Iällä ei ole väliä – eläkkeellä on!

Pitkä elämä on hieno juttu, mutta ei ole kivaa joutua kituuttamaan köyhänä eläkeläisenä. Siis huomio naiset tuloihin jo nyt!

Eläköön pitkä ikä: tänään syntyvistä tyttölapsista yhä useampi ennättää elää yli 100-vuotiaaksi. Mitä pitäisi tehdä, ettei nyt nuorten naisten tarvitsisi vanhoina kituuttaa pienillä eläkkeillä kuten nykyiset entiset nuoret tekevät?

Paras konsti kunnon eläkkeeseen on kunnon palkka. Sekin auttaa, jos ei ajaudu väistämättä matalapalkka-aloille, joista useimmat ovat naisvaltaisia. Se ei saisi olla mikään matalan palkan syy, mutta ahaa-elämystä odotellessa kannattaa kuitenkin pitää huolta omista tuloistaan.

Vähän inhottavaa faktaa: palkkaero on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomalaismiesten keskieläke oli viime vuoden lopussa 1 898 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 499 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän. Viidennes on yhtä paljon kuin 20 prosenttia, siis kaksikymmentä eli paljon!

Syytä ei voi siis hakea itse eläkkeestä, vaan työikäisenä ansaituista tuloista, joiden perusteella eläke määräytyy.

Vaikka suomalaisnaisten työllisyysaste on kansainvälisesti korkea, on se miehiä alhaisempi. Naiset tekevät Suomessakin miehiä useammin osa-aikatöitä. Heidän työuransa on myös pari vuotta lyhyempi kuin miesten.

Ja lopulta: palkkaerojen ytimessä on naisten töiden arvostus. Eli arvosta, nainen, osaamistasi ja vaadi kunnon palkkaa!

Kirjoittaja: Kati Kalliomäki, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen. Teksti on julkaistu Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa 2019.

Naisten äänestysaktiivisuus nousuun! Eurooppanaisten EU-vaalipaneeli ti 14.5.

Miten saada naisten äänestysprosentti nousemaan viime EU-vaalien 38 %:sta? Kuinka puolueet voivat vaikuttaa naisten äänestysaktiivisuuteen? Entä mitä mepit voivat tehdä tasa-arvon eteen? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Eurooppanaisten EU-vaalipaneelissa – tule mukaan keskustelemaan!

Eurooppanaiset osallistuu vaalikeskusteluun jo perinteisellä naisehdokkaiden vaalipaneelilla tiistaina 14.5. klo 16.30–18.30 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Kampintorin laidalla).

Tähän mennessä vahvistetut panelistit ovat Mia Haglund (Vasemmistoliitto), Heidi Hautala (Vihreät), Anna Jungner-Nordgren (RKP), Sirpa Pietikäinen (Kokoomus), Elsi Ranta (KD), Mirja Vehkaperä (Keskusta) ja Jaana Ylitalo (SDP).

Muihin vaalien naisehdokkaisiin voit tutustua PohjanAkka-verkkolehdessä!

Tilaisuuden ohjelma:

16.00 Kahvitarjoilu
16.30 Tervetuloa, Auni-Marja Vilavaara (puheenjohtaja, Eurooppanaiset ry)
16.35 Panelistien hissipuheet: miksi minua pitäisi äänestää?
16.50 Vaalipaneeli
17.40 Yleisön kysymyksiä panelisteille
18.25 Yhteenveto

Tilaisuuden juontaa Verohallinnon viestintäjohtaja, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen Kati Kalliomäki.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy eikä sinne tarvitse ilmoittautua ennakkoon – lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Syntyvyys – yhteiskunnallisen keskustelun kuuma peruna

Syntyvyys on yhteiskunnallisten keskustelujen kuuma peruna, ja talousnäkökulma kestävyysvajeineen on herkkä sukupolvikysymys. Pohdinta, pitääkö lapsia tehdä, jotta eläkkeet saadaan maksettua, saa monen veret kuohahtamaan.

