Ruuantuotannon kriisissä on kysymys myös tasa-arvosta

Porin Suomi Areenassa kuultiin ja nähtiin erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen keskustelu Eurooppalaisen Suomen, Eurooppanuorten ja Eurooppanaisten tilaisuudessa ”Ruuantuotannon kriisi”. 

Asiaa tarkasteltiin ja ratkaisuja etsittiin sekä globaalin, Euroopan että Suomen näkökulmasta.

Haasteet ovat äärettömän moniulotteiset ja monitasoiset, sillä ruuantuotantoon liittyvät muun muassa kannattavuus tuottajille, kuluttajien reaktiot nouseviin hintoihin ja toisaalta ruuan laatuun, ilmaston muutos, luontokato ja ympäristö- ja tasa-arvo -kysymykset ja ongelmat, kestävän ruuan tuotanto ja nälänhädän lisääntyminen.

Jo nyt on nähtävissä, että nälästä kärsivien määrä on kasvanut vuodesta 2019 vuoteen 2021 noin 150 miljoonalla ihmisellä. Näistä 45 miljoonaa on alle viisi-vuotiaita. Kestävän kehityksen ohjelmassa tavoitteena on kuitenkin lopettaa nälänhätä vuoteen 2030. Kriisi hidastaa tämän tavoitteen saavuttamista.

Eurooppanaisille tärkeä kysymys siitä, miten ilmastonmuutos ja ruuan tuotannon kriisi vaikuttavat tasa-arvoon, nousi myös keskusteluun. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että ruokakriisi vaikuttaa suoraan erityisesti naisiin, jotka pyörittävät perheiden arkea.

Naisten ja lasten aika menee ruuasta ja perheistä huolehtimiseen. Aikaa itsensä kehittämiseen ja opiskeluun eli paremman elämän tavoitteluun ei jää. Meidän EU:na ja Suomena on autettava erityisesti kehittyvien maiden naisia arjen perusasioissa, jotta he vapautuvat itsensä kehittämiseen ja kouluttaumiseen.

Tilaisuus on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003189/ruoantuotannon-kriisi-1624562?fbclid=IwAR2a0qd58YrO0aGmKt40c0elXXaDS3QCBEfvCIGsBr5xXUllD0V26rc15Gk

Euroopan nuorten teemavuosi – sanahelinää vai oikeita muutoksia?

Alviina Alametsä, europarlamentaarikko

Lisääntynyt ahdistus, stressi ja huoli – näin nuorten kokemukset piirtyvät mediassa jo ennen koronapandemian aiheuttamaa kuormitusta. Eikä ihme.

Nuoret näkevät maailman, joka on kovaa vauhtia matkalla kohti ilmasto- ja ympäristökriisiä. Yhteiskunnan, jossa heillä on entistä todennäköisemmin vähemmän kuin heidän vanhemmillaan. Maailman, joka on osoittanut, että tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen ei ole vääjäämätön tie, vaan menetettävissä olevia kamppailuja.

Moni nuori ahdistuu oikeutetusti näistä sotkuista, joita he eivät ole itse olleet tekemässä ja joita heidän toivotaan ratkaisevan. Mutta kuinka he edes voisivat, jos heidän ääntään ei kuunnella?

EU:n komissio julisti vuoden 2022 Euroopan nuorten vuodeksi tunnustuksena uhrauksista, joita nuoret ovat tehneet pandemian aikana. EU:lla on valtavat mahdollisuudet auttaa nuoria niin Euroopassa, kuin sen rajojen ulkopuolellakin, mutta kuinka konkreettisiin muutoksiin kauniit juhlapuheet johtavat?

Yksi keskeisimpiä tapoja, joilla EU voi edistää nuorten asiaa, on ottaa nuorille tärkeät poliittiset kysymykset vakavasti. Lukuisat kyselytutkimukset osoittavat, että nuoret näkevät ilmastonmuutoksen torjumisen elintärkeänä asiana. Nuoret ovat näyttäneet tämän yhä uudelleen kansalaisaktivismin keinoin ja osallistumalla valtaviin mielenosoituksiin ympäri Eurooppaa.

 Tie siihen, että EU:n politiikka olisi aidosti kestävällä pohjalla ilmaston suhteen, on vielä pitkä. Mutta emme olisi näinkään pitkälle ilman nuorten aktivismin luomaa painetta ja monien nuorten poliitikkojen työtä. Tämän tuleekin olla vuosi, jona teemme tiukempia päätöksiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme sen velkaa nuorille ja tuleville sukupolville.

