Demokratiaa on puolustettava myös verkossa

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut informaatiovaikuttamisen uudelle tasolle. Sinänsä tässä ei ole mitään uutta. Propagandaa, sensuuria ja disinformaatiota on käytetty sodissa läpi historian. Internet ja sosiaalinen media on kuitenkin tehnyt tiedosta nyt paljon nopeammin leviävää ja helpommin kohdennettavaa kuin aiemmin.

Venäjä on vastannut uuteen tilanteeseen estämällä lehdistön vapaan tiedonvälityksen ja kieltämällä useiden nettialustojen toiminnan Venäjällä. Facebookin ja Instagramin omistajayhtiö Meta on jopa luokiteltu Venäjällä nyt ekstremistiseksi. Uusimpana toimena Venäjä pyrkii jo rajoittamaan venäläisten sananvapautta maan ulkopuolellakin. Vaikka Putin kiristää ruuviaan, kanavia vielä löytyy, ja niitä on hyödynnettävä oikean tiedon välittämiseen venäläisille. Youtube ja Telegram ovat toistaiseksi toiminnassa. Näiden kautta Arnold Schwarzeneggerin sodanvastainen puhe onnistui viime viikolla saavuttamaan Venäjältä tuhansia käyttäjiä.

Ukrainan johdolla on Putiniin nähden vastakkainen lähestymistapa. Ukrainalaiset puolustavat maataan, demokratiaa ja vapautta. Kaikki mahdolliset sosiaalisen median kanavat on valjastettu ukrainalaisten asialle. Ministerit, pormestarit ja presidentti somettavat, twiittaavat, jakavat instavideoita ja puhuvat parlamenteille lähes tauotta. Ukrainan maanviljelijät hinaavat venäläisten tankkeja traktoreillaan, kaupunkilaiset häätävät paljain käsin huitoen panssarit karkuun. Venäjä pommittaa lastensairaalaa, aselähetykset ja varustekuormat saapuvat perille, ihmisiä haetaan turvaan. Seuraamme tätä internetistä 24/7.

Jo viikkoja sitten oli selvää, kuka on voittanut somesodan. Maailma on Ukrainan puolella, ja täysin perustellusti. Nyt maata on autettava kaikin keinoin voittamaan koko sota.

Ukrainan sodan asetelma on selkeä kaikilla kansainvälisen oikeudenkin mittapuilla. Voi kuitenkin tulla eteen myös tilanteita, jolloin puolen valinta ei olisi yhtä selvää. Siinä tilanteessa kansainvälisillä somealustoilla on suuri vastuu. Mikä on oikeaa tietoa, mikä vaarallista propagandaa? Mitä pitää ehdottomasti julkaista, mikä on poistettava ja kenen toiminta kokonaan estettävä? Ei voi ajatella, että digijätit voisivat pelkästään omilla käyttöehdoillaan sen määritellä.

Tänä päivänä somealustoilla, kuten Facebook, Twitter, Instagram tai YouTube on valtava taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta. Niillä on ihmisten elämässä jo niin suuri merkitys, että alustat ovat kuin julkista tilaa. Kuitenkaan vastuut ja säännöt eivät ole täysin selvät.

Siksi Euroopan unionissa halutaan nyt selkeästi paaluttaa lakiin, että internetissä EU-alueella pätevät samat säännöt kuin yhteiskunnassa muutenkin. Se mikä on laitonta EU-maissa, meidän kaduillamme, kouluissa, kaupoissa tai toreilla, on laitonta myös internetissä.

Parhaillaan käsittelyssä oleva digitaalisten palveluiden DSA-asetus määrää, että laittomat tuotteet, palvelut taikka sisällöt on poistettava heti kun alusta saa niistä tiedon. Isoimpien nettialustojen on analysoitava säännöllisesti myös itse omia systeemisiä riskejään, ja avattava dataansa viranomaisille ja tutkijoille. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä halutaan lisää.

Samaan aikaan myös eurooppalaisten perusarvojen: demokratian, sananvapauden ja ihmisoikeuksien toteutuminen on varmistettava myös verkossa. Käyttäjien mahdollisuuksia ilmoittaa laittomasta sisällöstä tai tuotteista helpotetaan. Samalla halutaan vahvistaa myös sananvapauden toteutumista ja käyttäjien oikeuksia: Jos alusta esimerkiksi poistaa sisältöä taikka sulkee käyttäjätilin, sen tulee heti ilmoittaa tästä käyttäjälle, kertoa syy ja antaa mahdollisuus myös riitauttaa päätös.

