Tervetuloa MAA- JA METSÄTALOUS MUUTTUVASSA MAAILMASSA -SEMINAARIIN  

torstaina 13.10. klo 16:30-18:30 Allas Sea Poolilla Helsingissä 

Tilaisuudessa käsitellään maa- ja metsätaloussektoreita muuttuvassa maailmassa.

Tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa klo 16:30 alkaen. Alta löydätte tiedot seminaarista aikatauluineen ja puhujineen.

Ilmoittautuminenhttps://forms.gle/uDGyAv5nZK6x7qgv5

Suomi on maailman pohjoisin viljaa viljelevä valtio – Suomessa peltoa on 2,3 miljoonaa hehtaaria ja koko maan pinta-alasta maatalousmaan osuus on 8 %. Suomi on myös Euroopan suhteellisesti metsäisin maa, sillä metsät peittävät yli 75 % Suomen maapinta-alasta.
Maa- ja metsätalous ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

Ilmastonmuutosta ei voida enää kokonaan estää ja sen hillitsemisen rinnalle on noussut ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Konfliktit, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttavat myös osaltaan ruokaturvaan muissa maissa. Euroopan unioni kiihdyttää ilmastopolitiikkaansa, jotta kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin päästään. Miten tämä kaikki vaikuttaa Suomen maa- ja metsätaloussektoreihin? Mikä on maankäyttösektorin rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa muuttuvassa maailmassa?

16:30 | Pullakahvit
17:00 | Avaussanat: Ville Kaunisto, kansanedustaja & Eurooppalaisen Suomen hallituksen puheenjohtaja
17:10 | EU:n ja Suomen intressit maa- ja metsätaloudessa: Satu Hassi, kansanedustaja & suuren valiokunnan puheenjohtaja
17:20 | Ilmastonmuutoksen haasteet maa- ja metsätaloussektoreissa: Markku Ollikainen, emeritusprofessori ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja
17:30 | Paneelikeskustelu – Maa- ja metsätalous muuttuvassa maailmassa

  • Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
  • Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
  • Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus
  • Saara-Sofia Sirén, kansanedustaja & Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja

18:25 | Loppusanat: Eurooppalainen Suomi

Tilaisuuden järjestää Eurooppalainen Suomi yhteistyössä MTK:n, Metsäteollisuuden ja Eurooppanaisten kanssa. 

Ilmoittauduthan tilaisuuteen ajoissa, sillä paikkoja on rajatusti.

EU:n metsästrategia puhuttaa – Eri mailla erilaiset intressit

Eurooppanuorten järjestämässä Linnaseminaarissa keskusteltiin 13.8.2022 ajankohtaisesta aiheesta Metsät ja ilmasto. Myös Eurooppanaiset ry osallistui paneelin suunnitteluun ja oli edustettuna paneelissa. Eurooppalaisen Suomen varapuheenjohtaja Gurmann Sainin juontamaan keskusteluun osallistuivat metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuudesta, europarlamentaarikko Nils Torvalds, toiminnanjohtaja Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta ja ympäristöjuristi Riitta Rönn Eurooppanaisista.

Metsät ja ilmasto teemassa keskiössä olivat ilmastomuutoksen vaikutus metsiin ja metsätalouden merkitys ilmastomuutoksen hillinnässä ja luontokadon pysäyttämisessä. Kaikkien panelistien puheenvuoroissa tunnistettiin hyvin Suomen erityispiirre: metsien ja metsätalouden tärkeä asema. Ilmastomuutoksen ja luontokadon väliset yhteydet myös noteerattiin. Eurooppanaisten edustaja Rönn muistutti, että jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsiin. Yksityisiä metsänomistajia on Suomessa noin 660 000. Nykyisin yhä useampi metsiensä hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja on nainen. Veistola toi esille huolen metsäluonnon köyhtymisestä sillä merkittävä osa Suomen lajeista esiintyy nimenomaan metsissä.

