Ukraina nyt, naisten rooli jälleenrakennuksessa ja matkalla EU-jäseneksi

Eurooppanaiset järjestää tilaisuuden Ukrainan tilanteesta, erityisesti naisten asemasta ja roolista nyt ja jälleenrakennuksessa; näkökulmana talous, tasa-arvo, demokratia ja ihmisoikeudet

Perjantaina 1.3.2024, kello 14–15.30 Eurooppasalissa, Malminkatu 16, Helsinki,

Ilmoittautuminen tästä linkistä viimeistään 26.2.2024 https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdTrKHxiWl6b97he7rGYED755HnDVdWiFmMFMIjJbx1O1w2LQ/viewform?vc=0&c=0&w=1&flr=0

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdTrKHxiWl6b97he7rGYED755HnDVdWiFmMFMIjJbx1O1w2LQ/viewform?vc=0&c=0&w=1&flr=0

Ohjelma

Tilaisuuden avaus, Päivi Luna, Eurooppanaisten puheenjohtaja

Ukraina nyt, naisten rooli jälleenrakennuksessa ja matkalla EU-jäseneksi / The role of women in Ukraine now, in the postwar rebuilding and moving towards EU membership, Professor Olena Podoleva *)

Keskustelu

Asiantuntijapuheenvuoro, europarlamentaarikko Heidi Hautala – video

Asiantuntijapuheenvuoro, TutkijaTyyne Karjalainen Ulkopoliittinen Instituutti

Keskustelu

Päätössanat 

Tilaisuuden pääkieli on englanti, tilaisuus päättyy 15.30

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu – Lämpimästi tervetuloa!

*) Prof. of economics, PHD, merited economist of Ukraine, expert on gender issues, the coordinator of projects for supporting women in Business Empowerment, financed by Ministries of Foreign Affairs of Norway, Estonia and others.

Prof. Podoleva emphasizes that the first country, which supported her ideas was Finland, first of all the Finish Ambassador Ms. Arja Makkonen.

Syyskokous suuntasi tulevaan – mihin Eurooppanaisia tarvitaan

Eurooppanaisten syyskokous lokakuun 10 päivänä Eurooppatalossa suuntasi vuoteen 2024 ja hieman pidemmällekin. Se muun muassa valitsi uuden hallituksen ja hyväksyi strategian vuosille 2024-2027. Kokousta johti taas kerran ammattitaidolla Paula Hjelt-Putilin.  Kokous järjestettiin hybrinä, joten muillakin kuin helsinkiläisillä jäsenillä oli mahdollisuus osallistua. Ilahduttavaa on, että myös ihka uusia, kuin myös uudelleen aktivoituneita jäseniä, oli mukana. Osa heistä tuli myös valituksi hallitukseen.

Alkuperäinen tarkoitus ja tehtävä kantavat – rakenteet päivitettävä

Varsinaista strategiaa ja tiekarttaa ei järjestöllämme ole ollut. Toimintaamme ovat ohjanneet säännöt ja vuosittainen suunnittelu. Syitä siihen, miksi kuitenkin tarvitsemme strategisia suuntaviivoja nyt, on monia: unionin toiminta on vuosikymmenten saatossa laajentunut ja syventynyt, sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeudet on haastettu Euroopassa ja maailmalla. Toisaalta niiden edistäminen ja korjaaminen on vahvasti esillä EU:n ja YK:n sekä kansallisissa ohjelmissa, tasa-arvolainsäädäntö on kehittynyt ja kestävän kehityksen ja sosiaalisen pilarin kysymykset tulleet osaksi ja tärkeiksi myös EU:n agendaa. Demokraattisesti valittu parlamentti ja sen jäsenet ovat vahvistuneet kansalaisvaikuttamisen väyliksi. Vaikuttamisen tahot, kohteet ja mahdollisuudet kaikilla tasoilla ovat lisääntyneet. Naiset ovat verkostoituneet kansainvälisesti ja Suomessa, ja myös muut naisjärjestöt pohtivat ja ratkovat samoja eurooppa- ja tasa-arvokysymyksiä ja vaikuttavat niihin. On kysyttävä, mihin meitä tarvitaan.

