Kuukausi: maaliskuu 2021

Julkaistu

Tasa-arvojohtamisen työkaluja: Sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolivaikutusten arviointi

Menneinä viikkoina olemme Eurooppanaisissa ja muissa naisjärjestöissä nostaneet esille mitä moninaisimpia tasa-arvotekoja ja tasa-arvotavoitteita sekä -ajatuksia. Olemme tuoneet esiin naisten panosta ja roolia yhteiskunnassa Naisjärjestöjen Keskusliiton #SuomiIlmanNaisia -kampanjassa. 

Tämän perjantain, 19.3. teema on päätöksenteko ja johtaminen. Teeman alla on osuvaa pohtia ja valaista sitä, mitä tasa-arvoinen talous ja sukupuolineutraali budjetointi tarkoittavat ja miten niitä käytännössä voi käyttää johtamisen ja päätöksenteon työkaluina.

Tutkija Anna Elomäki kirjoittaa, että talouspolitiikka ja sukupuolten tasa-arvo kytkeytyvät toisiinsa. Talousarvio ja muut julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin joko heikentäen tai edistäen tasa-arvoa. Tästä syystä sukupuolitietoinen budjetointi on tärkeä tasa-arvotyökalu. 

– Sukupuolitietoisen budjetoinnin tuloksena määrärahapäätöksissä voi tapahtua muutoksia: tasa-arvoa heikentävää toimintaa resursoidaan vähemmän ja edistävää enemmän, sukupuolten tasa-arvon erityistoimiin varataan lisää rahaa, toteaa Elomäki.

Elomäki korostaa sitä, että feministisessä talouspolitiikassa on kyse arvovalinnoista. Monet siihen liittyvät ajatukset, kuten investoinnit sosiaaliseen infrastruktuuriin ja hoivaan, ovat tutkimusten mukaan toimivaa talouspolitiikkaa myös perinteisillä talouspolitiikan mittareilla mitattuna.

EU:n tasa-arvoinstituutissa EIGE:ssä sukupuolten tasa-arvosta koituvia taloushyötyjä selvittäneessä ainutlaatuisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että sukupuolten tasa-arvon lisääntymisellä voi olla laajoja vaikutuksia: 6,3 miljoonasta 10,5 miljoonaan uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä, näistä 70 prosenttia menisi naisille, ja sillä olisi myös myönteiset, ajan myötä kasvavat vaikutukset bruttokansantuotteeseen – bkt per asukas kasvaisi lähes 10 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

EU onkin ottanut kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja erityisesti sen sukupuolten tasa-arvoon liittyvän tavoitteen 5 vahvemmin mukaan vahvemmin talouspoliittiseen ohjaukseen. EU:n uusi tasa-arvostrategia painottaa sukupuolten tasa-arvon edistämistä sekä tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamista jäsenmaiden kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Tasa-arvo otetaan huomioon muun muassa talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

EU-tasolla painopisteinä ovat mm. palkka-avoimuuden lisääminen, josta on tulossa lainsäädäntöehdotuksia, päivähoitotavoitteiden uudelleen tarkastelu ja laadun huomioonottaminen sekä kohdennetut toimet naisten innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Myös rahoitusta on luvassa. Niin ikään EU:n elpymisrahaston tasa-arvovaikutukset on luvattu arvioida.

Entä Suomessa? Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehden artikkelissa budjettipäällikkö Sami Outinen kertoo, että Suomen valtio valmistelee osana talousarviota sukupuolitietoista budjetointia ja kestävän kehityksen budjetointia. Se tarkoittaa myös, että budjettien sukupuolivaikutukset arvioidaan. Näin pitää olla myös kunnissa. 

Nykyisillä ja tulevilla kuntapäättäjillä on suuri vastuu tasa-arvoa edistävässä johtamisessa. Mutta heillä on myös työkalu, nimittäin sukupuolitietoinen budjetointi ja budjetin sukupuolivaikutusten arviointi. Kuten Elomäki toteaa, sukupuolitietoinen budjetointi kuitenkin edellyttää ymmärrystä tasa-arvosta sekä sukupuolten yhtäläisinä oikeuksina ja mahdollisuuksina että vallan ja resurssien tasapuolisena jakautumisena. 

Teksti: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n varapuheenjohtaja

Julkaistu

Miten jaksaa hoitaa yhteisiä asioita vihapuheryöpytyksessä?