Kyseisen DSA-asetuksen pykäliä viimeistellään parhaillaan EU-parlamentin ja neuvoston välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Toimin tässä yhtenä EU-parlamentin neuvottelijana. Tavoitteena on saada sopu sisällöstä Ranskan puheenjohtajakauden aikana. Ukrainan sota ei ole antanut syytä viivyttää neuvotteluja, vaan pikemminkin korostanut digialustojen suurta merkitystä ja vastuuta.

Naisten päivänä 2022: Palkat ei vain HR- tai neuvottelukysymys

Palkkatasa-arvo on perus- ja ihmisoikeus.  Tämä tärkeä asia jää sekä palkkakeskusteluissa että käytännöissä valitettavasti joko huomiotta tai vain lausumien tasolle. Niin kansainvälinen, Euroopan tason kuin kansallinen sääntely on kyllä tunnistanut ongelmat ja haasteen, mutta palkkatasa-arvo on Suomessa edistynyt hitaasti ja jumiutunut vallitsevien ajatusmallien ja rakenteiden vankina.

Kuten tutkijatohtori Koskinen Sandberg toteaa, ”palkat eivät ole vain HR-kysymys tai kollektiivinen neuvottelukysymys, vaan niissä näkyvät laajat yhteiskunnalliset ja organisaatioiden dynamiikat, jotka liittyvät sukupuoleen”: eli esimerkiksi palkka ja korjaustarpeet piilotetaan talouspuheen alle, tuottavuus ja kilpailukyky peittää alleen työn ja alan vaikuttavuuden ja naisalat koetaan pelkkänä taloudellisena taakkana, palkkaeroja selitetään segregaatiolla ja omalla valinnalla, palkka- ja muut eturistiriidat ratkaistaan konsensuksella ja jäävät odottamaan aina sopivampaa aikaa, jolloin palkkaepätasa-arvon korjaaminen ja naisalat unohtuvat  jne.  

Lisäksi palkat ja palkkaepätasa-arvo ja keskustelu niistä heijastelee edelleen sitä, mitä naisille ja naisaloilla on sopivaa maksaa eli historian taakka aikoinaan naisille määritellyistä alemmista palkkatasoista seuraa edelleen mukana. Kaikkea tätä Koskinen Sandberg kutsuu onnistuneesti ”juurtuneeksi aliarvostukseksi” eli aliarvostus on juurtunut osaksi formaalia palkan määritystä esimerkiksi työehtosopimuksissa.

Nyt – ennen kuin on myöhäistä hyvinvointipalveluiden säilyttämiseksi – on se aika, jolloin on etsittävä kestävät ratkaisut ja tie pois tästä tilanteesta ja löydettävä uusia polkuja palkkaepätasa-arvon korjaamiseksi ja säällisten työolojen mahdollistamiseksi aliarvostetuille naisenemmistöisille aloille.  Erityisesti siihen avaa mahdollisuuden tulevat eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma tai löytyisikö meille maailmalta tai vaikkapa oman neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän muutoksen tai koronan siivittämiä hyviä käytäntöjä omasta takaa!

Kun perinteinen tasa-arvopolitiikka ei näytä riittävän työkaluksi palkkaepätasa-arvon poistamiseksi, onkin etsittävä muita keinoja. Naisvaltaisten alojen työvoimapula uhkaa ja on jo todellisuutta. Herättäisikö tämä vastuulliset osapuolet huolehtimaan alojen veto- ja pitovoimasta. Kun julkisen sektorin naisenemmistöisten alojen palkkoja korjataan, se korjaa myös koko Suomen häpeällistä miesten ja naisten palkkaeroa, joka on EU:n kolmanneksi suurin. Milloin kokoamme yhteen naisjärjestöjen voiman ja herätämme kansalaisliikkeen, jonka nimi olisi vaikkapa MeToo Pay!

Päivikki Kumpulainen

Eurooppanaiset, Busines and Profesional Women Finland ja Suomen Akateemisten Naisten Liitto järjestivät Naisten päivän tilaisuuden ”Naisten halvennettu työ – Palkkatasa-arvo on ihmis- ja perusoikeus”. Aiheesta puhumassa olivat professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista, tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg Tampereen yliopistosta, toimitusjohtaja Susanna Sulkunen ja paneelissa keskustelemassa puheenjohtaja Päivi Nimemi-Laine, JHL, neuvotteluäällikkö Riikka Rapinoja, TEHY ja tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara. Koko tilaisuuden striimaus löytyy täältä https://www.facebook.com/eurooppanaisetry


Eurooppanaisten joulupuuro maanantaina 13.12.