Yhdistys perustettiin aikoinaan nimellä Naiset`96 vaikuttamaan vuoden 1996 EU:n hallitusten väliseen konferenssin ja tiedottamaan tuloksista suomalaisille naisille. Toimintaperiaate oli joustava, kaikille avoin asiantuntija-naisverkosto, silta naisten ja EU:n välille, keskustelu- ja tiedonsiirtofoorumi.

Syyskokous päätti, että alkuperäisestä tehtävästä ja tavoitteesta on hyvä ponnistaa myös jatkossa, joten perustehtävämme on vaikuttaa tasa-arvounionin kehitykseen EU- ja kansallisella tasolla.  Naisten aseman esiin nostaminen, naisten asemaan liittyvän tiedon ja ymmärryksen lisääminen sekä vaikuttamismahdollisuuksien osoittaminen eurooppa- ja tasa-arvokysymyksissä on tänäkin päivänä tärkeä tehtävä. Myös unioni korostaa tärkeää tehtäväämme eli Euroopan Unionin ja naisten ja tyttöjen asemaan vaikuttavien tavoitteiden ja toimien sekä vaikutusmahdollisuuksien tunnetuksi tekemistä jäsenmaissa. Tähän antaa erityisen mahdollisuuden taas vuoden 2024 europarlamenttivaalit.

Eurooppanaisten erityistehtävä on nimensäkin mukaisesti olla naisjärjestöjen joukossa se järjestö, joka tuo EU:n tasa-arvokysymykset, erityisesti sukupuolten tasa-arvoon liittyvät asiat näkyviksi, keskusteluun ja vaikuttaa niihin yksin ja yhdessä muiden nais- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Nykyiset rakenteemme eivät kuitenkaan tue tätä työtä riittävästi, joten tarvitsemme strategian, joka keskittyy erityisesti rakenteiden ja roolien selkeyttämiseen ja vahvistamiseen. Siksi strategia keskittyy kolmeen tehtäväämme, Eurooppanaiset tiedonvälittäjänä, asiantuntijana ja vaikuttajana.

Kiitos kaikille teille, jotka vastasitte strategiakyselyymme syyskuussa. Kommentit on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon strategian muotoiluissa.

Euroopan Parlamentin vaalit kesäkuussa – tavoitteita hiotaan yhdessä

Toimintasuunnitelmaa 2024 ja talousarviota määrittelee keskeisesti Eurovaalit, jotka järjestetään kesäkuussa. Toimintamme pääpaino on Eurooppanaisten jo aiemmin nostamissa teemoissa, mutta teemat ja yksityiskohdat tarkentuvat vielä alkuvuodesta. Niitä suunnitellaan yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen ja myös muiden naisjärjestöjen kanssa. Kampanjointi ja vaikuttaminen huipentuu joka tapauksessa loppukeväästä järjestettävään vaalipaneeliin tai vastaavaan tilaisuuteen. Vaalivuoden talousarvio hyväksyttiin kahdella rahoitusvaihtoehdolla – ulkopuolisella rahoitusvaihtoehdolla ja ilman ulkopuolista rahoitusta -vaihtoehdolla. Jäsenmaksu 2024 päätettiin pitää ennallaan eli 25 €.

Syyskokous valitsi hallituksen vuodelle 2024

Eurooppanaisten puheenjohtajana jatkaa Päivi Luna, varapuheenjohtajina Merja-Maaria Turunen ja Päivikki Kumpulainen.

Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Sari Bäcklund-Kajanmaa (uusi), Sinikka Holma-Peets, Sari Koivuniemi, Jaana Koskinen, Auli Ojala ja Anneli Temmes (uusi). Tervetuloa erityisesti uudet hallituksen jäsenet. Uusien esittelyt löytyvät hieman myöhemmin kotisivuiltamme.

