Lempiäinen on tyytyväinen siihen, että anti-gender liikkeeseen on herätty kasvavissa määrin. Huolestuttavaa kuitenkin on, miten tasa-arvotyöhön saadaan riittävästi resursseja; miten päättäjät ja poliitikot turvaavat resurssit, jotta yhteiskuntamme arvot ja niiden toteutuminen turvataan. Lempiäinen näkee, että lopulta kyse on rahasta ja vallasta ja huomauttaa, että anti-gender -liikettä rahoitetaan, myös Suomessa tukemalla esimerkiksi ilmiön piiriin liittyviä oikeudenkäyntejä.
On ensiarvoisen tärkeää, että kansalaisjärjestöt tukevat lausunnoillaan ja jakavat tietoa asiasta. Tästä hyvänä esimerkkinä Naisjärjestöjen Keskusliiton Ella Immosen kuvaama anti-gender hanke ja kampanja, jonka aikana on jaettu tutkittua tietoa laajasti mediassa ja tilaisuuksissa, ja tarjottu sosiaalisessa mediassa turvallinen tila asiasta käytävään keskusteluun.
Meillä pitää olla verkostoja yli järjestö- ja puoluerajojen. Meidän pitää olla yhtä järjestäytynyt kuin tämä liike on ja olla ajoissa hereillä ja tiedostaa asioita. Ei saa käydä niin, kuin Yhdysvalloissa, kun aborttia puolustava liike heräsi, niin toinen puoli teki järjestelmällisesti jo työtä aborttilain kumoamiseksi, summaa Lempiäinen.
Myös Eurooppanaisten kärkiteemana on vuonna 2023 tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta – antigenderismiä vastaan. Keskustelu-, tilaisuudet ja kampanjointi jatkuu yhteistyössä naisjärjestöjen kanssa teeman ja ilmiön tiimoilta.
Tilaisuudessa käsiteltiin huolestuttavaa anti-gender-liikehdintää. Järjestäjinä Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistys ry yhteistyössä Eurooppanaiset ry:n, Naisasialiitto Unionin ja Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n kanssa.
Pirjo Julin Suomalainen Naisliitto, Helsingin yhdistys: ”Elämme epävarmassa maailmassa kasaantuvien kriisien keskellä. Sota, pandemia jylläävät ja syntyy ääriliikkeitä kuten Anti-gender. Etsimme siihen yhdessä näkökulmia ja feministisiä vastauksia.”
Anneli Mäkinen, tilaisuuden juontaja: ”Naisjärjestöjen historiallinen yhteistyötilaisuus: Noin 120 osallistujaa, joista suurin osa etäyhteyksin läsnä.”
Eurooppanaisten keskeinen tarkoitus ja tehtävä on lisätä suomalaisten naisten tietoutta Euroopan unionista ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon erityisesti sukupuolten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä. Toimintasuunnitelma 2023 rakentuu tämän pohjalle.
Seuraamme EU:n viisivuotista (2020-2025) tasa-arvostrategiaa ja komission aloitteita 2023. Vaikutamme myös niiden etenemiseen ja viestimme niistä kansallisella tasolla.
Yksi suurimpia globaaleja ja Euroopan uhkia on populismin logiikalla toimiva maailmanlaajuinen Anti-gender -liike ja -ilmiö. Liike pyrkii estämään sukupuolten ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvokehitystä ja peruuttamaan jo aikaansaatuja sopimuksia ja lainsäädäntöä. Vaikutuksista on jo esimerkkejä maailmalla, myös Euroopassa; Puolan aborttilaki ja vaikkapa sukupuolentutkimuksen opinto-ohjelmien lakkauttaminen Unkarissa sekä Pro Life -liike Yhdysvalloissa. Eikä Suomikaan ole vapaa tästä ajattelusta.
Teema ja siihen liittyvät ilmiöt ovat keskeisiä myös Eurooppanaisten vuoden 2023 toiminnassa: naisiin kohdistuva väkivalta, maalittaminen ja vihapuhe, ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, sosiaalinen vastuu ja kestäväkehitys sekä naisten taloudellinen tasa-arvo. Käsittelemme näitä asioita myös yhteistyössä europarlamentaarikkojemme ja muiden naisjärjestöjen kanssa.
