Naisten vahvuudesta täytyy kertoa – jokainen tarina rakentaa maailmankuvaa

Demokratia voi toimia vain, jos kaikkien ääntä kuullaan. Naisen ääntä pidetään kuitenkin edelleen monin paikoin niin suurena uhkana, että se pyritään väkivalloin vaientamaan. Naiset jäävät edelleen suuressa osassa maailmaa suljettujen ovien taakse tai päätyvät esillä ollessaan identiteettipolitiikan välineiksi ilman omaa ääntä tai oikeutta omiin vaatimuksiin. 

Sodat ja konfliktit rakentuvat usein mielikuvien ja propagandan varaan. Tällöin naiset, lapset ja vähemmistöt päätyvät propagandakoneiston välineiksi. Viime aikoina naisten oikeuksia vastaan on jälleen hyökätty useassa maassa, myös Euroopassa. Tälle kehitykselle ei tule antaa periksi: Kohtuuttoman normalisoituminen tapahtuu arvaamattoman nopeasti, mutta paluu tasa-arvoon voi olla pitkä ja vaikea tie. 

Uhritarinoiden rinnalle tarvitaan kuitenkin myös toisenlaisia tarinoita, jotta syntyisi kokonaista todellisuutta vastaava kuva. On tärkeää puolustaa uhreja, mutta on myös tärkeää kertoa vahvuudesta, älystä, kyvystä, onnistumisista, yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta osallisuudesta. On tärkeää kertoa naisten vahvuudesta, sillä jokainen tarina luo mielikuvia ja rakentaa edelleen maailmankuvaa.

Teksti: Veera Tyhtilä, puheenjohtaja, Suomen PEN ry

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi julki ehkä jo maaliskuussa

Naiset ansaitsevat koko EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet. Kirjoa eri maiden välillä löytyy. Naiset kohtaavat edelleen esteitä työmarkkinoille pääsyssä ja siellä pysymisessä, sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön johtaja ja palkka-avoimuustyöryhmän puheenjohtaja Tanja Auvinen sanoo.
– Tie on pitkä ja töitä riittää.

Palkkatietojen avoimuus kuuluu Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Ylen kyselyssä kävi selväksi, että naiset kannattavat avoimuutta miehiä enemmän. Tasa-arvolaissa velvoitetaan yli 30 hengen yrityksiä tekemään tasa-arvosuunnitelma, joka sisältää yrityksen palkkakartoituksen. 

– Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja, Auvinen muistuttaa ja sanoo, että samapalkkaisuus on säännöllisesti esillä pohjoismaisessa yhteistyössä.

Norjassa ollaan edellä, ja EU-maista Ruotsi on hyvässä vauhdissa palkka-avoimuuden edistämisessä.

– Suomen hallitusohjelman henkeä pyritään toteuttamaan ja tahdomme olla edelläkävijöitä myös pohjoismaisessa viiteryhmässä. Uskon etenemiseen, Auvinen toteaa.

EU:ssa tavoitteena on nostaa naiset tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa työelämässä. Tähän tähdätään muun muassa palkka-avoimuusaloitteella, STM:n tasa-arvojohtaja Tanja Auvinen sanoo.

Avoimesti!

– Naiset suhtautuvat palkkatietojen avoimuuteen miehiä myönteisemmin. Samapalkkaisuus herättää keskustelua ja naiset ovat tietoisia palkkaeroista, Auvinen sanoo.

Palkkaerojen taustalla on syrjinnän lisäksi mm. työalojen epätasainen jakautuminen sukupuolen mukaan sekä hoivavastuun keskittyminen naisille. Naiset tuntevat epätasa-arvoiset rakenteet tilipussissaan.

Tunne oikeutesi!

– On tärkeää tietää oikeutensa ja toisaalta työnantajan velvollisuudet. Syrjintää tai seksuaalista häirintää ei kenenkään tarvitse sietää, eikä sitä saisi hiljaisesti hyväksyä työpaikalla, Auvinen sanoo.

