EU:n palkka-avoimuusdirektiivi julki ehkä jo maaliskuussa

Naiset ansaitsevat koko EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet. Kirjoa eri maiden välillä löytyy. Naiset kohtaavat edelleen esteitä työmarkkinoille pääsyssä ja siellä pysymisessä, sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön johtaja ja palkka-avoimuustyöryhmän puheenjohtaja Tanja Auvinen sanoo.
– Tie on pitkä ja töitä riittää.

Palkkatietojen avoimuus kuuluu Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Ylen kyselyssä kävi selväksi, että naiset kannattavat avoimuutta miehiä enemmän. Tasa-arvolaissa velvoitetaan yli 30 hengen yrityksiä tekemään tasa-arvosuunnitelma, joka sisältää yrityksen palkkakartoituksen. 

– Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja, Auvinen muistuttaa ja sanoo, että samapalkkaisuus on säännöllisesti esillä pohjoismaisessa yhteistyössä.

Norjassa ollaan edellä, ja EU-maista Ruotsi on hyvässä vauhdissa palkka-avoimuuden edistämisessä.

– Suomen hallitusohjelman henkeä pyritään toteuttamaan ja tahdomme olla edelläkävijöitä myös pohjoismaisessa viiteryhmässä. Uskon etenemiseen, Auvinen toteaa.

EU:ssa tavoitteena on nostaa naiset tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa työelämässä. Tähän tähdätään muun muassa palkka-avoimuusaloitteella, STM:n tasa-arvojohtaja Tanja Auvinen sanoo.

Avoimesti!

– Naiset suhtautuvat palkkatietojen avoimuuteen miehiä myönteisemmin. Samapalkkaisuus herättää keskustelua ja naiset ovat tietoisia palkkaeroista, Auvinen sanoo.

Palkkaerojen taustalla on syrjinnän lisäksi mm. työalojen epätasainen jakautuminen sukupuolen mukaan sekä hoivavastuun keskittyminen naisille. Naiset tuntevat epätasa-arvoiset rakenteet tilipussissaan.

Tunne oikeutesi!

– On tärkeää tietää oikeutensa ja toisaalta työnantajan velvollisuudet. Syrjintää tai seksuaalista häirintää ei kenenkään tarvitse sietää, eikä sitä saisi hiljaisesti hyväksyä työpaikalla, Auvinen sanoo.

– On paljon mahdollisuuksia edistää tasa-arvoa työelämässä. Lainsäädäntöä on vietävä eteenpäin ja työpaikoilla johdon on sitouduttava tasa-arvon edistämiseen. Avoimuus ja yhdenvertaisuus lisäävät myös työhyvinvointia ja jopa tuloksellisuutta.

Työpaikan tulee olla avoin, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Jokaisen pitää tuntea kuuluvansa joukkoon.

Tanja Auvinen

Teksti: Hia Sjöblom. Juttu on julkaistu Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehdessä maaliskuussa 2021. Lue koko lehti verkossa!

Korona lisännyt tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

Koronakriisi on pahentanut sekä kotiväkivaltaa että muuta naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa meillä ja maailmalla. 

Suomessa lähisuhdeväkivallan auttavan puhelimen Nollalinjan puhelumäärät nousivat ennätyskorkealle viime kesänä valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeen, ja puheluiden määrä jatkoi kasvua koko loppuvuoden ajan. Pandemian aikana väkivallan tekijäksi ilmaistiin entistä useammin puoliso ja väkivallan kohteeksi osuivat naiset ja lapset.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin mukaan naisten kokema väkivalta oli jo ennen pandemiaa yksi laajimmalle levinneitä ihmisoikeusrikkomuksia. Koronan aiheuttamien rajoitusten jälkeen kotiväkivallan määrä on moninkertaistunut, ja kotiväkivalta on levinnyt ympäri maailmaa varjopandemiana. 

Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokunnan pääneuvottelija Sirpa Pietikäinen toteaa, että naisten oikeudet ovat kohdanneet erityistä vastustusta joissain EU-maissa viimeisen parin vuoden aikana ja tiettyjä perusoikeuksia rikotaan räikeästi useammassa EU:n jäsenmaassa. 

Perusoikeuksien puolustaminen, mukaan lukien seksuaalioikeudet ja sukupuolittunut väkivalta, onkin kriisin keskellä yhä tärkeämpää. Kipeästi kaivattua lisärahaa perusoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen korvamerkittiin helmikuussa EU:n uuteen Kansalaisten, tasa-arvon ja perusoikeuksien ohjelmaan.