Eurooppanaisten perinteinen Lucian päivän joulupuurotilaisuus palaa koronatauolta! Vieraanamme on Leena-Maija Rossi, joka aloittaa Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen professorina 1.1.2022. Rossi johdattelee meidät sukupuolentutkimuksen koulutuksen ja tutkimuksen kenttään sekä erityisesti sen viimeisimpiin keskusteluihin.

Paikka: Helsingin kaupungintalon ravintola, Sofiankatu 1, sisäpiha
Aika: Maanantai 13.12. klo 8.30 alkaen.

 Ilmoittautuminen viimeistään 3.12. klo 12 mennessä sähköpostiin: sihteeri@eurooppanaiset.fi

Lämpimästi tervetuloa!

Naiset Euroopan tulevaisuustyössä -webinaari ja syyskokous 9.11.

Tule pohtimaan naisten roolia osana Euroopan tulevaisuustyötä! Webinaarin puhujina ovat tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist sekä Eurooppanuoret ry:n varapuheenjohtaja Milla Ristikangas.

Naiset Euroopan tulevaisuustyössä- webinaari 9.11.2021 klo 15-16

klo 15-15.05 Tilaisuuden avaa Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen.

15.05-15.25 Tasa-arvoministeri Thomas Blomqvistin puheenvuoro ja keskustelu

15.25-15.45 Eurooppanuorten puheenvuoro, varapuheenjohtaja Milla Ristikangas

15.45-15.55 Keskustelua

16.00-16.30 Eurooppanaiset ry:n syyskokous 

Kaikille ilmoittautuneille toimitetaan zoom- linkki 8.11.2021.

Kun liityt tilaisuuteen linkin kautta, pidäthän mikrofonin ja kameran kiinni.  Pyydä puheenvuoroja chatin kautta. Kun käytät puheenvuoron, avaa kamera ja mikrofoni puheesi ajaksi.

Jos et osallistu syyskokoukseen, poistu tilaisuudesta kokouksen alkaessa sulkemalla linkki.

Ilmoittaudu tilaisuuteen sähköpostitse: sihteeri (at) eurooppanaiset.fi.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

EU:n elpymispaketti tasa-arvon näkökulmasta: Katso keskustelu!

Eurooppalainen Suomi ry:n Euroopan suunta -keskustelusarjassa käsitellään myös tasa-arvoa. Viimeisin Euroopan suunta on tehty yhteistyössä Eurooppanaisten kanssa, ja sen aiheena on tasa-arvo EU:n elpymispaketissa.

Keskustelemassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra, SAK:n ekonomisti Anni Marttinen ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Katso keskustelu YouTubesta tai alta ja lue Uuden Suomen artikkeli keskustelusta!

Eurooppa-päivää vietetään 7.-9.5. – tutustu ohjelmaan ja tule mukaan!

Eurooppa-päivää vietetään vuosittain 9.5. Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden kunniaksi. Sitä vietetään Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyöelintä, jota pidetään Euroopan unionin alkuna.

Tänä vuonna Eurooppa-päivän vietto jakautuu usealle päivälle, ja ohjelma järjestetään etäyhteyksillä. Luvassa on mm. Euroopan suunta -keskusteluohjelmia, keskusteluja EU:n tulevaisuudesta, tietoa työmahdollisuuksista EU:ssa, live-keikkoja sekä Vuoden eurooppalaisen ja Vuoden nuoren eurooppalaisen tunnustusten jaot.

Tutustu ohjelmaan Eurooppa-päivän verkkosivuilla ja tule mukaan!

Naisten äänet kunnissa: Eurooppanaisten kuntavaaliwebinaarin tallenne katsottavissa

Ajankohtainen webinaari järjestettiin 27.4.2021 Eurooppanaisten maaliskuussa ilmestyneen Pohjan Akka -lehden tiimoilta. Lue lehti tämän linkin kautta!

Mukana kokeneen tasa-arvokonsultin Sinikka Mustakallion juontamassa keskustelussa on kuntavaaliehdokkaita eri puolueista Helsingistä, Tampereelta, Oulusta, Enontekiöstä ja Kemiönsaaresta.

Ehdokkaat esittelevät omia tavoitteitaan kuntien tasa-arvotyössä ja keskustelevat kuntien velvollisuudesta toimia aktiivisesti tasa-arvolain ja Suomea sitovien eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten sopimusten ja kestävän kehityksen sitoumusten täyttämiseksi.

Ehdokkaat pohjoisesta etelään:

Outi Kurkela, kd, Enontekiö
Tanja-Maria Nyman, rkp, Oulu
Kaisa Vatanen, sdp, Tampere
Satu Söderström, ps, Kemiönsaari

Helsinki:
Katju Aro, feministinen puolue
Harriet Lonka, keskusta
Minna Majaniemi, vasemmistoliitto
Pia Pakarinen, kokoomus
Auni-Marja Vilavaara, vihreät

Katso tilaisuuden tallenne tästä linkistä!