– On paljon mahdollisuuksia edistää tasa-arvoa työelämässä. Lainsäädäntöä on vietävä eteenpäin ja työpaikoilla johdon on sitouduttava tasa-arvon edistämiseen. Avoimuus ja yhdenvertaisuus lisäävät myös työhyvinvointia ja jopa tuloksellisuutta.

Työpaikan tulee olla avoin, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Jokaisen pitää tuntea kuuluvansa joukkoon.

Tanja Auvinen

Teksti: Hia Sjöblom. Juttu on julkaistu Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehdessä maaliskuussa 2021. Lue koko lehti verkossa!

Korona lisännyt tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

Koronakriisi on pahentanut sekä kotiväkivaltaa että muuta naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa meillä ja maailmalla. 

Suomessa lähisuhdeväkivallan auttavan puhelimen Nollalinjan puhelumäärät nousivat ennätyskorkealle viime kesänä valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeen, ja puheluiden määrä jatkoi kasvua koko loppuvuoden ajan. Pandemian aikana väkivallan tekijäksi ilmaistiin entistä useammin puoliso ja väkivallan kohteeksi osuivat naiset ja lapset.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin mukaan naisten kokema väkivalta oli jo ennen pandemiaa yksi laajimmalle levinneitä ihmisoikeusrikkomuksia. Koronan aiheuttamien rajoitusten jälkeen kotiväkivallan määrä on moninkertaistunut, ja kotiväkivalta on levinnyt ympäri maailmaa varjopandemiana. 

Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokunnan pääneuvottelija Sirpa Pietikäinen toteaa, että naisten oikeudet ovat kohdanneet erityistä vastustusta joissain EU-maissa viimeisen parin vuoden aikana ja tiettyjä perusoikeuksia rikotaan räikeästi useammassa EU:n jäsenmaassa. 

Perusoikeuksien puolustaminen, mukaan lukien seksuaalioikeudet ja sukupuolittunut väkivalta, onkin kriisin keskellä yhä tärkeämpää. Kipeästi kaivattua lisärahaa perusoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen korvamerkittiin helmikuussa EU:n uuteen Kansalaisten, tasa-arvon ja perusoikeuksien ohjelmaan.

47 prosenttia naisista Suomessa kokenut väkivaltaa

Faktat puhuvat, että työtä perusoikeuksien puolustamiseen tarvitaan myös meillä Suomessa. Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) mukaan Suomessa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Tämä on 14 prosenttia EU:n keskiarvoa enemmän. Naisiin kohdistuvan väkivallan vuosittaisten yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan 2,4 miljardia euroa.

Vaikka Suomessa on Euroopan keskiarvoa huonompi tilanne naisiin kohdistuvan väkivallan osalta, Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen painottaa luvun takana olevan myös myönteistä kehitystä. 

– Hyvä asia tässä on se, että meillä Suomessa tunnistetaan väkivallaksi asioita, joita ei ehkä muualla tunnisteta. Naiset ovat meillä tietoisempia oikeuksistaan ja hakeutuvat avun piiriin nopeammin kuin aikaisemmin. Avopalvelujen tilastojen mukaan avun piiriin hakeudutaan nyt 2-4 vuoden sisällä, kun ennen siihen meni 4-7 vuotta. 

Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä on myös luonut Suomelle uusia positiivisia toimintavelvoitteita, jotka on hyvin ymmärretty, mutta parannettavaakin on. 

– Meillä on tekeminen oikeilla raiteilla ja työtä turvaverkon aukkojen paikkaamiseen tehdään jatkuvasti, silti väkivallan kokijan näkökulmasta verkkomme on vielä harva eikä se välttämättä kanna. Jo avun piiriin pääseminen vaatii väkivallan uhrilta melkoista toimijuutta, vaikka tiedämme väkivallan vaurioittavan juuri uhrin aktiivista toimijuutta hyvinvoinnin ja minäkuvan lisäksi, Muukkonen sanoo.