”Nykyisin yhä useampi metsiensä hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja on nainen”

EU:n metsästrategian intresseissä nähtiin eroja EU:n ja Suomen välillä johtuen erityisesti edellä todetusta metsien ja metsätalouden erityisestä merkityksestä Suomelle. Toisaalta metsästrategian tavoite ilmastomuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta sekä luontokadon pysäyttämistä on molemmille yhteinen.

Paljon julkisuudessakin esillä olleen EU:n taksonomia-asetuksen ja sen ilmastokriteerien tavoitteiden toteutuminen herätti panelisteissa jossain määrin duubioita. Taksonomia-asetuksen tavoitteena on muokata rahoitusmarkkinoiden toimintaa kestävämpään suuntaan informaatio-ohjauksen keinoin. Torvalds kritisoi erityisesti asetuksen soveltamisalan rajausta ydinvoiman ja maakaasun osalta.

Ilmastomuutoksesta aiheutuvien suurten metsäpalojen riskeihin varautuminen oli myös keskustelun aiheena. Niemi piti metsäpaloja suurempana riskinä Suomen metsille metsätuholaisia johtuen osittain metsiemme kuusivaltaisuudesta.

https://www.facebook.com/eurooppalainensuomi/videos/739729577248362

Nuoret, naiset, ilmasto ja tasa-arvo

Olemme ilmastonmuutoksen pikavippiläisiä

Kuuntele äärimmäisen mielenkiintoiset puheenvuorot ja paneeli Eurooppanaisten ja Eurooppanuorten yhteisessä Eurooppapäivän seminaarissa. Muun muassa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen selvät sanat ilmaston muutoksen dramaattisista vaikutuksista. Hän kehottaa jokaista lukemaan viimeisimmän ilmastopaneelin viimeisin raportti. Se on kylmäävää luettavaa…

”Väitän, että ilmasto ja nuoret ja tasa-arvo on suuri tulevaisuuden haaste, vaikka korona ja Ukrainan sota on meillä mielissä. Kulutamme tällä hetkellä yli puolentoista maapallon resurssit joka vuosi. Nuoret ja naiset ovat aktiivisia ilmastokysymyksissä. Naisia on hieman yli puolet. Jos voimme tehdä pidempiaikaisesti yhteistyötä nuorten ja naisten välillä, se voi aikaansaada muutoksen, jota tarvitsemme

Haaste on hyvin moninainen. Ilmastonmuutos kohdistuu kaikkiin ihmisiin – nuoriin, vanhoihin, köyhiin ja rikkaisiin. Sen kustannukset ovat kymmenen kertaa covidin kustannukset. Kansantalous ja tulovirrat laskevat. Taloudellisesti suhteellisesti huonommassa asemassa olevat menettävät työpaikkoja, terveydenhuollon ja muita tarvittavia palveluja on vaikea saada. Ennen kaikkea se iskee naisiin….”

Kuuntele koko tilaisuus tästä https://www.facebook.com/eurooppanaisetry/videos/553285862838146

Naiset sodan jaloissa ja rauhaa rakentamassa

Uutisvirtaa on viime aikoina dominoinut Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan. Turvallisuustilanteen heikentyminen sai aikaan pakolaisvirran länteen, joka koostui pääosin naisista ja lapsista. Evakkoja on Ukrainan ulkopuolella jo 5 miljoonaa ja YK:n uusin arvio tulevasta nousee jopa 9 miljoonaan. Ukrainan takaisin valtaamilla alueilla on paljastunut sotarikoksia, jotka ovat kohdistuneet raakalaismaisesti siviiliväestöön. Inhimillisen kärsimyksen määrää on lähes mahdotonta kuvailla.  

Myös Afganistanissa Talebanin noustua valtaan vuoden 2021 lopulla. Naisten ja tyttöjen aseman totaalinen heikkeneminen näkyy tiukkoina pukeutumis- ja liikkumisrajoituksina sekä opiskelumahdollisuuksien rajoittamisena. Sääntöjen rikkomisesta seuraa kovia rangaistuksia, jopa kidutusta.

Riippumatta ajasta tai paikasta kriisitilanteessa naisten turvallisuustilanne heikkenee totaalisesti, samalla kun heidän vastuulleen siirtyy yhteiskuntaa ylläpitävät perustoiminnot teollisesta toiminnasta, ruuan tuotantoon ja terveydenhoitoon.