Vuosi sitten 16.3.2020 hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee poikkeusolot koronavirustilanteen vuoksi. Poikkeusolot päätettiin kolmen kuukauden kuluttua.

Poikkeusolojen julkistamisen vuosipäivänä 16.3.2021 julkaistiin tutkimus, joka tarkasteli naisministereille kohdistettuja häirintäviestejä Twitterissä hiukan poikkeustilaa laajemmalta ajanjaksolta. Tutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten tuloksia tunnistamalla sen, että suhteettoman suuri vihapuheen määrä kohdistui erityisesti naispoliitikkoihin. Aiheet kuten koronapandemia, maahanmuutto, Suomen EU-suhteet sekä liberaali sosiaalipolitiikka laukaisivat massiivisen vihapuheviestittelyn naisministereitä kohtaan. Viestit olivat avoimen seksistisiä ja misogynistisiä (”huulipunahallitus”, ”Tampax-tiimi”) tai piiloisesti sukupuolta syrjiviä (”Mene leipomaan … Sinulla ei selvästikään ole hajuakaan miten tästä selvitään.”).

Vaikka vihapuhetta sisältäviä viestejä lähetettiin sekä poliittisella kentällä vasemmalle että oikealla suuntautuvista yhteisöistä, suurin osa vihapuhetta sisältävistä viesteistä lähetettiin oikeistolaista politiikkaa kannattavilta Twitter-tileiltä.

Myös tuore oikeistopopulistisia some-postauksia tarkasteleva tutkimus osoittaa sen, miten rasismia lietsotaan erityisesti rodullistettuja naisia kohtaan.*

Miten houkuttelemme kuntavaaleihin ehdolle naisia, jotka jaksavat hoitaa asioitamme ja olla tämän vihapuheryöpytyksen kohteina?

Teksti: Pikka-Maaria Laine, dosentti, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen.

* Lähde: Saresma, Karkulehto ja Varis (2021): Gendered violence online. Hate speech as an intersection of misogyny and racism. Teoksessa Violence, gender and affect. Interpersonal, Institutional and Ideological Practices, s. 221-243. Toimittaneet Marita Husso, Sanna Karkulehto, Tuija Saresma, Aarno Laitila, Jari Eilola ja Heli Siltala. Lontoo: Palgrave Macmillan.

Julkaistu

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus on perusoikeus

Suomessa varhaiskasvatuslain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään töitä joka päivä jokaisessa päiväkodissa ja muissa varhaiskasvatuksen ympäristöissä. Päiväkodin henkilökunta lastentarhanopettajista muihin työntekijöihin on vastuussa siitä, että lapsen kasvuympäristö on tasa-arvoinen.

Asian ymmärtäminen ja käytäntöön soveltaminen edellyttävät kaikilta varhaiskasvatuksen ammattilaisilta oppimista ja asioiden näkemistä useista näkökulmista. Tasa-arvoon kasvattamisen tueksi on tehty oppimateriaaleja ja annetaan koulutusta. Koulujärjestelmällä varhaiskasvatuksesta yliopistokoulutukseen on iso vastuu kasvattaa lapsista tasa-arvotietoisia aikuisia. 

Sukupuolten tasa-arvossa ei kuitenkaan ole kysymys pelkästään pykälistä vaan myös arkisista asioista, kuten kielestä, jota käytetään arkisessa kanssakäymisessä. Sanoilla vaikutetaan. Tasa-arvon tulee näkyä leikeissä, lauluissa, satukirjoissa ja päivän retkillä.

Tytöt ja pojat ovat samanarvoisia ihmisinä. Jos tytöt siivoavat jälkensä, tulee poikienkin tehdä niin. Jos tytöt haluavat tutkia maaperän tai avaruuden ihmeitä, niin he saavat tehdä niin. Jos tytöt leipovat, niin pojatkin saavat leipoa. Itkeminen on sallittu kaikille lapsille ja jokainen lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen syliä. Lapsen tulisi oppia jo varhain, että se, mitä sukupuolta olet, ei ratkaise sitä, mitä saa ja voi tehdä. 