Lisää turvakoteja

Väkivallan kokijan näkökulmasta ensi arvoisen tärkeää olisikin ammattilaisten ja viranomaisten taito ottaa väkivalta puheeksi ja puuttua siihen. Jos asiakkaan kanssa otetaan väkivalta puheeksi vasta seitsemännellä lääkärikäynnillä ja annetaan hänelle auttavan linjan numero, soitto voi jäädä voimavarojen puutteessa tekemättä. 

Iso tarve olisi myös saada väkivallan tekijä avun piiriin, mutta pakollisia ohjelmia ei väkivallan tekijöille ole Suomessa tarjota.

Muukkosen mielestä nopea pääsy hoitoon akuutin kriisin keskellä olisi huomioitava ja turvattava myös pandemiassa. Kuukauden jono vastaanotolle on monelle väkivaltaa kokevalle liian pitkä. Turvakodit on oltava lähellä ja helposti saavutettavissa, jolloin kynnys lähteä turvakotiin madaltuu. Suomea on vaadittukin nostamaan turvakotipaikkojen määrä Istanbulin sopimuksen tasolle. 

– Istanbulin sopimus edellyttää, että meillä on tarjolla riittävästi turvakotipaikkoja. Vaikka turvakotien määrää on pystytty viime vuosina lisäämään 29 turvakotiin, tiedämme, että turvakotiverkossamme on vieläkin pahoja katvealueita. Esimerkiksi Lapin alueella, missä välimatkat ovat muutenkin pitkiä, on vain yksi turvakoti Rovaniemellä.

Kirjoittaja: Piia Pousi. Juttu on julkaistu Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehdessä maaliskuussa 2021. Lue koko lehti verkossa!

Pohjan Akka -lehti verkossa!

Eurooppanaiset on julkaissut kevään ja kuntavaalien johdosta jälleen uuden numeron Pohjan Akka -lehteä. Lehdessä pureudutaan mm. siihen, miksi kuntavaalit ovat EU-näkökulmasta tärkeät ja miten puolueiden ehdokkaat näkevät tasa-arvon kunnissa. Lisäksi lehdessä on haastattelussa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen, joka pohtii tasa-arvon merkitystä ja avaa nykyisiä työtehtäviään.

Lue lehti verkossa klikkaamalla linkkiä!

Äänestä tasa-arvoisempi arki kaikille!

Kuntavaaleissa päätetään kuntalaisten ja etenkin naisten arjen keskeisistä asioista. Palvelujen määrä, laatu ja hinnoittelu kunnissa ovat poliittisia ratkaisuja.

Suomi on edistynyt sukupuolten tasa-arvossa, mutta naisten työn halventaminen (förbilligande av kvinnors arbete) on suomalaisessa arkitodellisuudessa laaja ilmiö myös kuntasektorilla. Naisten euro on viidenneksen vähäarvoisempi jo työaikana, eläkkeellä vielä pienempi. Erot ovat olleet kasvussa. Naiset tekevät edelleen 87 % palkattomasta kotityöstä. Päätösten tasa-arvovaikutuksia ei tarkastella riittävästi. Koulutus ja ammatit ovat vahvasti sukupuolittuneet.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa toiseksi yleisintä EU-maista. Väkivaltaa tunnistetaan puutteellisesti ja tukea ja turvakotipaikkoja on riittämättömästi.

Voimassa oleva tasa-arvolaki velvoittaa kunnat edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan, mutta lakia ei noudateta. Kuntien tulee ottaa huomioon tasa-arvovaikutukset ja arvioida niitä kaikessa kunnan toiminnassa ja palveluissa. Se ei siis tarkoita vain sukupuolikiintiöitä kunnallisissa toimielimissä, vaan kaikkien päätösten sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten huomioimista. Oikeusvaltiossa on noudatettava lakeja.

Väite, ettei kuntavaaleilla ja EU:lla ole tekemistä keskenään, ei pidä paikkaansa. Kuntien asioista 50-60 % johtuu suoraan EU-tason lainsäädännöstä tai ohjeistuksista. EU on sekä Suomen että sen kuntien toimintaympäristö, ei mikään erillinen asia.