Aseellisissa konflikteissa ja sodassa on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten asemaan ja lasten suojeluun. Tähän velvoittaa ihmisoikeusjulistus, mutta myös jo vuonna 2000 hyväksytty YK:n päätöslauselma ”Naiset, rauha ja turvallisuus”. Sota on perinteisesti ollut miesten toimintakenttää ja nainen on sodan heikko osapuoli, mikä on todellisuutta. Nainen rauhan rakentajana on jäänyt valokeilan ulkopuolelle. Kestävän rauhan rakentamiseksi kriisialueilla tarvitsemme mukaan kaiken inhimillisen pääoman. Rauhan kestävyyden takeena on poikkeuksetta tasa-arvoon pyrkivä yhteiskunta. Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa Suomi on tukenut naisten kasvavaa osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja rauhanprosesseihin. 

Perinteisen rauhan rinnalle ollaan nostamassa verkkoturvallisuutta – millainen naisen fyysinen ja henkinen turvallisuus on internetissä. Vedän Euroopan parlamentissa Generation Equality toimintaohjelmaan liittyvää ystävyysverkostoa. Viime tapaamisessa käsittelimme Euroopan komission uutta direktiiviehdotusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi mukaan lukien verkkoväkivalta. UN Womenin Brysselin toimiston johtaja Dagmar Schumacher ja Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmän (GREVIO) puheenjohtaja Iris Luarasi toivottivat lämpimästä tervetulleeksi lainsäädännön. Uskon, että EU voi esimerkillään parantaa koko maailman naisten turvallisuutta verkossa. Euroopan unioni toimii tärkeänä YK:n kumppanina ja tarjoaa laajan foorumin vaikuttaa tasa-arvon toteutumiseen. EU:n strategisia päämääriä ovat myös tasa-arvokysymykset. Unionin elimissä alleviivataan toimenpiteitä naisten osallisuuden lisäämiseksi. Myös YK:n pääsihteerin tulevaisuusohjelma Our Common Agenda asettaa tavoitteeksi sukupuolitasa-arvon myös organisaatiossa. Konfliktitilanteissa neuvottelupöydissäkin soisi näkyvän tasa-arvoisempia kokoonpanoja.

KEVÄÄN TAPAHTUMAT


Naistenpäivänä 8.3.2022 Eurooppasalissa kello 15-17 hybridinä ”Naisten halvennettu työ – Palkkatasa-arvo on ihmis- ja perusoikeuskysymys ” ja vuosikokous ennen tilaisuuden alkua kello 14.

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Business and Professional Women Finlandin ja Suomen Akateemisten Naisten Liitto ry:n kanssa. https://www.facebook.com/eurooppanaisetry/videos/1135474630521753

Huhtikuussa 23.4.2022 klo 13-17 olemme yhteistyössä mukana mm. saavutettavuus -direktiiviä käsittelevässä Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistyksen ajankohtaisseminaarissa. Tästä tarkempaa tietoa tulossa.

Toukokuussa kannattaa laittaa Eurooppa-päivä 9.5. jälleen kalenteriin: järjestämme Ilmastonmuutos -teemaan liittyvän tilaisuuden, joka valottaa mm tasa-arvoa ja nuorten näkökulmaa.

Pyrimme saamaan myös perinteisen aamuakatemia-tilaisuuksien sarjan käyntiin – seuraathan sähköpostikutsuja.

Kaikki tapahtumat näkyvät somessa ja kotisivuillamme https://www.facebook.com/eurooppanaisetry/, http://www.eurooppanaiset.fi/   Käy katsomassa ja kuulemassa – keskustele, jaa verkostoillesi. Muista myös tykätä sivuistamme, se vie viestiä eteenpäin!

Demokratiaa on puolustettava myös verkossa

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut informaatiovaikuttamisen uudelle tasolle. Sinänsä tässä ei ole mitään uutta. Propagandaa, sensuuria ja disinformaatiota on käytetty sodissa läpi historian. Internet ja sosiaalinen media on kuitenkin tehnyt tiedosta nyt paljon nopeammin leviävää ja helpommin kohdennettavaa kuin aiemmin.