Sukupuolten tasa-arvo on ollut vuosikymmeniä säädettynä tavoitteena Suomessa. Siitä huolimatta kestää sukupolvia, ennen kuin sukupuolten välisestä tasa-arvosta tulee osa kulttuuria. Tämän vuoksi niillä tytöillä ja naisilla, jotka ovat tulleet maista, joissa naiset ovat vielä alistetussa asemassa, tavoite tyttöjen ja naisen aseman tasa-arvosta on osin tuntematon tavoite. Siksi maahanmuuttajia, niin tyttöjä, naisia, poikia kuin miehiäkin on koulutettava sukupuolten välisen tasa-arvoon. 

Teksti: Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n varapuheenjohtaja

Julkaistu

Naisten vahvuudesta täytyy kertoa – jokainen tarina rakentaa maailmankuvaa

Demokratia voi toimia vain, jos kaikkien ääntä kuullaan. Naisen ääntä pidetään kuitenkin edelleen monin paikoin niin suurena uhkana, että se pyritään väkivalloin vaientamaan. Naiset jäävät edelleen suuressa osassa maailmaa suljettujen ovien taakse tai päätyvät esillä ollessaan identiteettipolitiikan välineiksi ilman omaa ääntä tai oikeutta omiin vaatimuksiin. 

Sodat ja konfliktit rakentuvat usein mielikuvien ja propagandan varaan. Tällöin naiset, lapset ja vähemmistöt päätyvät propagandakoneiston välineiksi. Viime aikoina naisten oikeuksia vastaan on jälleen hyökätty useassa maassa, myös Euroopassa. Tälle kehitykselle ei tule antaa periksi: Kohtuuttoman normalisoituminen tapahtuu arvaamattoman nopeasti, mutta paluu tasa-arvoon voi olla pitkä ja vaikea tie. 

Uhritarinoiden rinnalle tarvitaan kuitenkin myös toisenlaisia tarinoita, jotta syntyisi kokonaista todellisuutta vastaava kuva. On tärkeää puolustaa uhreja, mutta on myös tärkeää kertoa vahvuudesta, älystä, kyvystä, onnistumisista, yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta osallisuudesta. On tärkeää kertoa naisten vahvuudesta, sillä jokainen tarina luo mielikuvia ja rakentaa edelleen maailmankuvaa.

Teksti: Veera Tyhtilä, puheenjohtaja, Suomen PEN ry

Julkaistu

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi julki ehkä jo maaliskuussa

Naiset ansaitsevat koko EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet. Kirjoa eri maiden välillä löytyy. Naiset kohtaavat edelleen esteitä työmarkkinoille pääsyssä ja siellä pysymisessä, sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön johtaja ja palkka-avoimuustyöryhmän puheenjohtaja Tanja Auvinen sanoo.
– Tie on pitkä ja töitä riittää.

Palkkatietojen avoimuus kuuluu Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Ylen kyselyssä kävi selväksi, että naiset kannattavat avoimuutta miehiä enemmän. Tasa-arvolaissa velvoitetaan yli 30 hengen yrityksiä tekemään tasa-arvosuunnitelma, joka sisältää yrityksen palkkakartoituksen. 

– Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja, Auvinen muistuttaa ja sanoo, että samapalkkaisuus on säännöllisesti esillä pohjoismaisessa yhteistyössä.

Norjassa ollaan edellä, ja EU-maista Ruotsi on hyvässä vauhdissa palkka-avoimuuden edistämisessä.

– Suomen hallitusohjelman henkeä pyritään toteuttamaan ja tahdomme olla edelläkävijöitä myös pohjoismaisessa viiteryhmässä. Uskon etenemiseen, Auvinen toteaa.

EU:ssa tavoitteena on nostaa naiset tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa työelämässä. Tähän tähdätään muun muassa palkka-avoimuusaloitteella, STM:n tasa-arvojohtaja Tanja Auvinen sanoo.

Avoimesti!

– Naiset suhtautuvat palkkatietojen avoimuuteen miehiä myönteisemmin. Samapalkkaisuus herättää keskustelua ja naiset ovat tietoisia palkkaeroista, Auvinen sanoo.

Palkkaerojen taustalla on syrjinnän lisäksi mm. työalojen epätasainen jakautuminen sukupuolen mukaan sekä hoivavastuun keskittyminen naisille. Naiset tuntevat epätasa-arvoiset rakenteet tilipussissaan.

Tunne oikeutesi!

– On tärkeää tietää oikeutensa ja toisaalta työnantajan velvollisuudet. Syrjintää tai seksuaalista häirintää ei kenenkään tarvitse sietää, eikä sitä saisi hiljaisesti hyväksyä työpaikalla, Auvinen sanoo.

