Euroopan nuorten teemavuosi – sanahelinää vai oikeita muutoksia?

Alviina Alametsä, europarlamentaarikko

Lisääntynyt ahdistus, stressi ja huoli – näin nuorten kokemukset piirtyvät mediassa jo ennen koronapandemian aiheuttamaa kuormitusta. Eikä ihme.

Nuoret näkevät maailman, joka on kovaa vauhtia matkalla kohti ilmasto- ja ympäristökriisiä. Yhteiskunnan, jossa heillä on entistä todennäköisemmin vähemmän kuin heidän vanhemmillaan. Maailman, joka on osoittanut, että tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen ei ole vääjäämätön tie, vaan menetettävissä olevia kamppailuja.

Moni nuori ahdistuu oikeutetusti näistä sotkuista, joita he eivät ole itse olleet tekemässä ja joita heidän toivotaan ratkaisevan. Mutta kuinka he edes voisivat, jos heidän ääntään ei kuunnella?

EU:n komissio julisti vuoden 2022 Euroopan nuorten vuodeksi tunnustuksena uhrauksista, joita nuoret ovat tehneet pandemian aikana. EU:lla on valtavat mahdollisuudet auttaa nuoria niin Euroopassa, kuin sen rajojen ulkopuolellakin, mutta kuinka konkreettisiin muutoksiin kauniit juhlapuheet johtavat?

Yksi keskeisimpiä tapoja, joilla EU voi edistää nuorten asiaa, on ottaa nuorille tärkeät poliittiset kysymykset vakavasti. Lukuisat kyselytutkimukset osoittavat, että nuoret näkevät ilmastonmuutoksen torjumisen elintärkeänä asiana. Nuoret ovat näyttäneet tämän yhä uudelleen kansalaisaktivismin keinoin ja osallistumalla valtaviin mielenosoituksiin ympäri Eurooppaa.

 Tie siihen, että EU:n politiikka olisi aidosti kestävällä pohjalla ilmaston suhteen, on vielä pitkä. Mutta emme olisi näinkään pitkälle ilman nuorten aktivismin luomaa painetta ja monien nuorten poliitikkojen työtä. Tämän tuleekin olla vuosi, jona teemme tiukempia päätöksiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme sen velkaa nuorille ja tuleville sukupolville.

Myös mielenterveys on myös ehdottomasti teema, josta puhutaan enemmän nuorten ansiosta. Nuoret nostavat aihetta keskusteluun myös EU:n tasolla. Sille on paikkansa. Mielenterveys on vaiettu asia monissa osissa Eurooppaa. Puhuessani aiheesta eräs europarlamentaarikko tuli kertomaan, että ihan tärkeää työtä, mutta tiedoksesi, että minun maassani ei mielenterveysongelmia ole. Aiheeseen liittyy siis paljon väärää tietoa ja häpeää. Suurin osa mielenterveysongelmista kärsivistä ei tutkitusti saa tarvitsemaansa hoitoa. Tämän korjaamiseksi tarvittaisiin koko EU:n mielenterveysstrategia, ja sen valmistelu tulee mielestäni aloittaa välittömästi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.