47 prosenttia naisista Suomessa kokenut väkivaltaa

Faktat puhuvat, että työtä perusoikeuksien puolustamiseen tarvitaan myös meillä Suomessa. Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) mukaan Suomessa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Tämä on 14 prosenttia EU:n keskiarvoa enemmän. Naisiin kohdistuvan väkivallan vuosittaisten yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan 2,4 miljardia euroa.

Vaikka Suomessa on Euroopan keskiarvoa huonompi tilanne naisiin kohdistuvan väkivallan osalta, Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen painottaa luvun takana olevan myös myönteistä kehitystä. 

– Hyvä asia tässä on se, että meillä Suomessa tunnistetaan väkivallaksi asioita, joita ei ehkä muualla tunnisteta. Naiset ovat meillä tietoisempia oikeuksistaan ja hakeutuvat avun piiriin nopeammin kuin aikaisemmin. Avopalvelujen tilastojen mukaan avun piiriin hakeudutaan nyt 2-4 vuoden sisällä, kun ennen siihen meni 4-7 vuotta. 

Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä on myös luonut Suomelle uusia positiivisia toimintavelvoitteita, jotka on hyvin ymmärretty, mutta parannettavaakin on. 

– Meillä on tekeminen oikeilla raiteilla ja työtä turvaverkon aukkojen paikkaamiseen tehdään jatkuvasti, silti väkivallan kokijan näkökulmasta verkkomme on vielä harva eikä se välttämättä kanna. Jo avun piiriin pääseminen vaatii väkivallan uhrilta melkoista toimijuutta, vaikka tiedämme väkivallan vaurioittavan juuri uhrin aktiivista toimijuutta hyvinvoinnin ja minäkuvan lisäksi, Muukkonen sanoo.

Lisää turvakoteja

Väkivallan kokijan näkökulmasta ensi arvoisen tärkeää olisikin ammattilaisten ja viranomaisten taito ottaa väkivalta puheeksi ja puuttua siihen. Jos asiakkaan kanssa otetaan väkivalta puheeksi vasta seitsemännellä lääkärikäynnillä ja annetaan hänelle auttavan linjan numero, soitto voi jäädä voimavarojen puutteessa tekemättä. 

Iso tarve olisi myös saada väkivallan tekijä avun piiriin, mutta pakollisia ohjelmia ei väkivallan tekijöille ole Suomessa tarjota.

Muukkosen mielestä nopea pääsy hoitoon akuutin kriisin keskellä olisi huomioitava ja turvattava myös pandemiassa. Kuukauden jono vastaanotolle on monelle väkivaltaa kokevalle liian pitkä. Turvakodit on oltava lähellä ja helposti saavutettavissa, jolloin kynnys lähteä turvakotiin madaltuu. Suomea on vaadittukin nostamaan turvakotipaikkojen määrä Istanbulin sopimuksen tasolle. 

– Istanbulin sopimus edellyttää, että meillä on tarjolla riittävästi turvakotipaikkoja. Vaikka turvakotien määrää on pystytty viime vuosina lisäämään 29 turvakotiin, tiedämme, että turvakotiverkossamme on vieläkin pahoja katvealueita. Esimerkiksi Lapin alueella, missä välimatkat ovat muutenkin pitkiä, on vain yksi turvakoti Rovaniemellä.

Kirjoittaja: Piia Pousi. Juttu on julkaistu Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehdessä maaliskuussa 2021. Lue koko lehti verkossa!

Pohjan Akka -lehti verkossa!

Eurooppanaiset on julkaissut kevään ja kuntavaalien johdosta jälleen uuden numeron Pohjan Akka -lehteä. Lehdessä pureudutaan mm. siihen, miksi kuntavaalit ovat EU-näkökulmasta tärkeät ja miten puolueiden ehdokkaat näkevät tasa-arvon kunnissa. Lisäksi lehdessä on haastattelussa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen, joka pohtii tasa-arvon merkitystä ja avaa nykyisiä työtehtäviään.

Lue lehti verkossa klikkaamalla linkkiä!

Äänestä tasa-arvoisempi arki kaikille!

Kuntavaaleissa päätetään kuntalaisten ja etenkin naisten arjen keskeisistä asioista. Palvelujen määrä, laatu ja hinnoittelu kunnissa ovat poliittisia ratkaisuja.