Myös mielenterveys on myös ehdottomasti teema, josta puhutaan enemmän nuorten ansiosta. Nuoret nostavat aihetta keskusteluun myös EU:n tasolla. Sille on paikkansa. Mielenterveys on vaiettu asia monissa osissa Eurooppaa. Puhuessani aiheesta eräs europarlamentaarikko tuli kertomaan, että ihan tärkeää työtä, mutta tiedoksesi, että minun maassani ei mielenterveysongelmia ole. Aiheeseen liittyy siis paljon väärää tietoa ja häpeää. Suurin osa mielenterveysongelmista kärsivistä ei tutkitusti saa tarvitsemaansa hoitoa. Tämän korjaamiseksi tarvittaisiin koko EU:n mielenterveysstrategia, ja sen valmistelu tulee mielestäni aloittaa välittömästi.

Naisjärjestöt: Vastuu on aina aikuisella ja valta-asemassa olevilla. Konkreettisia toimenpiteitä häirinnän estämiseksi.

Naisjärjestöjen keskusliitto uskoo seksuaalihäirintää kokeneiden viestejä vallan väärinkäytöstä ja vähättelevistä asenteista häiritsijöiden taholta ja toteaa, että se on aina tuomittavaa ja väärin. Vastuu on aina aikuisella ja valta-asemassa olevalla.

“Kaikki ilmi tuleva häirintä tulee aina ottaa vakavasti ja selvittää. Olemme luoneet askelmerkit, joilla yhteisöt voivat ehkäistä kaikenlaista ahdistelua ja kiusaamista. On tärkeää, että kaikki puolueet, politiikassa mukana olevat ja muut yhteisöt nyt varmistavat, että omat toimintatavat ovat kunnossa ja että rakenteilla tuetaan häirinnän ehkäisyä ja siihen puuttumista”, korostaa puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.

Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry korostaa, että puolueet käyttävät suomalaisessa yhteiskunnassa ja demokratiassa merkittävää valtaa. Puheenjohtaja Fatim Diarran esittämät NYTKIS ry:n konkreettiset toimenpiteet turvallisen tilan luomisesta poliittisessa ja puolueiden käytännön työssä ovat erittäin tervetulleita ja toteuttamiskelpoisia. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry myös järjestää koulutusta puolueiden johtohenkilöille politiikassa ilmenneen seksuaalisen häirinnän kulttuuriin puuttumiseksi.

NJKL on NYTKIS ry:n jäsenjärjestö ja Eurooppanaiset on NJKL:n jäsenjärjestö.

Palkka-avoimuus – keskeistä palkkatasa-arvon edistämisessä

Sukupuolten välinen tasa-arvo ja palkkatasa-arvo ovat perus- ja ihmisoikeuskysymys. Palkkatasa-arvossa ja naisalojen halvennetussa työssä on kysymys työelämän oikeudenmukaisuudesta ja laadusta. Tästä huolimatta työelämän yksi sitkeimmistä ongelmista on naisten ja miesten välinen perusteeton palkkaero. Sen poistaminen on keskeistä työelämän laadun kehittämisessä.

Euroopan komissio esitti keväällä 2021 direktiiviä palkka-avoimuuden edistämiseksi Euroopassa. STM:n kolmikantainen työryhmä valmisteli Suomen tasa-arvolainsäädäntöön tarvittavia muutoksia, mutta marraskuussa 2021 työryhmä kuitenkin julkisti kovin erimielisen raporttinsa.  Nyt, kesäkuussa 2022 myös Eurooppanaiset antoi lausuntonsa valtioneuvostolle Suomen tasa-arvolain uudistamisesta koskien palkka-avoimuutta. Hallituksen esitys lakimuutoksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden 2022 alussa, ja laki tulisi voimaan 1.3.2023.