Venäjä on vastannut uuteen tilanteeseen estämällä lehdistön vapaan tiedonvälityksen ja kieltämällä useiden nettialustojen toiminnan Venäjällä. Facebookin ja Instagramin omistajayhtiö Meta on jopa luokiteltu Venäjällä nyt ekstremistiseksi. Uusimpana toimena Venäjä pyrkii jo rajoittamaan venäläisten sananvapautta maan ulkopuolellakin. Vaikka Putin kiristää ruuviaan, kanavia vielä löytyy, ja niitä on hyödynnettävä oikean tiedon välittämiseen venäläisille. Youtube ja Telegram ovat toistaiseksi toiminnassa. Näiden kautta Arnold Schwarzeneggerin sodanvastainen puhe onnistui viime viikolla saavuttamaan Venäjältä tuhansia käyttäjiä.

Ukrainan johdolla on Putiniin nähden vastakkainen lähestymistapa. Ukrainalaiset puolustavat maataan, demokratiaa ja vapautta. Kaikki mahdolliset sosiaalisen median kanavat on valjastettu ukrainalaisten asialle. Ministerit, pormestarit ja presidentti somettavat, twiittaavat, jakavat instavideoita ja puhuvat parlamenteille lähes tauotta. Ukrainan maanviljelijät hinaavat venäläisten tankkeja traktoreillaan, kaupunkilaiset häätävät paljain käsin huitoen panssarit karkuun. Venäjä pommittaa lastensairaalaa, aselähetykset ja varustekuormat saapuvat perille, ihmisiä haetaan turvaan. Seuraamme tätä internetistä 24/7.

Jo viikkoja sitten oli selvää, kuka on voittanut somesodan. Maailma on Ukrainan puolella, ja täysin perustellusti. Nyt maata on autettava kaikin keinoin voittamaan koko sota.

Ukrainan sodan asetelma on selkeä kaikilla kansainvälisen oikeudenkin mittapuilla. Voi kuitenkin tulla eteen myös tilanteita, jolloin puolen valinta ei olisi yhtä selvää. Siinä tilanteessa kansainvälisillä somealustoilla on suuri vastuu. Mikä on oikeaa tietoa, mikä vaarallista propagandaa? Mitä pitää ehdottomasti julkaista, mikä on poistettava ja kenen toiminta kokonaan estettävä? Ei voi ajatella, että digijätit voisivat pelkästään omilla käyttöehdoillaan sen määritellä.

Tänä päivänä somealustoilla, kuten Facebook, Twitter, Instagram tai YouTube on valtava taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta. Niillä on ihmisten elämässä jo niin suuri merkitys, että alustat ovat kuin julkista tilaa. Kuitenkaan vastuut ja säännöt eivät ole täysin selvät.

Siksi Euroopan unionissa halutaan nyt selkeästi paaluttaa lakiin, että internetissä EU-alueella pätevät samat säännöt kuin yhteiskunnassa muutenkin. Se mikä on laitonta EU-maissa, meidän kaduillamme, kouluissa, kaupoissa tai toreilla, on laitonta myös internetissä.

Parhaillaan käsittelyssä oleva digitaalisten palveluiden DSA-asetus määrää, että laittomat tuotteet, palvelut taikka sisällöt on poistettava heti kun alusta saa niistä tiedon. Isoimpien nettialustojen on analysoitava säännöllisesti myös itse omia systeemisiä riskejään, ja avattava dataansa viranomaisille ja tutkijoille. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä halutaan lisää.

Samaan aikaan myös eurooppalaisten perusarvojen: demokratian, sananvapauden ja ihmisoikeuksien toteutuminen on varmistettava myös verkossa. Käyttäjien mahdollisuuksia ilmoittaa laittomasta sisällöstä tai tuotteista helpotetaan. Samalla halutaan vahvistaa myös sananvapauden toteutumista ja käyttäjien oikeuksia: Jos alusta esimerkiksi poistaa sisältöä taikka sulkee käyttäjätilin, sen tulee heti ilmoittaa tästä käyttäjälle, kertoa syy ja antaa mahdollisuus myös riitauttaa päätös.