Miten EU:n tasa-arvotavoitteet näkyvät kunnissa? Kuuntele Brysselin kone 24.2. klo 10!

Eurooppanaisten kuntavaalikampanjassa haluamme muistuttaa, että EU-tasolla tehtävä työ näkyy myös kunnissa. Esimerkiksi EU:n tasa-arvoa tukevat direktiivit voivat tuoda muutosta kuntalaisen arkeen, ja kuntavaalit ovat siksi tasa-arvon kannalta erittäin tärkeät.

Kampanjamme alkaa keskiviikkona 24.2., jolloin Yle Radio 1 esittää toimittaja Maija Elonheimon Brysselin kone -ohjelman klo 10. Jakso on toteutettu yhdessä Eurooppanaisten kanssa, ja siinä puolueiden edustajat keskustelevat siitä, näkyvätkö EU:n tasa-arvotavoitteet kunnissa ja vastaavat Eurooppanaisten kysymyksiin.

Ohjelmassa ovat mukana keskustelemassa Kaisa Vatanen (sdp), Riikka Slunga-Poutsalo (ps), Elisa Tarkiainen (kok) ja Riikka Pakarinen (kesk). Keskustelua johdattelee toimittaja Maija Elonheimo.

Jos et pääse linjoille ohjelman esitysaikaan, voit kuunnella sen jälkikäteen Yle Areenasta. Jakso ilmestyy kuunneltavaksi esityksen jälkeen Brysselin kone -ohjelman sivulle.

Aamuakatemia: EU:n tasa-arvostrategia 5.11. klo 8:30

Eurooppanaiset järjestää perinteisen Aamuakatemian EU:n sukupuolten tasa-arvostrategiaan liittyen. Keskustelua lämmittämään on lupautunut alustajaksi Eeva Raevaara, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies. Luvassa on kattava katsaus strategiaan, jonka lisäksi tietenkin vapaata keskustelua.

Tapahtumaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan liittyä mukaan voi tästä linkistä:  https://helsinki.zoom.us/j/63251136081

Mitä: Aamuakatemia: EU:n tasa-arvo strategia

Milloin: torstaina 5.11. klo 8:30

Liity mukaan:  https://helsinki.zoom.us/j/63251136081

Eurooppanaisten 25-vuotisjuhla-seminaari Eurooppasalissa 12.10.

Tänä vuonna juhlitaan sekä EU-jäsenyyden 25. juhlavuotta että Eurooppanaisten 25-vuotista taivalta. Päätimme juhlia tasa-arvoisemman Euroopan eteen urakoitua neljännesvuosisataa yhdessä jäsenien ja alumnien kanssa. Tervetuloa vuosijuhla-seminaariimme 12.10. klo 15-17. Paikan päälle Eurooppasaliin mahtuu ensimmäiset 30 osallistujaa sekä muut halukkaat voivat seurata seminaaria striimin kautta. Tapahtuma striimataan Eurooppanaisten facebook-sivuilla, ota sivu jo haltuun tästä linkistä. Luvassa tuttuun tapaan inspiroivia puheenvuoroja ja syväluotaavaa keskustelua naisten tulevaisuudesta Covid-19-viruksen jälkeisessä maailmassa.

Eurooppasalissa on hyvät puitteet pitää tarpeelliset turvavälit ja Eurooppanaiset tarjoavat osallistujille kasvomaskit, jotta myös paikan päällä osallistuminen olisi mahdollisimman turvallista. 

Mitä: Eurooppanaisten 25-vuotisjuhla-seminaari

Milloin: 12.10. klo 15-17

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tämän linkin kautta viimeistään 11.10. klo 23:59 mennessä

Seminaarin aikataulu:

15:00 Tervetulosanat
Eurooppanaiset ry puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen
15:10 Videotervehdys
Komissaari Jutta Urpilainen, Euroopan komissio
15:30 Paneeli Naisten tulevaisuus Covid-19-pandemian jälkeen
Juontaja: Kati Kalliomäki, Viestinnän johtaja, Verohallinto
Osallistujina:
Anita Lehikoinen, Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sari Koivuniemi, Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tehy (etänä)
Outi Kuivasniemi, Kansainvälisten asioiden johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
Veera Tyhtilä, Käsikirjoittaja, Suomen PEN puheenjohtaja
Sirpa Pietikäinen, MEP (video ja etänä)
16:30 Videotervehdys
Miapetra Kumpula-Natri, MEP, Eurooppanaisten entinen puheenjohtaja

16:40 Keskustelua ja muistelua
17:00 Lopetus