Eurooppanaisten Äitiys ja yhteiskunnan rakenteet -seminaarin asiantuntijat, päättäjät ja kansalaisyhteiskunnan edustajat korostavat, että ketään ei voida velvoittaa tässä asiassa talkoisiin.

Yhteiskunnan on tiedostettava vastuunsa, jotta tämä sukupolvi ei joudu taakan kantajaksi.

”On kysymys siitä, aleneeko tämän sukupolven elintaso ja hupenevatko hyvinvointipalvelut”, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Syntyvyyden trendi on laskeva sekä globaalisti että Euroopassa. Suomessa vuonna 2050 työikäisen väestön määrä on ennusteiden mukaan runsaat 200 000 henkilöä nykyistä pienempi. Tämä tietää tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan vaikeuksia hyvinvointiyhteiskunnalle.

Euroopan tasolla asiaa pyritään myös ratkomaan. Tästä yhtenä konkreettisena esimerkkinä on perhevapaadirektiivi, jonka perusteella myös isät ovat saamassa korvamerkityn kahden kuukauden vapaan, totesi tilaisuuden avannut Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Eva Biaudet.

Syntyvyys laskenut viidenneksen

Syntyvyyden lasku Suomessa alkoi vuoden 2010 jälkeen. Vuoteen 2017 mennessä eli seitsemässä vuodessa syntyvyys laski 20 prosenttia; 1,87 lapsesta 1,49:ään naista kohden.

Muutos on suurin ensimmäisen lapsen kohdalla, 45 prosenttia. Myös toisen lapsen osuus muutoksesta oli suuri, 33 prosenttia. Tutkimustiedon mukaan miesten lapsettomuus on yleisempää kuin naisten.

Syntyvyyden laskua on tapahtunut kaikissa naisten koulutusryhmissä. Miehillä kokonaishedelmällisyysluvun lasku on ollut samansuuntaista kuin naisilla. Muutos vuodesta 2010 on kuitenkin ollut jyrkempää kaikissa miesten koulutusryhmissä.

Miksi lapsia ei synny – syyt ovat moninaiset

Perhebarometrin tulosten mukaan perheen merkitys osana ihmisten elämää on tärkeä. Sen merkitys on jopa kasvanut. Kuitenkin esimerkiksi halu edetä ammatissa ja uralla on korkealla, kun kysytään syitä siihen, miksi lapsia ei hankita tai hankitaan myöhään.

Muita tutkimustuloksissa esiintyviä syitä ovat nykyisen asunnon pienuus, yhteiskunnan riittämätön tuki, perheen taloudellinen tilanne, hoidon yhteensovitus ja järjestäminen ja työtilanteen epävarmuus.  

Eija Koivuranta kertoo, että usein törmää myös ajatukseen, että lapsia ei tarvita, sillä nyky-yhteiskunta huolehtii vanhemmista. Edelleen lapsiperheköyhyys korostuu, kun kysytään sitä, mitä pitäisi korjata.

Kelan tutkija Anneli Miettinen nostaa työttömyyden ja epävakaan työmarkkina-aseman, työn epävarmuuden sekä työn ja perheen yhteensovittamisen keskeisiksi asioiksi, jotka vaikuttavat ensimmäisen lapsen hankintaan.

Missä ja kenellä on ratkaisun avaimet

Eva Biaudet näkee, että avain muutokseen on kunnianhimoinen politiikka ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Myös perhevapaauudistus on saatava. Joustavuus on uudistuksissa tärkeää, tätä erilaiset perheet kaipaavat. Asia ilmenee myös perhebarometrin vastauksista.
”Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava, sillä nainen palaa työhön, kun saa hyvän ja laadukkaan työpaikan”, toteaa Biaudet.

Yhteiskunnan ilmapiiri on myös tärkeä vaikuttava asia. Näin näkee VauvaSuomi ry:n puheenjohtaja Anna Nupponen.
”Negatiivissävytteinen keskustelu elämän rankkuudesta lapsiperheissä ja toisaalta ilmapiiri, että lapset eivät saisi näkyä ja kuulua vaikuttavat myös päätökseen hankkia lapsia.”