Kyseisen DSA-asetuksen pykäliä viimeistellään parhaillaan EU-parlamentin ja neuvoston välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Toimin tässä yhtenä EU-parlamentin neuvottelijana. Tavoitteena on saada sopu sisällöstä Ranskan puheenjohtajakauden aikana. Ukrainan sota ei ole antanut syytä viivyttää neuvotteluja, vaan pikemminkin korostanut digialustojen suurta merkitystä ja vastuuta.

Naisten päivänä 2022: Palkat ei vain HR- tai neuvottelukysymys

Palkkatasa-arvo on perus- ja ihmisoikeus.  Tämä tärkeä asia jää sekä palkkakeskusteluissa että käytännöissä valitettavasti joko huomiotta tai vain lausumien tasolle. Niin kansainvälinen, Euroopan tason kuin kansallinen sääntely on kyllä tunnistanut ongelmat ja haasteen, mutta palkkatasa-arvo on Suomessa edistynyt hitaasti ja jumiutunut vallitsevien ajatusmallien ja rakenteiden vankina.

Kuten tutkijatohtori Koskinen Sandberg toteaa, ”palkat eivät ole vain HR-kysymys tai kollektiivinen neuvottelukysymys, vaan niissä näkyvät laajat yhteiskunnalliset ja organisaatioiden dynamiikat, jotka liittyvät sukupuoleen”: eli esimerkiksi palkka ja korjaustarpeet piilotetaan talouspuheen alle, tuottavuus ja kilpailukyky peittää alleen työn ja alan vaikuttavuuden ja naisalat koetaan pelkkänä taloudellisena taakkana, palkkaeroja selitetään segregaatiolla ja omalla valinnalla, palkka- ja muut eturistiriidat ratkaistaan konsensuksella ja jäävät odottamaan aina sopivampaa aikaa, jolloin palkkaepätasa-arvon korjaaminen ja naisalat unohtuvat  jne.  

Lisäksi palkat ja palkkaepätasa-arvo ja keskustelu niistä heijastelee edelleen sitä, mitä naisille ja naisaloilla on sopivaa maksaa eli historian taakka aikoinaan naisille määritellyistä alemmista palkkatasoista seuraa edelleen mukana. Kaikkea tätä Koskinen Sandberg kutsuu onnistuneesti ”juurtuneeksi aliarvostukseksi” eli aliarvostus on juurtunut osaksi formaalia palkan määritystä esimerkiksi työehtosopimuksissa.

Nyt – ennen kuin on myöhäistä hyvinvointipalveluiden säilyttämiseksi – on se aika, jolloin on etsittävä kestävät ratkaisut ja tie pois tästä tilanteesta ja löydettävä uusia polkuja palkkaepätasa-arvon korjaamiseksi ja säällisten työolojen mahdollistamiseksi aliarvostetuille naisenemmistöisille aloille.  Erityisesti siihen avaa mahdollisuuden tulevat eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma tai löytyisikö meille maailmalta tai vaikkapa oman neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän muutoksen tai koronan siivittämiä hyviä käytäntöjä omasta takaa!

Kun perinteinen tasa-arvopolitiikka ei näytä riittävän työkaluksi palkkaepätasa-arvon poistamiseksi, onkin etsittävä muita keinoja. Naisvaltaisten alojen työvoimapula uhkaa ja on jo todellisuutta. Herättäisikö tämä vastuulliset osapuolet huolehtimaan alojen veto- ja pitovoimasta. Kun julkisen sektorin naisenemmistöisten alojen palkkoja korjataan, se korjaa myös koko Suomen häpeällistä miesten ja naisten palkkaeroa, joka on EU:n kolmanneksi suurin. Milloin kokoamme yhteen naisjärjestöjen voiman ja herätämme kansalaisliikkeen, jonka nimi olisi vaikkapa MeToo Pay!