Vuoden 2024 toiminnantarkastajaksi valittiin Carita Orlando ja varatoiminnantarkastajaksi Paula Miinalainen.

Kiitos kaikille osallistuneille ja yhdistyksen toiminnasta rakentavin kommentein ja viestein kiinnostuneille. Tuleva toimintavuosi näyttää vilkkaalta ja mielenkiintoiselta vaikuttamisen vuodelta.

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt – paljon ja isoja kysymyksiä käsittelyssä

Ulkopoliittisen Instituutin ja Eurooppalaisen Suomen järjestämässä Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt -tilaisuudessa heinäkuun alussa kuultiin tuoreimpia katsauksia ja nostoja neuvoston viimeisimmästä kokouksesta. Tilaisuus on EU-asiantuntijoiden ja kansalaisten oiva kohtaamispaikka.  Kiinnostus EU-asioihin on osallistujista päätellen laajaa: tavallisten kansalaisten lisäksi paikalla oli entinen pääministeri, Suomen EU-jäsenyysneuvottelija, poliitikkoja ja eri ikäisiä asiantuntijoita.

Juontajana toimi UPI:n ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tilaisuuden avaajana Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Totti Sivonen. Asiantuntijoina jälkilöylyjen lauteilla olivat Suomen EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto valtioneuvoston kansliasta, Helsingin Sanomien Brysselin kirjeenvaihtaja Teija Sutinen ja UPI:n tutkija Tyyne Karjalainen.

Eurooppa-neuvoston käsittelyssä oli paljon ja isoja kysymyksiä. Suurimman sijan sai EU:n muuttoliikepolitiikka, joka on ollut eurooppalaisia ja EU:ta jakava asia. Asia on kuitenkin edennyt palapalalta kohti ratkaisuja. Erityistä kiitosta asian edistämisestä sai Ruotsi puheenjohtajakaudellaan ajamastaan 10-kohtaisesta tehokkaasta välineestä maahanmuuttokriisiin.

Selvää on, että EU:n yhteinen turvapaikkasääntöjen uudistustarve on akuutti, sillä EU-maiden kapasiteetti vastaanottaa turvapaikanhakijoita alkaa olla täynnä. Myös Italian rooli suurimpana vastaanottajamaana puhutti. Italia toimikin aktiivisena sovittelijana saaden Välimeren maat sopimuksen taakse. Puolan ja Unkarin eriävät näkemykset keinoista kuitenkin estivät sopimuksen maahanmuuttopolitiikasta. Päätelmät annettiin sen sijaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan nimissä. Espanja seuraavana puheenjohtajamaana tulee jatkamaan sopimuksen esillä pitämistä.
Keskeinen kysymys on, suostuvatko jäsenmaat siihen, että kaikki kantavat asiassa vastuuta talouden tai muilla keinoin. Myös Suomen nykyisen hallituksen linjaukset maahanmuuttokysymyksessä herättävät keskustelua ja mielenkiintoa.

Esillä olivat keskeisesti myös Ukrainan sotaponnistusten yhteinen rahoittaminen jatkossa sekä aseiden ja ammusten tuotannon lisääminen sekä Ukrainan jälleenrakentamisen rahoitus yleensä ja hyökkäysrikokseen syyllistyneen Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö tähän tarkoitukseen. Ukrainan taloudellisesta, sosiaalisesta ja humanitaarisesta tuesta jäsenmaiden kesken vallitsee laaja yksimielisyys, mm. noin 50 Mrd:n tukipaketista.
Kiinan rooli ja ehdot EU:n kumppanina ja liiallinen riippuvuus olivat myös esillä. Yhteisymmärrys on siitä, että EU:n on luotava oma, yhtenäinen linja Kiinan suhteen niin ns. kolmantena maana kuin EU:n kauppakumppanina.