Tuemme myös eduskuntavaalien 2023 naisehdokkaita ja kannustamme äänestämään naisehdokkaita yhdessä muiden naisjärjestöjen kanssa. Valmistaudumme loppuvuodesta niin kiään vuoden 2024 Euroopan parlamenttivaalien vaikuttamistyöhön.
Tulevana vuonna järjestämme tilaisuuksia ja aamuakatemioita em. aiheista ja jatkamme yhdistyksen toiminnan kehittämistä, laadimme strategian ja hiomme yhdistyksen toimintamalleja. Tietoa toiminnastamme ja artikkeleita ja blogikirjoituksia kokoamme jäsenkirjeeseen, kotisivuille ja sosiaaliseen mediaan.
Vuosikokous hyväksyi sääntömuutoksen ja valitsi puheenjohtajiston ja hallituksen vuodelle 2023
Sääntöuudistuksen keskeisin muutos liittyy yhdistyksen hallitus- ja puheenjohtajakausiin. Ne rajattiin viiteen vuoteen eli yhdistyksen jäsen voidaan valita puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi enintään viideksi peräkkäaiseksi toimikaudek
Puheenjohtajana jatkaa Päivi Luna ja vara puheenjohtajina Merja-Maaria Turunen ja Päivikki Kumpulainen. Hallituksen jäseniksi valittiin Riitta Rönn, Jaana Koskinen, Anja-Riitta Ketokoski, Auli Ojala, Anneli Mäkinen ja Sinikka Holma-Peets.
Suomi on maailman pohjoisin viljaa viljelevä valtio – Suomessa peltoa on 2,3 miljoonaa hehtaaria ja koko maan pinta-alasta maatalousmaan osuus on 8 %. Suomi on myös Euroopan suhteellisesti metsäisin maa, sillä metsät peittävät yli 75 % Suomen maapinta-alasta. Maa- ja metsätalous ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
Ilmastonmuutosta ei voida enää kokonaan estää ja sen hillitsemisen rinnalle on noussut ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Konfliktit, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttavat myös osaltaan ruokaturvaan muissa maissa. Euroopan unioni kiihdyttää ilmastopolitiikkaansa, jotta kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin päästään. Miten tämä kaikki vaikuttaa Suomen maa- ja metsätaloussektoreihin? Mikä on maankäyttösektorin rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa muuttuvassa maailmassa?
16:30 | Pullakahvit 17:00 | Avaussanat: Ville Kaunisto, kansanedustaja & Eurooppalaisen Suomen hallituksen puheenjohtaja 17:10 | EU:n ja Suomen intressit maa- ja metsätaloudessa: Satu Hassi, kansanedustaja & suuren valiokunnan puheenjohtaja 17:20 | Ilmastonmuutoksen haasteet maa- ja metsätaloussektoreissa: Markku Ollikainen, emeritusprofessori ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja 17:30 | Paneelikeskustelu – Maa- ja metsätalous muuttuvassa maailmassa
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus
Saara-Sofia Sirén, kansanedustaja & Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja
18:25 | Loppusanat: Eurooppalainen Suomi
Tilaisuuden järjestää Eurooppalainen Suomi yhteistyössä MTK:n, Metsäteollisuuden ja Eurooppanaisten kanssa.
Ilmoittauduthan tilaisuuteen ajoissa, sillä paikkoja on rajatusti.
Vieraskynä:Saara-Sofia Siren (Kok), kansanedustaja ja suuren valiokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsen
Energian ja ruoan hintojen nousu on tuntunut myös suomalaisten rahapusseissa, eikä ole ihme, että tuleva talvi huolestuttaa monia. Hintojen nousun taustalla on jo alkujaankin monenlaisia syitä, kuten maailmanmarkkinoiden kasvaminen ja päästöoikeuksien kallistuminen. Kuivan kesän kuiventamat vesivarannot nostivat etenkin vesivoimaan nojaavissa Pohjoismaisissa sähkön hintaa ja toisaalta kuivuus heikensi esimerkiksi viljasatoja. Euroopassa taasen puhuttaa erityisesti energian saatavuuteen liittyvät kysymykset. Venäjän toimet ja järkyttävä hyökkäyssota Ukrainaan on keskeisesti vaikeuttanut tilannetta ja aiheuttanut isolta osalta nyt nähtävät isot hintojen nousut. Moni Euroopan maa on ollut pitkään riippuvainen venäläisestä energiasta ja toisaalta niin Venäjä kuin Ukraina ovat merkittäviä viljan tuottajamaita.