Päivikki Kumpulainen

Eurooppanaiset, Busines and Profesional Women Finland ja Suomen Akateemisten Naisten Liitto järjestivät Naisten päivän tilaisuuden ”Naisten halvennettu työ – Palkkatasa-arvo on ihmis- ja perusoikeus”. Aiheesta puhumassa olivat professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista, tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg Tampereen yliopistosta, toimitusjohtaja Susanna Sulkunen ja paneelissa keskustelemassa puheenjohtaja Päivi Nimemi-Laine, JHL, neuvotteluäällikkö Riikka Rapinoja, TEHY ja tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara. Koko tilaisuuden striimaus löytyy täältä https://www.facebook.com/eurooppanaisetry


Tervetuloa Eurooppanaisten Naisten päivän tilaisuuteen 8.3. kello 15 – 17 Eurooppasaliin, Malminkatu 16, 00100 Helsinki. Tilaisuus järjestetään hybridinä.

Ilmoittaudu 6.3. mennessä tästä linkistä https://docs.google.com/forms/d/11ixRfa_ (edelleen klikkaa ”Palkkatasa-arvoa koskeva Naisten päivän tilaisuus”). Saat osallistumislinkin sähköpostiisi ennen tilaisuutta.

Palkkatasa-arvon saavuttaminen on koko Euroopan haaste, mutta ennen kaikkea se on tasa-arvon mallimaan, Suomen haaste.  Käsite halvennettu työ kuvaa hyvin sitä arvostusta, joka naisten ja naisalojen työlle ja työn vaativuudelle on eri aikoina annettu.

Millaista on puhe palkkatasa-arvosta, millaisia esteitä palkka-tasa-arvon tiellä on, millaisia ratkaisuja ja toimia asian korjaamiseksi tarvitaan? Aiheesta alustamassa ja keskustelemassa edustava joukko asiantuntijoita.

Eurooppanaisten joulupuuro maanantaina 13.12.

Eurooppanaisten perinteinen Lucian päivän joulupuurotilaisuus palaa koronatauolta! Vieraanamme on Leena-Maija Rossi, joka aloittaa Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen professorina 1.1.2022. Rossi johdattelee meidät sukupuolentutkimuksen koulutuksen ja tutkimuksen kenttään sekä erityisesti sen viimeisimpiin keskusteluihin.

Paikka: Helsingin kaupungintalon ravintola, Sofiankatu 1, sisäpiha
Aika: Maanantai 13.12. klo 8.30 alkaen.

 Ilmoittautuminen viimeistään 3.12. klo 12 mennessä sähköpostiin: sihteeri@eurooppanaiset.fi

Lämpimästi tervetuloa!

Naiset Euroopan tulevaisuustyössä -webinaari ja syyskokous 9.11.

Tule pohtimaan naisten roolia osana Euroopan tulevaisuustyötä! Webinaarin puhujina ovat tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist sekä Eurooppanuoret ry:n varapuheenjohtaja Milla Ristikangas.

Naiset Euroopan tulevaisuustyössä- webinaari 9.11.2021 klo 15-16

klo 15-15.05 Tilaisuuden avaa Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen.

15.05-15.25 Tasa-arvoministeri Thomas Blomqvistin puheenvuoro ja keskustelu

15.25-15.45 Eurooppanuorten puheenvuoro, varapuheenjohtaja Milla Ristikangas

15.45-15.55 Keskustelua

16.00-16.30 Eurooppanaiset ry:n syyskokous 

Kaikille ilmoittautuneille toimitetaan zoom- linkki 8.11.2021.

Kun liityt tilaisuuteen linkin kautta, pidäthän mikrofonin ja kameran kiinni.  Pyydä puheenvuoroja chatin kautta. Kun käytät puheenvuoron, avaa kamera ja mikrofoni puheesi ajaksi.

Jos et osallistu syyskokoukseen, poistu tilaisuudesta kokouksen alkaessa sulkemalla linkki.

Ilmoittaudu tilaisuuteen sähköpostitse: sihteeri (at) eurooppanaiset.fi.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!