Neuvosto otti kantaa myös EU:n sisämarkkinoiden kehittämistarpeeseen ja talous- ja rahoituskysymyksiin. Belgia valmisteleekin vuoden 2024 alkupuolelle EU:lle ehdotuksen sisämarkkinoiden kehittämiseksi.

Euroopan Unionissa heinäkuu on täyttä työaikaa ja EU-politiikasta kiinnostuneiden kannattaa seurata uutisia.  Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt on EU-asiantuntijoiden ja kansalaisten kohtaamispaikka, jonka järjestivät Ulkopoliittinen instituutti (UPI) ja Eurooppalainen Suomi ry.

Tapahtuman järjestäjien yhteystietoja: Ulkopoliittinen Instituutti https://www.fiia.fi/ Eurooppalainen Suomi ry https://www.eurooppalainensuomi.fi/ Linkki Eurooppa-neuvoston kokouskalenteriin https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/calendar/

Tällä kertaa mukana olivat ja tekstin koostivat Eurooppanaisten hallituksesta Jaana Koskinen, Päivi Luna ja Anneli Mäkinen.

Kiitos hyvistä järjestelyistä ja erinomaisesta asiantuntijakattauksesta! Lukijoille oikein hyvää kesää!

Eurooppanaiset ry – naisten ääni Euroopassa

Eurooppanaiset seuraa EU-politiikassa erityisesti sukupuolten tasa-arvokysymyksiä, tasa-arvon toteutumista ja kehittymistä. Elokuussa pureksimmekin jo hallitusohjelmaa ”Vahva ja välittävä Suomi”.

MEP Sirpa Pietikäinen Eurooppanaisten järjestämässä Eurooppapäivän tilaisuudessa ”Tasa-arvo EU:n parlamentin valmistelussa ja päätöksenteossa”

Kuva: Sami Kero

– Tarvitsemme paljon enemmän tietoa, sillä sitä mitä ei ole tehty näkyväksi, on hankala ratkoa. Euroopan parlamentin esityksistä ja painostuksesta Euroopan tasa-arvoinstituutin, EIGEN rooli on vahvistunut. Pietikäinen toivoo, että myös seuraava komissio jatkaa EIGEn vahvistamista, sillä lisää tutkimusta ja resursseja tarvitaan. Hän sanoo, että ei ole olemassa tasa-arvopistettä, jolloin kaikki on saavutettu.  Työ on jatkuvaa.

Katso ja kuuntele Sirpa Pietikäisen video, mielenkiintoisia mietteitä ja mielenkiintoista tietoa tasa-arvosta ja sen tilasta.

https://drive.google.com/file/d/1KwPauC3nFM6IOWglsU-_lrxJCV-7ppJG/view?usp=share_link









Tasa-arvosta ei liiemmin vaalien alla puhuta – Nyt puhuttiin!

Naisiin kohdistuva väkivalta, työelämän ja palkkatasa-arvo, eläkeläisnaisten köyhyys ja feministinen ulkopolitiikka olivat teemoiona Minna Canthin hengessä Eurooppanaisten, Naisjärjestöjen Keskusliiton ja Monika Naisten 20.3. järjestämässä vaalipaneelissa Eurooppasalissa.

Saimme paljon lupauksia kansanedustajakandidaateilta tasa-arvon edistämisestä seuraavalla eduskuntakaudella. Kysymykset, vastaukset ja lupaukset on taltioitu, joten niihin on helppo palata, kun hallitusohjelmaa laaditaan ja kun tulevat kansanedustajat astuvat työhönsä. Katso mitä luvattiin ja mistä ehdokkaat olivat samaa ja erimieltä. Erojakin näkemyksissä ja lupauksissa on. https://www.facebook.com/eurooppanaisetry/videos/523175420009330

Anti-gender-liike ja ilmiö – tasa-arvon takaisku

Maailman laajuisesti järjestäytynyt ja valtavia summia rahoitusta kannattajiltaan saava liike on uhka sukupuolten ja vähemmistöjen tasa-arvolle ja tasa-arvokehitykselle. Tutkija Tuija Saresma katsoo, että Suomessa ei tähän uhkaan ole herätty ja toivoo, että jokin hanke selvittäisi sitä, mitä ilmiö Suomessa tarkoittaa. Onneksi naisjärjestöt tekevät yhteistyötä ja järjestävät tilaisuuksia asian tiimoilta. Kun asioista puhutaan, muutoksenmahdollisuus avautuu, sanoo Saresma.