Suomi on edistynyt sukupuolten tasa-arvossa, mutta naisten työn halventaminen (förbilligande av kvinnors arbete) on suomalaisessa arkitodellisuudessa laaja ilmiö myös kuntasektorilla. Naisten euro on viidenneksen vähäarvoisempi jo työaikana, eläkkeellä vielä pienempi. Erot ovat olleet kasvussa. Naiset tekevät edelleen 87 % palkattomasta kotityöstä. Päätösten tasa-arvovaikutuksia ei tarkastella riittävästi. Koulutus ja ammatit ovat vahvasti sukupuolittuneet.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa toiseksi yleisintä EU-maista. Väkivaltaa tunnistetaan puutteellisesti ja tukea ja turvakotipaikkoja on riittämättömästi.

Voimassa oleva tasa-arvolaki velvoittaa kunnat edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan, mutta lakia ei noudateta. Kuntien tulee ottaa huomioon tasa-arvovaikutukset ja arvioida niitä kaikessa kunnan toiminnassa ja palveluissa. Se ei siis tarkoita vain sukupuolikiintiöitä kunnallisissa toimielimissä, vaan kaikkien päätösten sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten huomioimista. Oikeusvaltiossa on noudatettava lakeja.

Väite, ettei kuntavaaleilla ja EU:lla ole tekemistä keskenään, ei pidä paikkaansa. Kuntien asioista 50-60 % johtuu suoraan EU-tason lainsäädännöstä tai ohjeistuksista. EU on sekä Suomen että sen kuntien toimintaympäristö, ei mikään erillinen asia.

Asioihin voi parhaiten vaikuttaa ennakoivasti. Demokratia edellyttäisi Suomelta nykyistä suurempaa avoimuutta valmisteluprosesseissa. Elvytysrahojen jako testaa tasa-arvolain noudattamista. Euroopan parlamentti korostaa, että elpymispaketin kohdentamisen ja käytön yhteydessä on tehtävä aito sukupuolivaikutusten arviointi.

Tutkimukset ovat osoittaneet tasa-arvon ja tasa-arvoisten yhteiskuntien merkityksen korostuvan terveyskriisien hoitamisessa ja selättämisessä. Euroopan parlamentin tasa-arvoasiain valiokunnan tarkastelu osoitti Covid-19:n seurauksien kohdistuvan enemmän naisiin kuin miehiin, esimerkkeinä ennen kaikkea naisvaltaiset sosiaali- ja terveysalat sekä palvelusektori. Omaishoito kasaantui entistä enemmän naisille. Globaali pandemia iskee voimakkaasti kehittyvien maiden naisten ja tyttöjen elämän mahdollisuuksiin. EU:lla voi olla merkittävä rooli heidän tukemisessaan.

Eurooppanaiset ry on 25-vuotias poliittisesti sitoutumaton keskustelu- ja vaikuttamisfoorumi. Yhdistys ottaa kantaa ajankohtaisiin EU- ja tasa-arvokysymyksiin sekä vaikuttaa unionin kehitykseen. Kokoamme naisia EU-asioiden ympärille keskustelemaan ja edistämään tasa-arvoa. Viime Euroopan parlamenttivaaleissa kampanjamme naisten äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi onnistui. Olimme vaikuttamassa naisten äänestysprosentin nousuun – naiset äänestivät miehiä ahkerammin.

Lukekaa Pohjan Akka, keskustelkaa tasa-arvosta ja vaaleista. Valitse hyvä naisehdokas ja äänestä! Silloin vaikutat.

Merja-Maaria Turunen, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja

Var mån om din röst!

Pohjan Akka vill påpeka hur viktigt det är att tänka på jämställdhet när du röstar. Förbilligande av kvinnors arbete har ökat under de sista tiderna. Utbildning och yrkesliv är mycket segregerade.

Finland har den sorgliga andra platsen i EU gällande våld mot kvinnor. Vad vill du att din represetant i kommunen gör för att minska våld mot kvinnor?

Jämställdhet i kommunen gäller mera än kvoter i beslutsfattande organisationer. Det är medvetet arbete mot diskriminering i all verksamhet, bedömning av följderna av alla planer och beslut ur jämställdhetens synvinkel. Det är lag, som i en rättsstat måste följas.

Nu är det viktigt att lindra följderna av Covid-pandemin och ta hänsyn till den försämrade situationen bland kvinnor och flickor. EU begär att förverkligandet av det planerade ekonomiska stödpaketet måste följas noga ur jämställdhetssynvinkel.

Eurooppanaiset rf har under 25 år varit ett opolitiskt diskussions- och påverkningsforum. Vi tar ställning i EU- och jämställdhetsfrågor. Vi samlar kvinnor kring EU-frågor för att diskutera och påverka. Kom med och främja jämställdhet!

Rösta på en duktig kvinna!

Merja-Maaria Turunen, ordförande i Eurooppanaiset rf

Lue koko Pohjan Akka verkossa klikkaamalla linkkiä!