Asioihin voi parhaiten vaikuttaa ennakoivasti. Demokratia edellyttäisi Suomelta nykyistä suurempaa avoimuutta valmisteluprosesseissa. Elvytysrahojen jako testaa tasa-arvolain noudattamista. Euroopan parlamentti korostaa, että elpymispaketin kohdentamisen ja käytön yhteydessä on tehtävä aito sukupuolivaikutusten arviointi.

Tutkimukset ovat osoittaneet tasa-arvon ja tasa-arvoisten yhteiskuntien merkityksen korostuvan terveyskriisien hoitamisessa ja selättämisessä. Euroopan parlamentin tasa-arvoasiain valiokunnan tarkastelu osoitti Covid-19:n seurauksien kohdistuvan enemmän naisiin kuin miehiin, esimerkkeinä ennen kaikkea naisvaltaiset sosiaali- ja terveysalat sekä palvelusektori. Omaishoito kasaantui entistä enemmän naisille. Globaali pandemia iskee voimakkaasti kehittyvien maiden naisten ja tyttöjen elämän mahdollisuuksiin. EU:lla voi olla merkittävä rooli heidän tukemisessaan.

Eurooppanaiset ry on 25-vuotias poliittisesti sitoutumaton keskustelu- ja vaikuttamisfoorumi. Yhdistys ottaa kantaa ajankohtaisiin EU- ja tasa-arvokysymyksiin sekä vaikuttaa unionin kehitykseen. Kokoamme naisia EU-asioiden ympärille keskustelemaan ja edistämään tasa-arvoa. Viime Euroopan parlamenttivaaleissa kampanjamme naisten äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi onnistui. Olimme vaikuttamassa naisten äänestysprosentin nousuun – naiset äänestivät miehiä ahkerammin.

Lukekaa Pohjan Akka, keskustelkaa tasa-arvosta ja vaaleista. Valitse hyvä naisehdokas ja äänestä! Silloin vaikutat.

Merja-Maaria Turunen, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja

Var mån om din röst!

Pohjan Akka vill påpeka hur viktigt det är att tänka på jämställdhet när du röstar. Förbilligande av kvinnors arbete har ökat under de sista tiderna. Utbildning och yrkesliv är mycket segregerade.

Finland har den sorgliga andra platsen i EU gällande våld mot kvinnor. Vad vill du att din represetant i kommunen gör för att minska våld mot kvinnor?

Jämställdhet i kommunen gäller mera än kvoter i beslutsfattande organisationer. Det är medvetet arbete mot diskriminering i all verksamhet, bedömning av följderna av alla planer och beslut ur jämställdhetens synvinkel. Det är lag, som i en rättsstat måste följas.

Nu är det viktigt att lindra följderna av Covid-pandemin och ta hänsyn till den försämrade situationen bland kvinnor och flickor. EU begär att förverkligandet av det planerade ekonomiska stödpaketet måste följas noga ur jämställdhetssynvinkel.

Eurooppanaiset rf har under 25 år varit ett opolitiskt diskussions- och påverkningsforum. Vi tar ställning i EU- och jämställdhetsfrågor. Vi samlar kvinnor kring EU-frågor för att diskutera och påverka. Kom med och främja jämställdhet!

Rösta på en duktig kvinna!

Merja-Maaria Turunen, ordförande i Eurooppanaiset rf

Lue koko Pohjan Akka verkossa klikkaamalla linkkiä!

#SuomiIlmanNaisia – Millainen se olisikaan ilman naisten työtä ja tasa-arvotekoja?

Tänä vuonna Naisjärjestöjen Keskusliitto juhlii 110-vuotista työtään. Järjestö on kutsunut 67 jäsenjärjestöään viettämään juhlavuotta teemalla #SuomiIlmanNaisia. Maaliskuussa järjestöt esittelevät toimintaansa, tekojaan ja tavoitteitaan kuntavaalien alla; tekevät näkymätöntä näkyväksi somessa ja webinaareissa ja samalla nostavat myös esiin naisten asemaan ja tasa-arvoon liittyviä sitkeitä ja ajankohtaisia ongelmia.