Lausunnon ydinsisältö

Eurooppanaiset ry. kannattaa lausunnolla olleita tasa-arvolain muutosehdotuksia, jotka lisäisivät palkka-avoimuutta ja henkilöstön palkkatietämystä työpaikoilla. Ehdotuksen mukaan henkilöstön edustajilla olisi entistä paremmat tiedonsaantioikeudet yksittäisten työntekijöiden palkoista ja palkkojen perusteista tilanteissa, kun työpaikalla laaditaan palkkakartoitusta tai epäillään palkkasyrjintää. Jo nykyisin julkisen sektorin palkat ovat julkisia. Toteutuessaan ehdotus yhdenmukaistaisi eräiltä osin työmarkkinoiden palkka-avoimuutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Lakimuutos voisi vaikuttaa välillisesti palkkatasa-arvoon. Tällä hetkellä Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16 %, mikä on EU:n kolmanneksi suurin. Eurooppanaiset ry pitää tärkeänä, että hallituksen esitys tasa-arvolain muuttamisesta annetaan eduskunnalle vielä tällä vaalikaudella. Lisäksi yhdistys ehdottaa, että seuraavalla vaalikaudella toteutettaisiin tasa-arvolain toimivuuden arviointi, jossa arvioitaisiin lain ohjauskeinojen vaikuttavuutta lain tavoitteiden toteuttamisessa.

Koko lausunto http://www.eurooppanaiset.fi/category/kannanotot/

Nuoret, naiset, ilmasto ja tasa-arvo

Olemme ilmastonmuutoksen pikavippiläisiä

Kuuntele äärimmäisen mielenkiintoiset puheenvuorot ja paneeli Eurooppanaisten ja Eurooppanuorten yhteisessä Eurooppapäivän seminaarissa. Muun muassa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen selvät sanat ilmaston muutoksen dramaattisista vaikutuksista. Hän kehottaa jokaista lukemaan viimeisimmän ilmastopaneelin viimeisin raportti. Se on kylmäävää luettavaa…

”Väitän, että ilmasto ja nuoret ja tasa-arvo on suuri tulevaisuuden haaste, vaikka korona ja Ukrainan sota on meillä mielissä. Kulutamme tällä hetkellä yli puolentoista maapallon resurssit joka vuosi. Nuoret ja naiset ovat aktiivisia ilmastokysymyksissä. Naisia on hieman yli puolet. Jos voimme tehdä pidempiaikaisesti yhteistyötä nuorten ja naisten välillä, se voi aikaansaada muutoksen, jota tarvitsemme

Haaste on hyvin moninainen. Ilmastonmuutos kohdistuu kaikkiin ihmisiin – nuoriin, vanhoihin, köyhiin ja rikkaisiin. Sen kustannukset ovat kymmenen kertaa covidin kustannukset. Kansantalous ja tulovirrat laskevat. Taloudellisesti suhteellisesti huonommassa asemassa olevat menettävät työpaikkoja, terveydenhuollon ja muita tarvittavia palveluja on vaikea saada. Ennen kaikkea se iskee naisiin….”

Kuuntele koko tilaisuus tästä https://www.facebook.com/eurooppanaisetry/videos/553285862838146

Tervetuloa Eurooppanaisten Naisten päivän tilaisuuteen 8.3. kello 15 – 17 Eurooppasaliin, Malminkatu 16, 00100 Helsinki. Tilaisuus järjestetään hybridinä.

Ilmoittaudu 6.3. mennessä tästä linkistä https://docs.google.com/forms/d/11ixRfa_ (edelleen klikkaa ”Palkkatasa-arvoa koskeva Naisten päivän tilaisuus”). Saat osallistumislinkin sähköpostiisi ennen tilaisuutta.

Palkkatasa-arvon saavuttaminen on koko Euroopan haaste, mutta ennen kaikkea se on tasa-arvon mallimaan, Suomen haaste.  Käsite halvennettu työ kuvaa hyvin sitä arvostusta, joka naisten ja naisalojen työlle ja työn vaativuudelle on eri aikoina annettu.

Millaista on puhe palkkatasa-arvosta, millaisia esteitä palkka-tasa-arvon tiellä on, millaisia ratkaisuja ja toimia asian korjaamiseksi tarvitaan? Aiheesta alustamassa ja keskustelemassa edustava joukko asiantuntijoita.

Eurooppanaisten 25-vuotisjuhla Eurooppasalissa

Eurooppanaisten 25-vuotisseminaarissa katsottiin menneeseen ja tulevaan. Erityisesti katsottiin sitä, miten Covid 19 -pandemia on vaikuttanut naisten elämään ja millaisia sen vaikutukset ovat pandemian jälkeisessä maailmassa, Euroopassa ja Suomessa.

Takaisin juhlaseminaarin tunnelmiin pääset facebook-sivultamme ja tästä linkistä: Eurooppanaisten facebook-sivu.

Komissaari Jutta Urpilainen tervehdyspuheessaan ja eri alojen asiantuntijat paneelissa tarkastelivat pandemian vaikutuksia yleensä tasa-arvoon ja toisaalta yhteiskunnille ja niiden naisille ja perheille tärkeiden talouden, terveyden, turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kulttuurin sekä koulutuksen näkökulmasta. 