Mistä on kyse?

Anti-gender-liikkeessä ja ilmiössä on kysymys kansainvälisesti vahvasti verkottuneesta sukupuolten tasa-arvon vastaisesta liikehdinnästä, joka pyrkii heikentämään nykyistä sukupuolten tasa-arvoa. Siinä uskonto ja politiikka kohtaavat, ja sen aate kumpuaa vanhoillisesta, äärioikeistolaisesta ja nationalistisesta ajattelusta. Vahvoja ideologian lähteitä ja vaikuttajia löytyy sekä valtiollisista että kirkon ja erilaisten järjestöjen toimijoista Venäjällä, Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.  Liike levittää ideologiaansa populistisin, jopa salaliittoteoriamaisin kuvin, kuvaa Saresma.

Alun perin gender-vastaisku oli suunnattu Pekingin Konferenssille 1995, joka vaati laajasti naisten ja tyttöjen oikeuksia.  Erityisesti Vatikaani kehitti gender-ideologiaa, jota vastaan se saattoi käydä. Anti-gender-ajattelu on rantautunut viime vuosina osaksi myös osan suomalaisen poliittisen eliitin aatemaailmaan. Tämä on näkynyt muun muassa herätyskristillisissä piireissä sekä esimerkiksi äskettäin puolueeksi rekisteröityneet Sinimustat liikkeen ohjelmassa, sanoo Saresma.  

”Ideologia on uhka demokratialle, sananvapaudelle ja uhkaa myös tieteen vapautta sekä vakavimmillaan yleistä turvallisuutta ja yhteiskuntien rauhaa.”

Myös Aito avioliitto ry:n tukijoina nähdään kristilliskonservatiivisia poliittisia toimijoita. Antigenderismi korostaa ajattelua, että sukupuolia on kaksi, mies ja nainen, jotka täydentävät toisiaan, ja avioliitto on miehen ja naisen välinen asia. Ideologia näkee sukupuolen ainoastaan biologisena eikä lainkaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuneena. Tutkijan mukaan antigenderismi näkee erityisesti trans-sukupuoliset ja muut sateenkaari-ihmiset sivilisaatiota rapauttavina ja heidän toimintansa sairaana poliittisena toimintana. Niin ikään aatetta kannattavien mielestä esimerkiksi sukupuolen tutkimus on huono asia ja seksuaalikasvatus on lopetettava. Ongelmallista lisäksi on, että liikkeen moraali ja retoriikka korostavat esimerkiksi lasten oikeuksia ja lasten puolella olemista. Eli väittää tällä tavoin, että moniarvoisuutta edustava ajattelu puolestaan vastustaisi niitä.  Näin ei tietenkään ole, emmekä myöskään taistele kristillistä aatemaailmaa vastaan tai ole sukupuolivastaisia, korostaa tutkija Tuija Saresma.

Tutkija myös muistuttaa, että antigendersimin saavutukset ovat jo mittavia, kuten Puolan aborttilaki, sukupuolitutkimuksen opinto-ohjelmien lakkauttaminen Unkarissa,  Pro-life liike Yhdysvalloissa ja ylipäänsä liberaalien arvojen parjaaminen. Ideologia on uhka demokratialle, sananvapaudelle ja uhkaa myös tieteen vapautta sekä vakavimmillaan yleistä turvallisuutta ja yhteiskuntien rauhaan.