Helsingin kaupunginvaltuutettu Reetta Vanhanen puolestaan katsoo, että myös laaja luottamus yhteiskunnassa vaikuttaa siihen, miten lapsen hankkimiseen suhtaudutaan.

Täsmäratkaisuja ei ole

Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että täsmäratkaisuja ei ole, mutta jos ratkaisuja löytyy, niillä voidaan vielä vaikuttaa tilanteeseen.  

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Sami Yläoutinen näkee, että paljon puhuttu maahanmuutto ei ratkaise syntyvyyden alenemista ja sen seurauksia, sillä Suomi joutuu kilpailemaan hyvistä työntekijöistä muiden maiden kanssa.

Erilaisten tukien ja etuuksien vaikutuksista ei tutkimuksin saada yksiselitteistä vastausta. Anneli Miettisen mukaan suorilla tulonsiirroilla, lapsilisillä, verotuseduilla on hyvin vähäinen positiivinen vaikutus.

Muutosten olisi oltava merkittäviä, jotta niillä olisi vaikutusta. Esimerkkinä Miettinen nostaa vauvabonuksen Kanadasta.
”Kanadassa kokeiltiin 8 000 dollarin bonusta kolmannesta lapsesta. Sillä oli vaikutuksia.”

Vauvaperheiden edustaja Nupponen näkee, että työnantajien tulisi olla perheystävällisempiä. Lisäksi esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla joustot ja osa-aikatyö ovat hankalampia järjestää kuin miesvaltaisilla.
”Jos nainen jää osa-aikatyöhön, hän usein tekee kokoaikaisen työt.”

Naisjärjestöillä on edelleen työsarkaa. 400 000 jäsenen Naisjärjestöjen Keskusliitto, jonka jäsen on myös Eurooppanaiset, on laatinut ansiokkaat tasa-arvoa edistävät hallitusohjelmatavoitteet tulevalle hallituskaudelle. Niihin voi tutustua lähemmin Naisjärjestöjen Keskusliiton verkkosivuilla.

Teksti: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen

Kevätkokous ja Satu Paasilehdon alustus EU-puheenjohtajuusvalmisteluista ti 9.4.

Eurooppanaiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään tiistaina 9.4. klo 17.30 Globaalikeskuksessa (Siltasaarenkatu 4, 7. krs).

Kokouksen päätyttyä yhdistyksen hallituksen jäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Satu Paasilehto kertoo Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmistelujen tilanteesta opetusministeriön hallinnonalalla.

Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, eli mm. päätetään edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisesta. Lisäksi kokouksessa keskustellaan ehdotetusta sääntömuutoksesta Eurooppanaiset ry:n sääntöihin.

Kahvitarjoilun mitoittamiseksi arvostamme ennakkoilmoittautumista verkkolomakkeella viimeistään sunnuntaina 7.4.
Lämpimästi tervetuloa!

Äitiys ja yhteiskunnan rakenteet: Äitiys erityisessä suojeluksessa vai hiekkana rattaissa? Seminaari 27.3.

Syntyvyys puhututtaa sekä Suomessa että maailmalla. Mistä nykytilanne juontaa juurensa, entä miltä Suomen tilanne näyttää eurooppalaisittain? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Eurooppanaisten seminaarissa keskiviikkona 27.3.2019 klo 16–19.

Luvassa on tietoa ja keskustelunavauksia syntyvyydestä aina eurooppalaisesta näkökulmasta yksittäisen äidin kokemuksiin asti. Keskustelulle on varattu aikaa – tule mukaan ja osallistu!

Kahvitarjoilun mitoittamiseksi pyydämme ennakkoilmoittautumista verkkolomakkeella viimeistään sunnuntaina 24.3.

Aika: keskiviikko 27.3. klo 16–19

Paikka: Helsingin yliopiston kielikeskuksen juhlasali (310), Fabianinkatu 26, 3. krs

Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään 24.3.