Tasa-arvon ja tasa-arvoisten yhteiskuntien merkitys korostuu muun muassa terveyskriisien hoitamisessa ja selättämisessä. Tämä on tutkimuksin osoitettu tosiasia. Tasa-arvonäkökulma on tärkeä myös koronapandemiassa ja sen seurausten korjaamisessa. 

Myös Euroopan parlamentin tasa-arvoasiain valiokunnassa on tarkasteltu sitä, mihin Covid 19 jälkilasku suuntautuu. Tarkastelun tuloksena nähdään, että se kohdistuu enemmän naisiin kuin miehiin. Esimerkkejä löytyy paljon ennen kaikkea naisvaltaiselta sosiaali- ja terveysalalta. Mutta myös kodin ja perheen piiristä; yhtenä esimerkkinä vaikkapa omaishoidon entistä suurempi kasautuminen naisille. 

Maailman terveysjärjestössä on viime aikoina hämmästelty sitä, miten heikkoja eurooppalaiset terveydenhuoltojärjestelmät sittenkin ovat olleet. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoi, että parlamentissa käydään nyt vahvaa keskustelua siitä, että Eurooppa tarvitsee erityisen hoivadiilin. 

Komissaari Jutta Urpilainen korosti tyttöjen koulutuksen positiivisia vaikutuksia yhteiskuntien kokonaiskehitykseen, mutta totesi samalla, että pandemian takia moni tyttö maailmassa on jäänyt kriisin seurauksena pois koulutuksesta. 

– On olemassa aito riski, että he eivät palaa kouluun. Tästä syystä EU satsaa lisää rahaa koulutukseen tulevalla ohjelmakaudellaan.

Toinen kriisien kannalta tärkeä ja tasa-arvotyössä huomioonotettava välttämätön asia on, että tytöt ja naiset on saatava laajemmin mukaan päätöksentekoon. Urpilainen korosti sitä, että vain se on tie aidosti mukaan ottavaan ja tasa-arvoiseen ja yhteiskuntaan, joka on vastustuskykyinen tällaisille kriiseille.

Tässäkin mielessä Euroopan unionin aikaisempaa vahvempi sitoutuminen komission puheenjohtaja Ursula van der Leyenin johdolla tasa-arvon edistämiseen juuri nyt on erittäin tervetullut ja tärkeä asia. Alkuvuodesta julkaistu EUn tasa-arvostrategia on nimittäin tarpeellinen työväline myös jäsenmaiden käyttöön. 

Vuoden 2021 puolella on jo odotettavissa komission aloitteita tasa-arvon vahvistamiseksi. Niin ikään EU:n elvytysrahan suuntaaminen jäsenmaissa, myös Suomessa, on mahdollisuus korjata koronan jättämiä jälkiä. Euroopan parlamentti korostaa sitä, että elvytysrahan kohdentamisen ja käytön yhteydessä on tehtävä aito sukupuolivaikutusten arviointi. Tämän on syytä toteutua. 

Juhlaseminaarissa esitetty Jutta Urpilaisen tervehdys sekä valitettavasti striimistä unohtunut Miapetra Kumpula-Natrin tervehdys löytyvät tästä linkistä.

MEP Sirpa Pietikäisen tervehdyksen taas pääset katsomaan YouTubesta tästä linkistä.

Naisten tulevaisuus Covid-19 jälkeen -paneelissa panelisteina olivat;

Anita Lehikoinen, Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sari Koivuniemi, Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tehy
Outi Kuivasniemi, Kansainvälisten asioiden johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
Veera Tyhtilä, Käsikirjoittaja, Suomen PEN puheenjohtaja

Asiantuntijapaneeli – Meillä on paljon vajetta ja velkaa, joka kohdistuu naisiin ja tyttöihin

Covid 19:n vaikutukset Suomessa ja maailmalla kiteytyivät asiantuntijapaneelissa  erityisesti naisille ja tytöille tärkeiden asioiden ”vaje ja velka” -vaikutusten tarkasteluna. 

Hoitovelka sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo Suomessakin osoitettu, ja sillä nähdään olevan pitkäaikaisia vaikutuksia ympäri maailmaa. Esimerkiksi äitiys- ja lapsikuolleisuus on kehitysmaissa noussut. Tärkeä huomio on, että universaalin hyvinvointimallin maissa on pystytty vastaamaan terveydenhuollon tarpeisiin ja haasteisiin paremmin kuin yksityisen sosiaalivakuutuksen maissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön stressi- ja psykososiaalinen kuormitus on kuitenkin Suomessa – ja myös globaalisti – iso haaste. Henkilöstömitoituskysymykset onkin otettava huomioon tulevissa varautumisissa.