EU ja Suomi – kytkös oikeusvaltioon ja demokratiaan tärkeä

Vuonna 2020 oli käännekohta siinä, miten tasa-arvoa tarkastellaan EU-tason linjauksissa ja päätöksenteossa. Eeva Raevaara, neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksiköstä kertoo, että tasa-arvo laajeni tuolloin kulttuuri-, huume-, ilmastopolitiikkaan neuvostossa. Peruskysymys on, puhutaanko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta vai moninaisuudesta. Suurin osa eu-maista pitää tärkeänä gender ja gender euality -terminologiaa ja lähestymistä. Muutamat maat yrittävät kyseenalaistaa tämän, mutta ovat vähemmistössä. Kysymys kytkeytyy luonnollisesti laajemmin oikeusvaltioon, demokratiaan, ja tämä kytkös on tärkeä nähdä, Raevaara painottaa.

EU-tason ja kansallinen tasa-arvopolitiikkamme linjataan selonteoissa: Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2021 korostaa keskeisenä prioriteettina yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä. Tasa-arvopoliittisen selonteon linjauksissa alleviivataan naisten ja tyttöjen oikeuksia ja kaikkien sukupuolien tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Tämä on tärkeä ja selkeä linjaus – myös anti-gender ilmiötä vastaan.  Sukupuolen moninaisuuden kunnioittaminen, vastustaa ihmisoikeuksien heikentämispyrkimyksiä, korostaa itsemäärääimisoikeuden takaamista omaan kehoon, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Suomi edistää kaikkien sukupuolten rikkomattomien ja universaalien ihmisoikeuksien toteutumista, muistuttaa Raevaara.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on kiinnittänyt huomiota anti-gender -teemaan ja laatinut kaksivuotisen tiekartan, jossa ilmaistaan yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet. Yhteistyötä tiivistetään ja kokemuksia jaetaan anti-gender-toiminnasta. Myös Euroopan tasa-arvovirasto EIGE seuraa ja raportoi säännöllisesti tasa-arvon tilaa ja kehitystä.  

Kansalaisyhteiskunnan vastauksia anti-gender uhkaan

Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja Pia Lempiäinen on tyytyväinen siihen, että anti-gender liikkeeseen on herätty kasvavissa määrin.  Huolestuttavaa kuitenkin on, miten tasa-arvotyöhön saadaan riittävästi resursseja; miten päättäjät ja poliitikot turvaavat resurssit, jotta yhteiskuntamme arvot ja niiden toteutuminen turvataan. Lempiäinen näkee, että lopulta kyse on rahasta ja vallasta ja huomauttaa, että anti-gender -liikettä rahoitetaan, myös Suomessa tukemalla esimerkiksi ilmiön piiriin liittyviä oikeudenkäyntejä. 

On ensiarvoisen tärkeää, että kansalaisjärjestöt tukevat lausunnoillaan ja jakavat tietoa asiasta. Tästä hyvänä esimerkkinä Naisjärjestöjen Keskusliiton Ella Immosen kuvaama anti-gender hanke ja kampanja, jonka aikana on jaettu tutkittua tietoa laajasti mediassa ja tilaisuuksissa, ja tarjottu sosiaalisessa mediassa turvallinen tila asiasta käytävään keskusteluun.

Meillä pitää olla verkostoja yli järjestö- ja puoluerajojen. Meidän pitää olla yhtä järjestäytynyt kuin tämä liike on ja olla ajoissa hereillä ja tiedostaa asioita. Ei saa käydä niin, kuin Yhdysvalloissa, kun aborttia puolustava liike heräsi, niin toinen puoli teki järjestelmällisesti jo työtä aborttilain kumoamiseksi, summaa Lempiäinen.

Myös Eurooppanaisten kärkiteemana on vuonna 2023 tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta – antigenderismiä vastaan. Keskustelu-, tilaisuudet ja kampanjointi jatkuu yhteistyössä naisjärjestöjen kanssa teeman ja ilmiön tiimoilta.

