Syys-lokakuun ohjelmassa keskustelua kyberturvallisuudesta ja ilmastonmuutoksesta

Eurooppanaisten syys-lokakuun ohjelmaan kuuluu kaksi mielenkiintoista vierailua. Yksi teemoistamme kuluvalle vuodelle on ollut turvallisuus laajasti käsitettynä, ja molemmat syys-lokakuun tapahtumat johdattelevat aiheeseen eri näkökulmista.


Tiistaina 10.9. pääsemme vierailemaan Kyberturvallisuuskeskukseen, jossa toimintaa esittelee meille tilannekuvatoiminnan päällikkö Jarna Hartikainen. Kuulemme, mistä kyberturvallisuudessa oikein on kysymys – ja Eurooppanaisten kyseessä ollessa meitä kiinnostaa tietysti myös eurooppalainen yhteistyö. Ilmoittaudu pian mukaan, vierailulle mahtuu 20 nopeinta ilmoittautujaa!


Keskus sijaitsee Kumpulassa Dynamicum-rakennuksessa.
Aika: tiistai 10.9. klo 8.30–10
Paikka: Kyberturvallisuuskeskus, Erik Palménin aukio 1
Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään 4.9., mukaan mahtuu 20 ensimmäistä!


Lokakuussa vierailemme niin ikään Kumpulassa, tällä kertaa Ilmatieteen laitoksella keskiviikkona 2.10. Aiheenamme on ilmastonmuutos sekä Ilmatieteen laitoksen rooli sen tiedostamisessa, ja näistä aiheista meille kertoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. Ennakkoilmoittautuminen viimeistään 24.9.


Aika: keskiviikko 2.10. klo 8.30–10
Paikka: Ilmatieteen laitos, Erik Palménin aukio 1
Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään 24.9.

Äitiys ja yhteiskunnan rakenteet: Äitiys erityisessä suojeluksessa vai hiekkana rattaissa? Seminaari 27.3.

Syntyvyys puhututtaa sekä Suomessa että maailmalla. Mistä nykytilanne juontaa juurensa, entä miltä Suomen tilanne näyttää eurooppalaisittain? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Eurooppanaisten seminaarissa keskiviikkona 27.3.2019 klo 16–19.

Luvassa on tietoa ja keskustelunavauksia syntyvyydestä aina eurooppalaisesta näkökulmasta yksittäisen äidin kokemuksiin asti. Keskustelulle on varattu aikaa – tule mukaan ja osallistu!

Kahvitarjoilun mitoittamiseksi pyydämme ennakkoilmoittautumista verkkolomakkeella viimeistään sunnuntaina 24.3.

Aika: keskiviikko 27.3. klo 16–19

Paikka: Helsingin yliopiston kielikeskuksen juhlasali (310), Fabianinkatu 26, 3. krs

Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään 24.3.

Seminaarin ohjelma (tarkentuu):

Avaus
Eva Biaudet, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, rkp

Lapsiperheiden tuet ja syntyvyys
Anneli Miettinen, tutkija, Kela

2020-luvun vanhemmuus – perheellistymistä koskevista toiveista
Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Väestöliitto

Miksi syntyvyys laskee ja miten siihen voitaisiin vaikuttaa: talouspolitiikan näkökulma
Sami Yläoutinen, ylijohtaja, talouspolitiikan koordinaattori, valtiovarainministeriö

Paneelikeskustelu
Eva Biaudet, Eija Koivuranta, Anneli Miettinen, Anna Nupponen (VauvaSuomi ry), Reetta Vanhanen (Helsingin kaupunginvaltuutettu, vihr) ja Sami Yläoutinen.

Tilaisuuden juontaa Eurooppanaisten hallituksen jäsen, Verohallinnon viestintäjohtaja Kati Kalliomäki.

Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta! Osallistu keskusteluun myös Twitterissä käyttämällä tunnisteita #syntyvyys ja #eurooppanaiset.

Eurooppanaiset Helsingin kaupungin opetus- ja koulutustoimen vieraina


Helsingin visio osaamisen ja koulutuksen sektorilla on ”maailman 
vaikuttavin paikka oppia”.  Kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavan apulaispormestari Pia Pakarisen luona vierailulla olleista Eurooppanaisista siltä todellakin vaikuttaa.  Helsinki suunnittelee ja tekee paljon varhaiskasvatuksesta alkaen koko osaamis- ja koulutusketjussa.

Osaaminen ja koulutus nousee keskeiseksi aiheeksi myös niin eduskunta- kuin EU-vaaleissa.
– Suomella on paljon annettavaa muulle Euroopalle. Mutta se, miten 
osaamisen ja koulutuksen taso Suomessa ja Euroopassa saadaan pysymään ja kehittymään muun maailman ja kehityksen vauhdissa, on huolenaihe ja erittäin ajankohtainen asia, painottaa apulaispormestarimme.

Suomalaisen koululaitoksen tärkeä rooli tasa-arvon toteutumisessa on 
valtavan tärkeä. Eurooppanaisia kuitenkin huoletti keskustelussa 
segregaatio- ja syrjäytymiskehitys, joka kaikista jo tehdyistä 
ponnisteluista huolimatta on Helsingissä todellista.

Pakarinen tietää, että segregaation ja syrjäytymisen torjuminen alkaa 
kaupunkisuunnittelusta.
– Meillä ei ole ns. ghettoja, kuten vaikkapa Tanskassa, ja sellaisten 
kehitys esimerkiksi itäisessä Helsingissä torjutaan suunnitelmissa ja 
rakentamisessa.  Tanskassa lapsia laitetaan yhä enenevässä määrin 
yksityiskouluihin. Tämä ei ole Helsingin suunta.

Lähikoulut ja -päiväkodit, erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten ja äitien kotoutumisen, osaamisen, sen tunnistamisen ja työllistymisen suunnitelmallinen tukeminen, osaava ja riittävä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen henkilöstö ja heidän palkkauksestaan ja työolosuhteistaan huolehtiminen ovat monen muun asian lisäksi työlistalla.

Erittäin vilkas keskustelu osoittaa, että nämä asiat kiinnostavat ja 
varmasti nousevat esille sekä kansallisissa että Eurooppa-vaaleissa.