Pandemia on aiheuttanut koulutusvelkaa ja oppimisen kriisin. Maailmassa on 700 miljoonaa lasta, jotka eivät ole päässeet kouluun koronakriisin jälkeen; tytöt useammin kuin pojat, koska poikien koulutukseen panostetaan. Suomessa maahanmuuttajanaiset ovat kärsineet koulutusvajeesta enemmän kuin miehet, puhumattakaan eroista kantasuomalaisiin. Suomessa tytöt myös raportoivat enemmän ongelmia etäopetuksesta. Koulutuksen vajeita on kuitenkin pyritty jo paikkaamaan kohdentamalla lisärahoitusta kunnille ja kouluille.

Turvallisuusvaje on koronan aikana kasvanut entisestään. Suomessa on tilastotietoa siitä, että lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt viimeisen yhdeksän kuukauden aikana. Useimmiten kohteena ovat naiset. Yhteiskunta on kuitenkin pyrkinyt tukemaan palveluiden saatavuutta monin eri tavoin. 

Myös seksuaalinen väkivalta ja häirintä lisääntyvät, kun ihmiset jäävät kaikkialla neljän seinän sisälle eristyksiin, ja yhteydet ovat vain digitaalisia. Vähemmistöjen naiset joutuvat tällöin usein uhreiksi.  Niin ikään sote-henkilöstöön kohdistuu maailmalla aikaisempaa enemmän väkivaltaa; heitä häiritään, leimataan ja heidän työtään vaikeutetaan.

Kulttuurivelka ja -vaje ovat todellisia. Teatteri-, elokuva- ja musiikkialan tilanne on valtavan huono, ja alalta putoaa pois tekijöitä – usein naisia. Suomessa ollaan varautumassa siihen, että elanto on mennyt ja pieniä yrityksiä häviää, joten tämä on luvattu ottaa huomioon elpymissuunnitelmassa. 

Mitä pandemia on opettanut – On myös paljon myönteistä

Panelistit kiteyttivät kukin oman asiantuntijuutensa näkökulmasta pandemian hyvät opit ja seuraukset.   

Veera Tyhtilä: Ihmiskunta eteni ehkä liian kiihtyvää vauhtia. On äärimmäisen tärkeää, että vauhti hiljeni. Opimme ottamaan rauhallisemmin. Ihmisillä on ollut aikaa perheille.

Anita Lehikoinen: Havahduimme siihen, että on yksi maapallo, yksi ihmiskunta. Pitää luottaa tieteeseen ja auttaa yhteiskuntaa ja poliittista päätöksentekoa. Yhteisöllisyyden merkitys tuli näkyväksi.   Ymmärretään luovan talouden merkitys, se mitä kulttuuri ja taide merkitsee.

Outi Kuivasniemi: Nyt tiedämme, mitä pitää jatkossa tehdä, ja nyt näkyy se, miksi tasa-arvoon pitää panostaa. Näemme, että terveys ja talous eivät ole toisilleen vastakkaisia. Ymmärrämme, että terveysturvallisuus on osa kokonaisturvallisuutta. Oppi on myös se, että rakenteiden on oltava kunnossa. Rakenteet ovat mahdollistaneet naiset johtoon.

Sari Koivuniemi: Olen luottavainen siihen, että kriisi johtaa yhteiskuntiin, joissa ymmärretään, että panostaminen yhteiskuntaan, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto ja kansallinen huoltovarmuus ovat kunnossa, on ensiarvoista. 

Tekstin kokosi Päivikki Kumpulainen

Suuri kiitos tapahtuman osallistujille Eurooppasalissa sekä striimin välityksellä sekä tietenkin kaikille jäsenille, jotka ovat mahdollistaneet 25-vuotisen taipaleemme.

*) Hybridinä järjestetyn juhlaseminaarin puhujia olivat komissaari Jutta Urpilainen, juhlatervehdyksen toivat myös europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen ja entinen Eurooppanaisten puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri. 

Paneeliin osallistui eri alojen asiantuntijoita, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, STM:n kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Kuivasniemi ja TEHY:n kv-päällikkö Sari Koivuniemi sekä Suomen PENin puheenjohtaja, käsikirjoittaja Veera Tyhtilä. Tilaisuuden avasi Eurooppanaisten puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen ja juonsi Eurooppanaisten hallituksen entinen jäsen Kati Kalliomäki.