Teksti: Päivikki Kumpulainen

Feministisiä vastauksia Anti-gender -ilmiöön: Tilaisuus Eurooppasalissa 24.11.

Tilaisuudessa käsiteltiin huolestuttavaa anti-gender-liikehdintää. Järjestäjinä Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistys ry yhteistyössä Eurooppanaiset ry:n, Naisasialiitto Unionin ja Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n kanssa.

Pirjo Julin Suomalainen Naisliitto, Helsingin yhdistys: ”Elämme epävarmassa maailmassa kasaantuvien kriisien keskellä. Sota, pandemia jylläävät ja syntyy ääriliikkeitä kuten Anti-gender. Etsimme siihen yhdessä näkökulmia ja feministisiä vastauksia.”

Anneli Mäkinen, tilaisuuden juontaja: ”Naisjärjestöjen historiallinen yhteistyötilaisuus: Noin 120 osallistujaa, joista suurin osa etäyhteyksin läsnä.” 

Tervetuloa MAA- JA METSÄTALOUS MUUTTUVASSA MAAILMASSA -SEMINAARIIN  

torstaina 13.10. klo 16:30-18:30 Allas Sea Poolilla Helsingissä 

Tilaisuudessa käsitellään maa- ja metsätaloussektoreita muuttuvassa maailmassa.

Tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa klo 16:30 alkaen. Alta löydätte tiedot seminaarista aikatauluineen ja puhujineen.

Ilmoittautuminenhttps://forms.gle/uDGyAv5nZK6x7qgv5

Suomi on maailman pohjoisin viljaa viljelevä valtio – Suomessa peltoa on 2,3 miljoonaa hehtaaria ja koko maan pinta-alasta maatalousmaan osuus on 8 %. Suomi on myös Euroopan suhteellisesti metsäisin maa, sillä metsät peittävät yli 75 % Suomen maapinta-alasta.
Maa- ja metsätalous ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

Ilmastonmuutosta ei voida enää kokonaan estää ja sen hillitsemisen rinnalle on noussut ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Konfliktit, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttavat myös osaltaan ruokaturvaan muissa maissa. Euroopan unioni kiihdyttää ilmastopolitiikkaansa, jotta kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin päästään. Miten tämä kaikki vaikuttaa Suomen maa- ja metsätaloussektoreihin? Mikä on maankäyttösektorin rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa muuttuvassa maailmassa?

16:30 | Pullakahvit
17:00 | Avaussanat: Ville Kaunisto, kansanedustaja & Eurooppalaisen Suomen hallituksen puheenjohtaja
17:10 | EU:n ja Suomen intressit maa- ja metsätaloudessa: Satu Hassi, kansanedustaja & suuren valiokunnan puheenjohtaja
17:20 | Ilmastonmuutoksen haasteet maa- ja metsätaloussektoreissa: Markku Ollikainen, emeritusprofessori ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja
17:30 | Paneelikeskustelu – Maa- ja metsätalous muuttuvassa maailmassa

  • Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
  • Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
  • Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus
  • Saara-Sofia Sirén, kansanedustaja & Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja

18:25 | Loppusanat: Eurooppalainen Suomi

Tilaisuuden järjestää Eurooppalainen Suomi yhteistyössä MTK:n, Metsäteollisuuden ja Eurooppanaisten kanssa. 

Ilmoittauduthan tilaisuuteen ajoissa, sillä paikkoja on rajatusti.

EU:n metsästrategia puhuttaa – Eri mailla erilaiset intressit

Eurooppanuorten järjestämässä Linnaseminaarissa keskusteltiin 13.8.2022 ajankohtaisesta aiheesta Metsät ja ilmasto. Myös Eurooppanaiset ry osallistui paneelin suunnitteluun ja oli edustettuna paneelissa. Eurooppalaisen Suomen varapuheenjohtaja Gurmann Sainin juontamaan keskusteluun osallistuivat metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuudesta, europarlamentaarikko Nils Torvalds, toiminnanjohtaja Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta ja ympäristöjuristi Riitta Rönn Eurooppanaisista.