Seminaarin ohjelma (tarkentuu):

Avaus
Eva Biaudet, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, rkp

Lapsiperheiden tuet ja syntyvyys
Anneli Miettinen, tutkija, Kela

2020-luvun vanhemmuus – perheellistymistä koskevista toiveista
Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Väestöliitto

Miksi syntyvyys laskee ja miten siihen voitaisiin vaikuttaa: talouspolitiikan näkökulma
Sami Yläoutinen, ylijohtaja, talouspolitiikan koordinaattori, valtiovarainministeriö

Paneelikeskustelu
Eva Biaudet, Eija Koivuranta, Anneli Miettinen, Anna Nupponen (VauvaSuomi ry), Reetta Vanhanen (Helsingin kaupunginvaltuutettu, vihr) ja Sami Yläoutinen.

Tilaisuuden juontaa Eurooppanaisten hallituksen jäsen, Verohallinnon viestintäjohtaja Kati Kalliomäki.

Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta! Osallistu keskusteluun myös Twitterissä käyttämällä tunnisteita #syntyvyys ja #eurooppanaiset.

Naisjärjestöjen Keskusliiton kannanotto: Sukupuolten tasa-arvo keskeiseksi osaksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteita

Sukupuolten tasa-arvon tulee olla merkittävä osa Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa, vaatii Naisjärjestöjen Keskusliitto. Erityisesti sukupuolten tasa-arvo tulee liittää erityisesti osaksi talouden ja turvallisuuden tavoitteita sekä valtavirtaistaa kaikkiin EU-puheenjohtajakauden keskeisiin sisältöihin.

Suomi on tunnettu sukupuolten tasa-arvosta ja naisten oikeuksista. Odotukset meitä kohtaan Suomen EU-puheenjohtajakaudella niin Euroopan unionissa kuin EU-jäsenvaltioissa ovat valtavat. Meidän on saatava sukupuolten tasa-arvo näkyvästi Suomen koko EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan ja tehtävä konkreettisia aloitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvoministerit odottavat Suomelta ministeritason kokousta”, korostaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. ”Suomen on toimittava EU:ssa naisten oikeuksien puolustamiseksi taantumuksellisia arvoja ja populismia vastaan. On hyvin huolestuttavaa, että naisten ihmisoikeudet, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet, on kyseenalaistettu monissa EU-jäsenvaltioissa.”

Euroopan komissio tarvitsee vahvan sukupuolten tasa-arvon strategian. Sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettava Euroopan unionin tuleviin linjauksiin, ja tasa-arvoa poikkileikkaavana periaatteena on vahvistettava EU:n päätöksenteossa. Suomen puheenjohtajakausi ajoittuu vuoden 2019 heinäkuusta joulukuuhun, jolloin vasta valittu Euroopan parlamentti aloittaa toimintansa, Euroopan komission jäsenet valitaan ja unionissa tehdään politiikan ja talouden strategisia linjauksia.

Suomi on joulukuussa 2018 julkistetun Maailman talousjärjestön (WEF) tasa-arvoindeksin sijoituksissa pudonnut mitalisijoilta neljänneksi Islannin, Norjan ja Ruotsin taakse. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n mukaan Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa taloudellisen ja yhteiskunnallisen vallan tasa-arvo on taantunut.

Suomi on yksi EU:n väkivaltaisimmista maista naisille. Noin puolet EU:n alueella asuvista naisista on kokenut sanallista, fyysistä tai internetissä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Fyysistä ja/tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa on kokenut 22 prosenttia 15-vuotiaista tai sitä vanhemmista naisista. Suomalaisnaisista lähes puolet on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään ja miltei kolmannes on altistunut puolisonsa tai entisen puolisonsa väkivallalle.

Eva Biaudet, puheenjohtaja
Terhi Heinilä, pääsihteeri
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Lue koko kannanotto Naisjärjestöjen Keskusliiton verkkosivuilta.

