Tasa-arvojohtamisen työkaluja: Sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolivaikutusten arviointi

Menneinä viikkoina olemme Eurooppanaisissa ja muissa naisjärjestöissä nostaneet esille mitä moninaisimpia tasa-arvotekoja ja tasa-arvotavoitteita sekä -ajatuksia. Olemme tuoneet esiin naisten panosta ja roolia yhteiskunnassa Naisjärjestöjen Keskusliiton #SuomiIlmanNaisia -kampanjassa. 

Tämän perjantain, 19.3. teema on päätöksenteko ja johtaminen. Teeman alla on osuvaa pohtia ja valaista sitä, mitä tasa-arvoinen talous ja sukupuolineutraali budjetointi tarkoittavat ja miten niitä käytännössä voi käyttää johtamisen ja päätöksenteon työkaluina.

Tutkija Anna Elomäki kirjoittaa, että talouspolitiikka ja sukupuolten tasa-arvo kytkeytyvät toisiinsa. Talousarvio ja muut julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin joko heikentäen tai edistäen tasa-arvoa. Tästä syystä sukupuolitietoinen budjetointi on tärkeä tasa-arvotyökalu. 

– Sukupuolitietoisen budjetoinnin tuloksena määrärahapäätöksissä voi tapahtua muutoksia: tasa-arvoa heikentävää toimintaa resursoidaan vähemmän ja edistävää enemmän, sukupuolten tasa-arvon erityistoimiin varataan lisää rahaa, toteaa Elomäki.

Elomäki korostaa sitä, että feministisessä talouspolitiikassa on kyse arvovalinnoista. Monet siihen liittyvät ajatukset, kuten investoinnit sosiaaliseen infrastruktuuriin ja hoivaan, ovat tutkimusten mukaan toimivaa talouspolitiikkaa myös perinteisillä talouspolitiikan mittareilla mitattuna.

EU:n tasa-arvoinstituutissa EIGE:ssä sukupuolten tasa-arvosta koituvia taloushyötyjä selvittäneessä ainutlaatuisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että sukupuolten tasa-arvon lisääntymisellä voi olla laajoja vaikutuksia: 6,3 miljoonasta 10,5 miljoonaan uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä, näistä 70 prosenttia menisi naisille, ja sillä olisi myös myönteiset, ajan myötä kasvavat vaikutukset bruttokansantuotteeseen – bkt per asukas kasvaisi lähes 10 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

EU onkin ottanut kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja erityisesti sen sukupuolten tasa-arvoon liittyvän tavoitteen 5 vahvemmin mukaan vahvemmin talouspoliittiseen ohjaukseen. EU:n uusi tasa-arvostrategia painottaa sukupuolten tasa-arvon edistämistä sekä tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamista jäsenmaiden kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Tasa-arvo otetaan huomioon muun muassa talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

EU-tasolla painopisteinä ovat mm. palkka-avoimuuden lisääminen, josta on tulossa lainsäädäntöehdotuksia, päivähoitotavoitteiden uudelleen tarkastelu ja laadun huomioonottaminen sekä kohdennetut toimet naisten innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Myös rahoitusta on luvassa. Niin ikään EU:n elpymisrahaston tasa-arvovaikutukset on luvattu arvioida.

Entä Suomessa? Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehden artikkelissa budjettipäällikkö Sami Outinen kertoo, että Suomen valtio valmistelee osana talousarviota sukupuolitietoista budjetointia ja kestävän kehityksen budjetointia. Se tarkoittaa myös, että budjettien sukupuolivaikutukset arvioidaan. Näin pitää olla myös kunnissa. 

Nykyisillä ja tulevilla kuntapäättäjillä on suuri vastuu tasa-arvoa edistävässä johtamisessa. Mutta heillä on myös työkalu, nimittäin sukupuolitietoinen budjetointi ja budjetin sukupuolivaikutusten arviointi. Kuten Elomäki toteaa, sukupuolitietoinen budjetointi kuitenkin edellyttää ymmärrystä tasa-arvosta sekä sukupuolten yhtäläisinä oikeuksina ja mahdollisuuksina että vallan ja resurssien tasapuolisena jakautumisena. 

Teksti: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n varapuheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.