Metsät ja ilmasto teemassa keskiössä olivat ilmastomuutoksen vaikutus metsiin ja metsätalouden merkitys ilmastomuutoksen hillinnässä ja luontokadon pysäyttämisessä. Kaikkien panelistien puheenvuoroissa tunnistettiin hyvin Suomen erityispiirre: metsien ja metsätalouden tärkeä asema. Ilmastomuutoksen ja luontokadon väliset yhteydet myös noteerattiin. Eurooppanaisten edustaja Rönn muistutti, että jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsiin. Yksityisiä metsänomistajia on Suomessa noin 660 000. Nykyisin yhä useampi metsiensä hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja on nainen. Veistola toi esille huolen metsäluonnon köyhtymisestä sillä merkittävä osa Suomen lajeista esiintyy nimenomaan metsissä.

”Nykyisin yhä useampi metsiensä hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja on nainen”

EU:n metsästrategian intresseissä nähtiin eroja EU:n ja Suomen välillä johtuen erityisesti edellä todetusta metsien ja metsätalouden erityisestä merkityksestä Suomelle. Toisaalta metsästrategian tavoite ilmastomuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta sekä luontokadon pysäyttämistä on molemmille yhteinen.

Paljon julkisuudessakin esillä olleen EU:n taksonomia-asetuksen ja sen ilmastokriteerien tavoitteiden toteutuminen herätti panelisteissa jossain määrin duubioita. Taksonomia-asetuksen tavoitteena on muokata rahoitusmarkkinoiden toimintaa kestävämpään suuntaan informaatio-ohjauksen keinoin. Torvalds kritisoi erityisesti asetuksen soveltamisalan rajausta ydinvoiman ja maakaasun osalta.

Ilmastomuutoksesta aiheutuvien suurten metsäpalojen riskeihin varautuminen oli myös keskustelun aiheena. Niemi piti metsäpaloja suurempana riskinä Suomen metsille metsätuholaisia johtuen osittain metsiemme kuusivaltaisuudesta.

https://www.facebook.com/eurooppalainensuomi/videos/739729577248362

Nuoret, naiset, ilmasto ja tasa-arvo

Olemme ilmastonmuutoksen pikavippiläisiä

Kuuntele äärimmäisen mielenkiintoiset puheenvuorot ja paneeli Eurooppanaisten ja Eurooppanuorten yhteisessä Eurooppapäivän seminaarissa. Muun muassa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen selvät sanat ilmaston muutoksen dramaattisista vaikutuksista. Hän kehottaa jokaista lukemaan viimeisimmän ilmastopaneelin viimeisin raportti. Se on kylmäävää luettavaa…

”Väitän, että ilmasto ja nuoret ja tasa-arvo on suuri tulevaisuuden haaste, vaikka korona ja Ukrainan sota on meillä mielissä. Kulutamme tällä hetkellä yli puolentoista maapallon resurssit joka vuosi. Nuoret ja naiset ovat aktiivisia ilmastokysymyksissä. Naisia on hieman yli puolet. Jos voimme tehdä pidempiaikaisesti yhteistyötä nuorten ja naisten välillä, se voi aikaansaada muutoksen, jota tarvitsemme

Haaste on hyvin moninainen. Ilmastonmuutos kohdistuu kaikkiin ihmisiin – nuoriin, vanhoihin, köyhiin ja rikkaisiin. Sen kustannukset ovat kymmenen kertaa covidin kustannukset. Kansantalous ja tulovirrat laskevat. Taloudellisesti suhteellisesti huonommassa asemassa olevat menettävät työpaikkoja, terveydenhuollon ja muita tarvittavia palveluja on vaikea saada. Ennen kaikkea se iskee naisiin….”

Kuuntele koko tilaisuus tästä https://www.facebook.com/eurooppanaisetry/videos/553285862838146