Kuten tiedämme, naiset hoitavat lapsia, perheitä ja omaisiaan. Naiset tekevät korvaamattoman tärkeää vapaaehtoistyötä monissa eri järjestöissä ja verkostoissa. Naisten tekemä työ on paljolti näkymätöntä ja halvennettua työtä kansakunnille ja ihmisille elintärkeillä aloilla. Näin on koko maailmassa, myös Suomessa.

Palkattomasta kotityöstä naiset tekevät OECD:n mukaan reippaasti enemmän kuin miehet. Nyt koronaviruspandemia on lisännyt merkittävästi naisten tekemän palkattoman työn määrää, kertoo YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin tuore tutkimus.

Olisi mielenkiintoista nähdä, millainen Suomi olisi ilman tätä työtä. Vai olisiko sittenkään – sillä Suomi voisi näyttäytyä kovin erilaisena!

Eurooppanaiset – Naisten ääniä kunnista Eurooppaan ja maailmalle

Eurooppanaiset haluaa nostaa esille tasa-arvotyön sekä Euroopan mittakaavassa että kansallisella ja kuntatasolla. Kuntavaalien alla korostamme erityisesti sitä, miten EU-ulottuvuus, kuten EU:n uusi tasa-arvostrategia, liittyy kansalliseen ja kunnalliseen tasa-arvotyöhön ja velvoittaa edistämään tasa-arvoa myös kunnissa. Haastamme kuntavaaliehdokkaita perehtymään aiheeseen ja keskustelemaan siitä.

Kysymme ja keskustelutamme ehdokkaita siitä, miten he tuntevat sukupuolten tasa-arvoon liittyvää säännöstöä ja siihen pohjaavaa oman kuntansa tasa-arvotyötä. Kysymme, miten valmiita ja sitoutuneita he ovat kuntien johtotehtäviin, tai parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja sen vaatimia resursseja, muun muassa naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan halvennetun työn arvostusta, työoloja ja palkkausta. Entä miten ehdokkaat konkreettisesti vaikuttaisivat vihakulttuurin kitkemiseen? Tärkeää on myös pohtia, onko ehdokas feministi ja jos on, millainen feministi.

Maaliskuun 2021 Voima-lehden liitteenä ilmestyy Pohjan Akka -lehtemme. Se ilmestyy myös verkkoversiona kotisivuillamme. Järjestämme kevään aikana lisäksi tärkeisiin tasa-arvokysymyksiin liittyviä webinaareja. Eurooppanaiset oli mukana myös 24.2.2021 esitetyssä toimittaja Maija Elonheimon Brysselin kone –kuntavaaliohjelmassa. Sen voit edelleen kuunnella Yle Areenassa. Kaikki #SuomiIlmanNaisia-kampanjan ja kevään muut tapahtumat ja nostot näet Eurooppanaisten somessa ja kotisivuilla.

Seuraa Eurooppanaisia somessa:
Facebook: Eurooppanaiset ry
Twitter: Eurooppanaiset

Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen.

Eurooppanaisten joulupuuro Lucian päivänä: Nuorten naisten nousu politiikan eturintamaan on ilon aihe

Eurooppanaisten entinen ja nykyinen puheenjohtaja sekä alustaja Tuula Haatainen

Perinteisillä Eurooppanaisten joulupuuroilla ravintola Ainossa tasa-arvoministerinäkin toiminut uusi työministeri Tuula Haatainen muistutti meitä siitä , että tasa-arvon backlash vaani ja jyllää maailman politiikassa taustalla, mutta myös avoimesti, koko ajan. 

Monissa Euroopan maissa ollaan esimerkiksi kyseenalaistamassa Istanbulin sopimuksen tavoitteita, eli väkivallan ja perheväkivallan ja syrjinnän ehkäiseminen ja poistaminen ja tasa-arvon edistäminen. 