Tilanne on huolestuttava, suorastaan hälyttävä. Tarvitsemme isot uudistukset niin energia- kuin ruoantuotannon rakenteisiin. Tällä hetkellä keskustelu on painottunut energiamurrokseen sekä energian huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen. Sama keskustelu on tarpeen ulottaa ruoantuotantoon.
Ilmastonmuutoksen edetessä ruokamuutoksen täytyy tehdä osansa päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla sen pitää tuottaa hyvää ravitsemusta ja toimeentuloa aiheuttamatta haittaa ympäristölle. Elintarviketuotantoon on viimeistään nyt suhtauduttava uudella näkökulmalla. Kysymys on sekä maatalouden kannattavuuskriisistä että huoltovarmuuden turvaamisesta. Viimeistään sodan myötä on käynyt selväksi, miten tärkeää on vahvistaa omaa, kestävää, puhdasta tuotantoa – oli kysymys sitten energiasta tai elintarvikkeista.
Suomalainen ruoantuotanto perustuu isolta osin teollisella typpilannoituksella tuotettuihin vilja- ja nurmisatoihin. Lannoitteiden raaka-aineet tuodaan pitkälti joko Venäjältä tai Ukrainasta ja valmistetaan fossiilista energiaa hyödyntäen. Paitsi että raaka-aineiden hinnat moninkertaistuvat, heikentyy niiden saatavuus muutoinkin merkittävästi. Lopputulos näkyy niin yrittäjien ahdinkona kuin kuluttajien ruokalaskujen nousuna.
Akuutissa tilanteessa tarvitaan täsmällisiä tukitoimia. Varsinainen ongelma ei kuitenkaan ratkea tukirahoilla. Vuonna 2021 maa- ja puutarhatalouden kansallisiin tukiin oli käytettävissä valtion talousarviossa yhteensä 332,0 miljoonaa euroa. Oma kokonaisuutensa ovat lisäksi EU-tuet. Kysymys on enemmänkin siitä, miten näillä rahasummilla onnistutaan tukemaan oikeita asioita eli kestävää ruoantuotantoa ja sen edellyttämää muutosta.
Tavoitteena on oltava kriisinkestävä ja resurssiviisas ruokajärjestelmä. Yksi osa välttämätöntä ruokajärjestelmän muutosta ovat panostukset kasvipohjaisen ruoan arvoketjuihin. Tämä tarjoaa isoja mahdollisuuksia Suomessa, jossa edelleen suuri osa kasvintuotannosta päätyy lopulta eläintuotantoon rehuksi.
Maailmalla on jo nähty isoja investointeja kasvipohjaisen ruoan edellytysten parantamiseksi. Esimerkiksi sikatuotannostaan tunnettu Tanska ilmoitti tulevina vuosina panostavansa lähes 170 miljoonaa euroa kasvintuottajille sekä kasvipohjaisen tuotannon tutkimukseen ja kehitykseen.
Kotimainen puhdas, ravitseva ja terveellinen ruoka on elinehtomme, mutta myös kilpailuvalttimme. Ruokamurros on välttämätön, mutta siihen liittyy samalla isoja mahdollisuuksia. Siirtymän tulee tietysti olla suunnitelmallinen ja reilu. Haluammehan, että jatkossakin Suomessa tuotetaan puhdasta ja turvallista ruokaa.
Eurooppanuorten järjestämässä Linnaseminaarissa keskusteltiin 13.8.2022 ajankohtaisesta aiheesta Metsät ja ilmasto. Myös Eurooppanaiset ry osallistui paneelin suunnitteluun ja oli edustettuna paneelissa. Eurooppalaisen Suomen varapuheenjohtaja Gurmann Sainin juontamaan keskusteluun osallistuivat metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuudesta, europarlamentaarikko Nils Torvalds, toiminnanjohtaja Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta ja ympäristöjuristi Riitta Rönn Eurooppanaisista.