Eurooppanaiset Helsingin kaupungin opetus- ja koulutustoimen vieraina


Helsingin visio osaamisen ja koulutuksen sektorilla on ”maailman 
vaikuttavin paikka oppia”.  Kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavan apulaispormestari Pia Pakarisen luona vierailulla olleista Eurooppanaisista siltä todellakin vaikuttaa.  Helsinki suunnittelee ja tekee paljon varhaiskasvatuksesta alkaen koko osaamis- ja koulutusketjussa.

Osaaminen ja koulutus nousee keskeiseksi aiheeksi myös niin eduskunta- kuin EU-vaaleissa.
– Suomella on paljon annettavaa muulle Euroopalle. Mutta se, miten 
osaamisen ja koulutuksen taso Suomessa ja Euroopassa saadaan pysymään ja kehittymään muun maailman ja kehityksen vauhdissa, on huolenaihe ja erittäin ajankohtainen asia, painottaa apulaispormestarimme.

Suomalaisen koululaitoksen tärkeä rooli tasa-arvon toteutumisessa on 
valtavan tärkeä. Eurooppanaisia kuitenkin huoletti keskustelussa 
segregaatio- ja syrjäytymiskehitys, joka kaikista jo tehdyistä 
ponnisteluista huolimatta on Helsingissä todellista.

Pakarinen tietää, että segregaation ja syrjäytymisen torjuminen alkaa 
kaupunkisuunnittelusta.
– Meillä ei ole ns. ghettoja, kuten vaikkapa Tanskassa, ja sellaisten 
kehitys esimerkiksi itäisessä Helsingissä torjutaan suunnitelmissa ja 
rakentamisessa.  Tanskassa lapsia laitetaan yhä enenevässä määrin 
yksityiskouluihin. Tämä ei ole Helsingin suunta.

Lähikoulut ja -päiväkodit, erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten ja äitien kotoutumisen, osaamisen, sen tunnistamisen ja työllistymisen suunnitelmallinen tukeminen, osaava ja riittävä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen henkilöstö ja heidän palkkauksestaan ja työolosuhteistaan huolehtiminen ovat monen muun asian lisäksi työlistalla.

Erittäin vilkas keskustelu osoittaa, että nämä asiat kiinnostavat ja 
varmasti nousevat esille sekä kansallisissa että Eurooppa-vaaleissa.

Helmikuun aamuakatemia: Sujuva EU-puheenjohtajuus

Helmikuussa aamuakatemiaa vietetään ystävänpäivänä 14.2. Virittäydymme Suomen tulevaan EU-puheenjohtajuuskauteen vierailemalla EU-puheenjohtajuuden sihteeristössä, jossa meidät tapaa sihteeristön päällikkö Anja Laisi. Aiheena on Sujuva EU-puheenjohtajuus: Kuinka kaikki käytännössä toimii?
Tule mukaan oppimaan uutta ja keskustelemaan – Suomen puheenjohtajuuskausi on tärkeä ajanjakso.


Aika: to 14.2. klo 8.30–10
Paikka: EU-puheenjohtajuussihteeristö, Aleksanterinkatu 7
Ilmoittautuminen: ilmoittaudu ennakkoon verkkolomakkeella

Tammikuun aamuakatemia: koulutuksen tasa-arvo Helsingissä

Aloitamme vuoden 2019 tammikuun aamuakatemialla tiistaina 15.1. Pääsemme Helsingin kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavan apulaispormestari Pia Pakarisen vieraaksi. Keskustelussa on siis opetuksen ja koulutuksen tasa-arvo Helsingissä – älä jätä tätä väliin!

Aika: ti 15.1. klo 8.30–10
Paikka: Helsingin kaupungintalo, käyntiosoite Aleksanterinkatu 20 (tilaisuuteen ilmoittautuneet saavat tarkemmat saapumisohjeet myöhemmin)
Ilmoittautuminen: ilmoittaudu ennakkoon verkkolomakkeella viimeistään su 13.1.

Tervetuloa aloittamaan vuotta mielenkiintoisella keskustelulla!