– On paljon mahdollisuuksia edistää tasa-arvoa työelämässä. Lainsäädäntöä on vietävä eteenpäin ja työpaikoilla johdon on sitouduttava tasa-arvon edistämiseen. Avoimuus ja yhdenvertaisuus lisäävät myös työhyvinvointia ja jopa tuloksellisuutta.

Työpaikan tulee olla avoin, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Jokaisen pitää tuntea kuuluvansa joukkoon.

Tanja Auvinen

Teksti: Hia Sjöblom. Juttu on julkaistu Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehdessä maaliskuussa 2021. Lue koko lehti verkossa!

Julkaistu

Korona lisännyt tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

Koronakriisi on pahentanut sekä kotiväkivaltaa että muuta naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa meillä ja maailmalla. 

Suomessa lähisuhdeväkivallan auttavan puhelimen Nollalinjan puhelumäärät nousivat ennätyskorkealle viime kesänä valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeen, ja puheluiden määrä jatkoi kasvua koko loppuvuoden ajan. Pandemian aikana väkivallan tekijäksi ilmaistiin entistä useammin puoliso ja väkivallan kohteeksi osuivat naiset ja lapset.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin mukaan naisten kokema väkivalta oli jo ennen pandemiaa yksi laajimmalle levinneitä ihmisoikeusrikkomuksia. Koronan aiheuttamien rajoitusten jälkeen kotiväkivallan määrä on moninkertaistunut, ja kotiväkivalta on levinnyt ympäri maailmaa varjopandemiana. 

Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokunnan pääneuvottelija Sirpa Pietikäinen toteaa, että naisten oikeudet ovat kohdanneet erityistä vastustusta joissain EU-maissa viimeisen parin vuoden aikana ja tiettyjä perusoikeuksia rikotaan räikeästi useammassa EU:n jäsenmaassa. 

Perusoikeuksien puolustaminen, mukaan lukien seksuaalioikeudet ja sukupuolittunut väkivalta, onkin kriisin keskellä yhä tärkeämpää. Kipeästi kaivattua lisärahaa perusoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen korvamerkittiin helmikuussa EU:n uuteen Kansalaisten, tasa-arvon ja perusoikeuksien ohjelmaan.

47 prosenttia naisista Suomessa kokenut väkivaltaa

Faktat puhuvat, että työtä perusoikeuksien puolustamiseen tarvitaan myös meillä Suomessa. Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) mukaan Suomessa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Tämä on 14 prosenttia EU:n keskiarvoa enemmän. Naisiin kohdistuvan väkivallan vuosittaisten yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan 2,4 miljardia euroa.

Vaikka Suomessa on Euroopan keskiarvoa huonompi tilanne naisiin kohdistuvan väkivallan osalta, Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen painottaa luvun takana olevan myös myönteistä kehitystä. 

– Hyvä asia tässä on se, että meillä Suomessa tunnistetaan väkivallaksi asioita, joita ei ehkä muualla tunnisteta. Naiset ovat meillä tietoisempia oikeuksistaan ja hakeutuvat avun piiriin nopeammin kuin aikaisemmin. Avopalvelujen tilastojen mukaan avun piiriin hakeudutaan nyt 2-4 vuoden sisällä, kun ennen siihen meni 4-7 vuotta. 

Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä on myös luonut Suomelle uusia positiivisia toimintavelvoitteita, jotka on hyvin ymmärretty, mutta parannettavaakin on. 

– Meillä on tekeminen oikeilla raiteilla ja työtä turvaverkon aukkojen paikkaamiseen tehdään jatkuvasti, silti väkivallan kokijan näkökulmasta verkkomme on vielä harva eikä se välttämättä kanna. Jo avun piiriin pääseminen vaatii väkivallan uhrilta melkoista toimijuutta, vaikka tiedämme väkivallan vaurioittavan juuri uhrin aktiivista toimijuutta hyvinvoinnin ja minäkuvan lisäksi, Muukkonen sanoo.

Lisää turvakoteja

Väkivallan kokijan näkökulmasta ensi arvoisen tärkeää olisikin ammattilaisten ja viranomaisten taito ottaa väkivalta puheeksi ja puuttua siihen. Jos asiakkaan kanssa otetaan väkivalta puheeksi vasta seitsemännellä lääkärikäynnillä ja annetaan hänelle auttavan linjan numero, soitto voi jäädä voimavarojen puutteessa tekemättä. 