Metsät ja ilmasto teemassa keskiössä olivat ilmastomuutoksen vaikutus metsiin ja metsätalouden merkitys ilmastomuutoksen hillinnässä ja luontokadon pysäyttämisessä. Kaikkien panelistien puheenvuoroissa tunnistettiin hyvin Suomen erityispiirre: metsien ja metsätalouden tärkeä asema. Ilmastomuutoksen ja luontokadon väliset yhteydet myös noteerattiin. Eurooppanaisten edustaja Rönn muistutti, että jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsiin. Yksityisiä metsänomistajia on Suomessa noin 660 000. Nykyisin yhä useampi metsiensä hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja on nainen. Veistola toi esille huolen metsäluonnon köyhtymisestä sillä merkittävä osa Suomen lajeista esiintyy nimenomaan metsissä.
”Nykyisin yhä useampi metsiensä hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja on nainen”
EU:n metsästrategian intresseissä nähtiin eroja EU:n ja Suomen välillä johtuen erityisesti edellä todetusta metsien ja metsätalouden erityisestä merkityksestä Suomelle. Toisaalta metsästrategian tavoite ilmastomuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta sekä luontokadon pysäyttämistä on molemmille yhteinen.
Paljon julkisuudessakin esillä olleen EU:n taksonomia-asetuksen ja sen ilmastokriteerien tavoitteiden toteutuminen herätti panelisteissa jossain määrin duubioita. Taksonomia-asetuksen tavoitteena on muokata rahoitusmarkkinoiden toimintaa kestävämpään suuntaan informaatio-ohjauksen keinoin. Torvalds kritisoi erityisesti asetuksen soveltamisalan rajausta ydinvoiman ja maakaasun osalta.
Ilmastomuutoksesta aiheutuvien suurten metsäpalojen riskeihin varautuminen oli myös keskustelun aiheena. Niemi piti metsäpaloja suurempana riskinä Suomen metsille metsätuholaisia johtuen osittain metsiemme kuusivaltaisuudesta.
Porin Suomi Areenassa kuultiin ja nähtiin erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen keskustelu Eurooppalaisen Suomen, Eurooppanuorten ja Eurooppanaisten tilaisuudessa ”Ruuantuotannon kriisi”.
Asiaa tarkasteltiin ja ratkaisuja etsittiin sekä globaalin, Euroopan että Suomen näkökulmasta.
Haasteet ovat äärettömän moniulotteiset ja monitasoiset, sillä ruuantuotantoon liittyvät muun muassa kannattavuus tuottajille, kuluttajien reaktiot nouseviin hintoihin ja toisaalta ruuan laatuun, ilmaston muutos, luontokato ja ympäristö- ja tasa-arvo -kysymykset ja ongelmat, kestävän ruuan tuotanto ja nälänhädän lisääntyminen.
Jo nyt on nähtävissä, että nälästä kärsivien määrä on kasvanut vuodesta 2019 vuoteen 2021 noin 150 miljoonalla ihmisellä. Näistä 45 miljoonaa on alle viisi-vuotiaita. Kestävän kehityksen ohjelmassa tavoitteena on kuitenkin lopettaa nälänhätä vuoteen 2030. Kriisi hidastaa tämän tavoitteen saavuttamista.
Eurooppanaisille tärkeä kysymys siitä, miten ilmastonmuutos ja ruuan tuotannon kriisi vaikuttavat tasa-arvoon, nousi myös keskusteluun. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että ruokakriisi vaikuttaa suoraan erityisesti naisiin, jotka pyörittävät perheiden arkea.
Naisten ja lasten aika menee ruuasta ja perheistä huolehtimiseen. Aikaa itsensä kehittämiseen ja opiskeluun eli paremman elämän tavoitteluun ei jää. Meidän EU:na ja Suomena on autettava erityisesti kehittyvien maiden naisia arjen perusasioissa, jotta he vapautuvat itsensä kehittämiseen ja kouluttaumiseen.
Lisääntynyt ahdistus, stressi ja huoli – näin nuorten kokemukset piirtyvät mediassa jo ennen koronapandemian aiheuttamaa kuormitusta. Eikä ihme.