Kyseenalaistamisen taustalla on mm. ajattelu, että koti on yksityistä aluetta, joten siellä tapahtuvaan ei voida ulkopuolelta puuttua.
– Me emme saa antaa jalansijaa tällaiselle emmekä muullekkaan tasa-arvoa polkevalle ajattelulle ja toiminnalle, painotti Haatainen. 

Me emme saa antaa jalansijaa tasa-arvoa polkevalle ajattelulle ja toiminnalle.

Tuula Haatainen, työministeri

Ministeri Haatainen oli myös huolissaan riskistä, että esimerkiksi nuoremmat sukupolvet pitävät itsestään selvänä sitä, että saavutettu tasa-arvon tila säilyy; ei ajatella vaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia myös meillä. 
– Meidän pItää puhua historian kokemuksesta ja siitä, millaista elämä on, jos vapautta ja tasa-arvoa ei ole, muistutti Haatainen.

Erityisellä ilolla Eurooppanaiset tervehtiikin tässä ajassa nuorten naisten nousua vallankahvaan niin ministereinä kuin kansanedustajinakin. On hienoa, että muu Eurooppa ja maailma katsoo nyt meitä!

Vuoden 2020 alusta aloittava Eurooppanaisten uusi puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen korosti ja toivoi sitä, että  nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa löytäisimme enemmän aikaa eri sukupolvien ja eri järjestöjen kohtaamisille ja tasa-arvotyölle. Eurooppanaiset edistää tätä omalta osaltaan.

Hyvää joulua kaikille Eurooppanaisten jäsenille, seuraajille, sidosryhmille ja vieraille!

Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen

Kuva: Samaan kuvaan kokoontuivat Eurooppanaiset ry:n jäsen Irja Askola, väistyvä ja uusi puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara ja Merja-Maaria Turunen sekä alustaja, työministeri Tuula Haatainen.

Eurooppanaiset Ilmatieteen laitoksella 3.10.: raportti vierailusta

Eurooppanaisten Aamuakatemiassa 2.10. Ilmatieteen laitoksella paneuduttiin ilmastonmuutokseen, sen uhkiin, ilmiöihin ja hillitsemiseen pääjohtaja Juhani Damskin asiantuntevalla luennolla. Uutta ja ajankohtaista tietoa tuli tulvimalla, ja keskustelu kävi vilkkaana.

Pääjohtaja Damski painotti, että sään ääri-ilmiöt heikentävät elinolosuhteita ja vaikuttavat eri tavoin mm. eri sukupuoliin. Asiasta on myös olemassa kansainvälistä selvitys- ja tutkimustietoa. Sekä YK:ssa että myös EU:ssa asiaan on kiinnitetty jo paljon huomiota. 

Eurooppanaisten puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara korostaakin sitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset naisiin on arvioitava sekä ennalta ehkäisyssä että kaikessa asiaan liittyvässä päätöksenteossa ja toimissa. Nyt sukupuolivaikutusten arviointi ylipäänsä on huonolla tolalla, myös Suomessa, hän sanoo.

Nyt sukupuolivaikutusten arviointi ylipäänsä on huonolla tolalla, myös Suomessa.

Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja

Ilmastonmuutos kiihtyy, se ei ole täysin pysäytettävissä, joten muutokseen on myös sopeuduttava. Damskin mukaan pelkät päästövähennykset eivät riitä, kaikkea mahdollista on kokeiltava, ja erilaisia kokeiluja onkin meneillään muun muassa maataloudessa.

Lohdullinen tieto on se, että eri maiden ja maanosien tiedeyhteisöt ovat yksimielisiä ilmaston lämpenemisestä ja muutoksesta. Tämä huolimatta siitä, että päättäjien viestit saattavat olla vahvasti eri suuntaisia.