Iso tarve olisi myös saada väkivallan tekijä avun piiriin, mutta pakollisia ohjelmia ei väkivallan tekijöille ole Suomessa tarjota.

Muukkosen mielestä nopea pääsy hoitoon akuutin kriisin keskellä olisi huomioitava ja turvattava myös pandemiassa. Kuukauden jono vastaanotolle on monelle väkivaltaa kokevalle liian pitkä. Turvakodit on oltava lähellä ja helposti saavutettavissa, jolloin kynnys lähteä turvakotiin madaltuu. Suomea on vaadittukin nostamaan turvakotipaikkojen määrä Istanbulin sopimuksen tasolle. 

– Istanbulin sopimus edellyttää, että meillä on tarjolla riittävästi turvakotipaikkoja. Vaikka turvakotien määrää on pystytty viime vuosina lisäämään 29 turvakotiin, tiedämme, että turvakotiverkossamme on vieläkin pahoja katvealueita. Esimerkiksi Lapin alueella, missä välimatkat ovat muutenkin pitkiä, on vain yksi turvakoti Rovaniemellä.

Kirjoittaja: Piia Pousi. Juttu on julkaistu Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehdessä maaliskuussa 2021. Lue koko lehti verkossa!

Julkaistu

Pohjan Akka -lehti verkossa!

Eurooppanaiset on julkaissut kevään ja kuntavaalien johdosta jälleen uuden numeron Pohjan Akka -lehteä. Lehdessä pureudutaan mm. siihen, miksi kuntavaalit ovat EU-näkökulmasta tärkeät ja miten puolueiden ehdokkaat näkevät tasa-arvon kunnissa. Lisäksi lehdessä on haastattelussa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen, joka pohtii tasa-arvon merkitystä ja avaa nykyisiä työtehtäviään.

Lue lehti verkossa klikkaamalla linkkiä!

Julkaistu

Äänestä tasa-arvoisempi arki kaikille!

Kuntavaaleissa päätetään kuntalaisten ja etenkin naisten arjen keskeisistä asioista. Palvelujen määrä, laatu ja hinnoittelu kunnissa ovat poliittisia ratkaisuja.

Suomi on edistynyt sukupuolten tasa-arvossa, mutta naisten työn halventaminen (förbilligande av kvinnors arbete) on suomalaisessa arkitodellisuudessa laaja ilmiö myös kuntasektorilla. Naisten euro on viidenneksen vähäarvoisempi jo työaikana, eläkkeellä vielä pienempi. Erot ovat olleet kasvussa. Naiset tekevät edelleen 87 % palkattomasta kotityöstä. Päätösten tasa-arvovaikutuksia ei tarkastella riittävästi. Koulutus ja ammatit ovat vahvasti sukupuolittuneet.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa toiseksi yleisintä EU-maista. Väkivaltaa tunnistetaan puutteellisesti ja tukea ja turvakotipaikkoja on riittämättömästi.

Voimassa oleva tasa-arvolaki velvoittaa kunnat edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan, mutta lakia ei noudateta. Kuntien tulee ottaa huomioon tasa-arvovaikutukset ja arvioida niitä kaikessa kunnan toiminnassa ja palveluissa. Se ei siis tarkoita vain sukupuolikiintiöitä kunnallisissa toimielimissä, vaan kaikkien päätösten sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten huomioimista. Oikeusvaltiossa on noudatettava lakeja.

Väite, ettei kuntavaaleilla ja EU:lla ole tekemistä keskenään, ei pidä paikkaansa. Kuntien asioista 50-60 % johtuu suoraan EU-tason lainsäädännöstä tai ohjeistuksista. EU on sekä Suomen että sen kuntien toimintaympäristö, ei mikään erillinen asia.

Asioihin voi parhaiten vaikuttaa ennakoivasti. Demokratia edellyttäisi Suomelta nykyistä suurempaa avoimuutta valmisteluprosesseissa. Elvytysrahojen jako testaa tasa-arvolain noudattamista. Euroopan parlamentti korostaa, että elpymispaketin kohdentamisen ja käytön yhteydessä on tehtävä aito sukupuolivaikutusten arviointi.