Nuoret näkevät maailman, joka on kovaa vauhtia matkalla kohti ilmasto- ja ympäristökriisiä. Yhteiskunnan, jossa heillä on entistä todennäköisemmin vähemmän kuin heidän vanhemmillaan. Maailman, joka on osoittanut, että tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen ei ole vääjäämätön tie, vaan menetettävissä olevia kamppailuja.
Moni nuori ahdistuu oikeutetusti näistä sotkuista, joita he eivät ole itse olleet tekemässä ja joita heidän toivotaan ratkaisevan. Mutta kuinka he edes voisivat, jos heidän ääntään ei kuunnella?
EU:n komissio julisti vuoden 2022 Euroopan nuorten vuodeksi tunnustuksena uhrauksista, joita nuoret ovat tehneet pandemian aikana. EU:lla on valtavat mahdollisuudet auttaa nuoria niin Euroopassa, kuin sen rajojen ulkopuolellakin, mutta kuinka konkreettisiin muutoksiin kauniit juhlapuheet johtavat?
Yksi keskeisimpiä tapoja, joilla EU voi edistää nuorten asiaa, on ottaa nuorille tärkeät poliittiset kysymykset vakavasti. Lukuisat kyselytutkimukset osoittavat, että nuoret näkevät ilmastonmuutoksen torjumisen elintärkeänä asiana. Nuoret ovat näyttäneet tämän yhä uudelleen kansalaisaktivismin keinoin ja osallistumalla valtaviin mielenosoituksiin ympäri Eurooppaa.
Tie siihen, että EU:n politiikka olisi aidosti kestävällä pohjalla ilmaston suhteen, on vielä pitkä. Mutta emme olisi näinkään pitkälle ilman nuorten aktivismin luomaa painetta ja monien nuorten poliitikkojen työtä. Tämän tuleekin olla vuosi, jona teemme tiukempia päätöksiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme sen velkaa nuorille ja tuleville sukupolville.
Myös mielenterveys on myös ehdottomasti teema, josta puhutaan enemmän nuorten ansiosta. Nuoret nostavat aihetta keskusteluun myös EU:n tasolla. Sille on paikkansa. Mielenterveys on vaiettu asia monissa osissa Eurooppaa. Puhuessani aiheesta eräs europarlamentaarikko tuli kertomaan, että ihan tärkeää työtä, mutta tiedoksesi, että minun maassani ei mielenterveysongelmia ole. Aiheeseen liittyy siis paljon väärää tietoa ja häpeää. Suurin osa mielenterveysongelmista kärsivistä ei tutkitusti saa tarvitsemaansa hoitoa. Tämän korjaamiseksi tarvittaisiin koko EU:n mielenterveysstrategia, ja sen valmistelu tulee mielestäni aloittaa välittömästi.
Naisjärjestöjen keskusliitto uskoo seksuaalihäirintää kokeneiden viestejä vallan väärinkäytöstä ja vähättelevistä asenteista häiritsijöiden taholta ja toteaa, että se on aina tuomittavaa ja väärin. Vastuu on aina aikuisella ja valta-asemassa olevalla.
“Kaikki ilmi tuleva häirintä tulee aina ottaa vakavasti ja selvittää. Olemme luoneet askelmerkit, joilla yhteisöt voivat ehkäistä kaikenlaista ahdistelua ja kiusaamista. On tärkeää, että kaikki puolueet, politiikassa mukana olevat ja muut yhteisöt nyt varmistavat, että omat toimintatavat ovat kunnossa ja että rakenteilla tuetaan häirinnän ehkäisyä ja siihen puuttumista”, korostaa puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.
Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry korostaa, että puolueet käyttävät suomalaisessa yhteiskunnassa ja demokratiassa merkittävää valtaa. Puheenjohtaja Fatim Diarran esittämät NYTKIS ry:n konkreettiset toimenpiteet turvallisen tilan luomisesta poliittisessa ja puolueiden käytännön työssä ovat erittäin tervetulleita ja toteuttamiskelpoisia. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry myös järjestää koulutusta puolueiden johtohenkilöille politiikassa ilmenneen seksuaalisen häirinnän kulttuuriin puuttumiseksi.