Kuvassa Eurooppanaisten puheenjohtaja 2020 Merja-Maaria Turunen sekä tapahtuman juontaja, Eurooppanaisten pitkäaikainen aktiivi Kati Kalliomäki

Eurooppanaiset ry:n syyskokous 23.11. klo 16

Eurooppanaiset ry:n marraskuuta värittää syyskokous 23.11. Kokous järjestetään hybridisti sekä etänä että paikan päällä Globaalikeskuksella. Ethän saavu paikalle, mikäli sinulla on Covid-19-oireita. 

Sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 23.11. klo 16 Globaalikeskuksen tiloissa (Siltasaarenkatu 4) sekä Zoom videopuheluna. Tilaisuus jatkuu kokouksen jälkeen alustuksella ja vapaalla keskustelulla.

Aika: ma 23.11. klo 16 alkaen

Paikka: Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, 7. krs

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tällä lomakkeella viimeistään maanantaina 23.11. klo 10.

Lähetämme sähköpostitse liittymislinkin ja materiaalit kokoukseen etänä osallistuville. Alustana toimii Zoom-videopuhelu, joka toimii sekä selaimella että tietokoneeseen ladattavalla sovelluksella. 

Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat (sääntöjen 9 §), joista tärkeimpinä: vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksun suuruus vuodelle 2021 sekä valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet (5-9 kpl). 

Nyt on siis erinomainen mahdollisuus tulla mukaan vaikuttamaan Eurooppanaiset ry:n tulevaan toimintaan!

Eurooppanaisten 25-vuotisjuhla-seminaari Eurooppasalissa 12.10.

Tänä vuonna juhlitaan sekä EU-jäsenyyden 25. juhlavuotta että Eurooppanaisten 25-vuotista taivalta. Päätimme juhlia tasa-arvoisemman Euroopan eteen urakoitua neljännesvuosisataa yhdessä jäsenien ja alumnien kanssa. Tervetuloa vuosijuhla-seminaariimme 12.10. klo 15-17. Paikan päälle Eurooppasaliin mahtuu ensimmäiset 30 osallistujaa sekä muut halukkaat voivat seurata seminaaria striimin kautta. Tapahtuma striimataan Eurooppanaisten facebook-sivuilla, ota sivu jo haltuun tästä linkistä. Luvassa tuttuun tapaan inspiroivia puheenvuoroja ja syväluotaavaa keskustelua naisten tulevaisuudesta Covid-19-viruksen jälkeisessä maailmassa.

Eurooppasalissa on hyvät puitteet pitää tarpeelliset turvavälit ja Eurooppanaiset tarjoavat osallistujille kasvomaskit, jotta myös paikan päällä osallistuminen olisi mahdollisimman turvallista. 

Mitä: Eurooppanaisten 25-vuotisjuhla-seminaari

Milloin: 12.10. klo 15-17

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tämän linkin kautta viimeistään 11.10. klo 23:59 mennessä

Seminaarin aikataulu:

15:00 Tervetulosanat
Eurooppanaiset ry puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen
15:10 Videotervehdys
Komissaari Jutta Urpilainen, Euroopan komissio
15:30 Paneeli Naisten tulevaisuus Covid-19-pandemian jälkeen
Juontaja: Kati Kalliomäki, Viestinnän johtaja, Verohallinto
Osallistujina:
Anita Lehikoinen, Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sari Koivuniemi, Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tehy (etänä)
Outi Kuivasniemi, Kansainvälisten asioiden johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
Veera Tyhtilä, Käsikirjoittaja, Suomen PEN puheenjohtaja
Sirpa Pietikäinen, MEP (video ja etänä)
16:30 Videotervehdys
Miapetra Kumpula-Natri, MEP, Eurooppanaisten entinen puheenjohtaja

16:40 Keskustelua ja muistelua
17:00 Lopetus

Eurooppanaiset ry:n kevätkokous sekä Kroatian EU-puheenjohtajakausi

HUOM! Kevätkokouksen paikka muuttunut ja Kroatian EU-puheenjohtajuusseminaari peruttu!

Eurooppanaiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 16.3. klo 16-17 aiemmin ilmoitetusta poiketen Globaalikeskuksella, Siltasaarenkatu 4.

Aika: 16.3. klo 16-17

Paikka: Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, Helsnki

Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, esityslistan ja liitteet löydät tästä linkistä.