– Sää, ilmasto ja sen ilmiöt ja riskit ovat globaaleja, joten Suomen on tarkasteltava asiaa ennen kaikkea tässä kontekstissa, sillä vain yhdessä voimme asiaan vaikuttaa. Globaaleja riskejä arvioitaessa sään ääri-ilmiöt ja luonnonkatastrofit tulevat heti joukkotuhoaseiden jälkeen tai ovat lähes samalla tasolla, kuvasi Damski tilannetta.

Sää, ilmasto ja sen ilmiöt ja riskit ovat globaaleja, joten Suomen on tarkasteltava asiaa ennen kaikkea tässä kontekstissa, sillä vain yhdessä voimme asiaan vaikuttaa.

Juhani Damski, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja

Eurooppanaiset palaa tähän tärkeään ja mielenkiintoiseen asiaan ja sen sukupuolivaikutuksiin tarkemmin tulevissa tilaisuuksissaan.

Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen

Professori Johanna Kantola: Nainen, katso ketä äänestät!

Koko Eurooppaa keinuttavat nyt uusliberalismi, konservatiivisuus, perinteiset arvot ja nationalismi. Se näkyy yleisessä tasa-arvokeskustelussa ja tulee näkymään myös kevään vaaleissa.

Siksi jokaisen kannattaa todella katsoa ketä äänestää, sanoo Johanna Kantola.

Hän toimii sukupuolentutkimuksen professorina Tampereen yliopistossa ja on pitkään tutkinut politiikkaa, sukupuolta ja valtaa Euroopan unionin rakenteissa.

Kantola on huolestuneena seurannut miten tasa-arvokysymykset siirrettiin valta-akselilta marginaaliin Suomessa Sipilän hallituksen aikana. Talouskuripolitiikkaa harjoitettaessa esimerkiksi sukupuolivaikutusten arvioinnit unohdettiin. Populismi valtasi tasa-arvopuheen.

Myös EU:ssa talouden ensisijaisuus sivuutti tasa-arvonäkökulman mm. talouskriisin yhteydessä. Tasa-arvoasiat siirrettiin myös työelämän pilarista oikeuslaitoksen pilariin.

Kantolasta puheenjohtajuus on Suomelle mahdollisuus nostaa tasa-arvoasiat unionissa esiin.

Talouspäätösten arviointi tasa-arvon näkökulmasta ja  sukupuolitietoinen budjetointi ovat hyviä työkaluja toteuttaa kaikille kansalaisille oikeudenmukaista talouspolitiikkaa, sanoo Kantola.

Suomen eduskuntavaaleissa ennätysmäärä naisia nousee eduskuntaan. Olisiko jo aika alkaa harjoittaa feminististä talouspolitiikkaa? Saataisiinko naiskomissaariehdokas?

Kantolasta aika olisi Suomessa ollut kypsä naiskomissaarin nimittämiselle jo 1995. Yhtään naista ei tähän mennessä ole kuitenkaan Suomesta virkaan ehdotettu.

Kirjoittaja: Eeva Koskinen. Teksti on julkaistu Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa keväällä 2019.

Äänestä eurovaaleissa!

Miksi suomalaiset nuoret naiset eivät äänestä Euroopan parlamentin vaaleissa? Viime vaaleissa vuonna 2014 kaikkien naisten äänestysprosentti oli meillä 38 ja 18–24-vuotiaiden nuorten naisten vain 10. Vastaavat luvut Ruotsissa olivat 59 ja 66, ja unionissa keskimäärin 41 ja 43. Suomen molemmat luvut sijoittavat meidät jäsenvaltioiden häntäpäähän.

Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaaleista teettämän selvityksen mukaan äänestämättä jättämiseen vaikuttivat mm. koulutustausta, työttömyys, kotiäitiys ja yleinen tyytymättömyys, ettei asioihin voi vaikuttaa. Näin kaikissa jäsenvaltioissa.  

Suomessa naiset ovat koulutetumpia kuin miehet ja he ovat myös työelämässä lähes yhtä paljon kuin miehet, toisin kuin monissa EU-jäsenvaltioissa. Näin ollen jäljelle jää olettama, että naiset eivät koe voivansa vaikuttaa äänestämällä tai sitten he eivät tiedä, miten EU:n päätöksenteko vaikuttaa Suomeen. Viimeksi mainittua en tohdi epäillä. Tämä on kuitenkin huolestuttavaa.

Suomessa on noin 2,3 miljoonaa äänioikeutettua naista ja noin 1,4 miljoonaa jätti käyttämättä mahdollisuuden vaikuttaa EU:n päätöksentekoon vuonna 2014.

Miten naiset ja eritoten nuoret naiset saataisiin vaaliuurnille tänä vuonna? Siinä on pohdittavaa niin puolueille, medialle kuin naisille itselleen. Ja sen vuoksi  Eurooppanaiset ry on tehnyt tämän julkaisun. Me haluamme herättää naisia vaikuttamaan Euroopan Unionin asioihin. Hyvistä naisehdokkaista meillä ei ole pulaa. Kaikki Suomen naisehdokkaat esitellään tässä lehdessä.

Suomi kuuluu Eurooppaan ja Suomi on myös Euroopan unionin jäsen. Se tarkoittaa monia vapauksia kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille. Mahdollisuuksia opiskella, tehdä tutkimustyötä ja työskennellä toisessa valtiossa ilman erityisiä lupia.

Se tarkoittaa myös tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Hyviä suomalaisia tuotteita on mahdollisuus kaupata muissa jäsenvaltioissa. Suomi tunnetusti tarvitsee vientituloja voidakseen tarjota kansalaisilleen hyvinvointia.

Tasa-arvo kuuluu unionin toimivaltaan. Vilnassa toimivan Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tehtävä on edistää tasa-arvoa niin unionin alueella kuin sen ulkopuolellakin. Virasto kerää tilastoja jäsenvaltioista, tutkii ja analysoi. Tilastoinnin kohteena ovat mm. työurat, koulutus, vallankäyttö, palkat ja naisiin kohdistuvaa väkivalta. Suomi on menestynyt joillakin alueilla muita jäsenvaltioita paremmin, mutta lähisuhdeväkivaltatilastoissa  olemme edelleen negatiivisessa kärkipäässä.

Naisten palkka on komission palkkaerotilaston mukaan Suomessa 17 prosenttia  alhaisempi kuin miesten palkka. Tilanne on samankaltainen lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten eläkkeet tulevat olemaan pienempiä vielä tulevina vuosikymmeninä. jos asioille ei tehdä mitään.

Nämä ovat asioita, jotka meidän on hyvä tietää, mutta myös asioita, joihin voimme vaikuttaa. Voimme vaikuttaa äänestämällä ehdokkaita, jotka haluavat parantaa naisten asemaa työ- ja perhe-elämässä.

Onko niin, että monille ihmisille tasa-arvoasiat ovat itsestään selvyyksiä, niin kuin vaalit ja demokratia? Tästä kertoo osaltaan se, että naiset eivät ole tulleet valituiksi johtopaikoille, ei politiikassa eikä yrityselämässäkään, muuta kuin suhteellisen harvoin. Tilanne on sama Euroopan unionissa.

Suomen on aika saada nainen komissaariksi. Eurooppanaiset ry:llä olisi tarjota komissaarikisaan monia erinomaisia naisia. Yksi sellainen on sitoutumaton Euroopan tuntija, valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen.

Äänestämällä  tänä keväänä valitaan ne päättäjät, jotka päättävät reunaehdoista, joissa tasa-arvo tulevina vuosina toteutuu.  Ihmisoikeudet, joihin naisten oikeudet kuuluvat, vaativat valtion ulkopuolista valvontaa. Meidänkään historiamme ei ole vapaa ihmisoikeusloukkauksista.

Joten nyt kaikki naiset, nuoret ja vanhat ja siltä väliltä, tänä keväänä  äänestetään! Neljän vuoden päästä ei enää voi vaikuttaa niihin vuosiin, jotka ovat nyt edessämme. Niihin vaikutetaan juuri nyt.

Kirjoittaja: Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja. Teksti on julkaistu pääkirjoituksena Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa 2019.