Tutkimukset ovat osoittaneet tasa-arvon ja tasa-arvoisten yhteiskuntien merkityksen korostuvan terveyskriisien hoitamisessa ja selättämisessä. Euroopan parlamentin tasa-arvoasiain valiokunnan tarkastelu osoitti Covid-19:n seurauksien kohdistuvan enemmän naisiin kuin miehiin, esimerkkeinä ennen kaikkea naisvaltaiset sosiaali- ja terveysalat sekä palvelusektori. Omaishoito kasaantui entistä enemmän naisille. Globaali pandemia iskee voimakkaasti kehittyvien maiden naisten ja tyttöjen elämän mahdollisuuksiin. EU:lla voi olla merkittävä rooli heidän tukemisessaan.

Eurooppanaiset ry on 25-vuotias poliittisesti sitoutumaton keskustelu- ja vaikuttamisfoorumi. Yhdistys ottaa kantaa ajankohtaisiin EU- ja tasa-arvokysymyksiin sekä vaikuttaa unionin kehitykseen. Kokoamme naisia EU-asioiden ympärille keskustelemaan ja edistämään tasa-arvoa. Viime Euroopan parlamenttivaaleissa kampanjamme naisten äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi onnistui. Olimme vaikuttamassa naisten äänestysprosentin nousuun – naiset äänestivät miehiä ahkerammin.

Lukekaa Pohjan Akka, keskustelkaa tasa-arvosta ja vaaleista. Valitse hyvä naisehdokas ja äänestä! Silloin vaikutat.

Merja-Maaria Turunen, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja

Var mån om din röst!

Pohjan Akka vill påpeka hur viktigt det är att tänka på jämställdhet när du röstar. Förbilligande av kvinnors arbete har ökat under de sista tiderna. Utbildning och yrkesliv är mycket segregerade.

Finland har den sorgliga andra platsen i EU gällande våld mot kvinnor. Vad vill du att din represetant i kommunen gör för att minska våld mot kvinnor?

Jämställdhet i kommunen gäller mera än kvoter i beslutsfattande organisationer. Det är medvetet arbete mot diskriminering i all verksamhet, bedömning av följderna av alla planer och beslut ur jämställdhetens synvinkel. Det är lag, som i en rättsstat måste följas.

Nu är det viktigt att lindra följderna av Covid-pandemin och ta hänsyn till den försämrade situationen bland kvinnor och flickor. EU begär att förverkligandet av det planerade ekonomiska stödpaketet måste följas noga ur jämställdhetssynvinkel.

Eurooppanaiset rf har under 25 år varit ett opolitiskt diskussions- och påverkningsforum. Vi tar ställning i EU- och jämställdhetsfrågor. Vi samlar kvinnor kring EU-frågor för att diskutera och påverka. Kom med och främja jämställdhet!

Rösta på en duktig kvinna!

Merja-Maaria Turunen, ordförande i Eurooppanaiset rf

Lue koko Pohjan Akka verkossa klikkaamalla linkkiä!

Julkaistu

#SuomiIlmanNaisia – Millainen se olisikaan ilman naisten työtä ja tasa-arvotekoja?

Tänä vuonna Naisjärjestöjen Keskusliitto juhlii 110-vuotista työtään. Järjestö on kutsunut 67 jäsenjärjestöään viettämään juhlavuotta teemalla #SuomiIlmanNaisia. Maaliskuussa järjestöt esittelevät toimintaansa, tekojaan ja tavoitteitaan kuntavaalien alla; tekevät näkymätöntä näkyväksi somessa ja webinaareissa ja samalla nostavat myös esiin naisten asemaan ja tasa-arvoon liittyviä sitkeitä ja ajankohtaisia ongelmia.

Kuten tiedämme, naiset hoitavat lapsia, perheitä ja omaisiaan. Naiset tekevät korvaamattoman tärkeää vapaaehtoistyötä monissa eri järjestöissä ja verkostoissa. Naisten tekemä työ on paljolti näkymätöntä ja halvennettua työtä kansakunnille ja ihmisille elintärkeillä aloilla. Näin on koko maailmassa, myös Suomessa.

Palkattomasta kotityöstä naiset tekevät OECD:n mukaan reippaasti enemmän kuin miehet. Nyt koronaviruspandemia on lisännyt merkittävästi naisten tekemän palkattoman työn määrää, kertoo YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin tuore tutkimus.

Olisi mielenkiintoista nähdä, millainen Suomi olisi ilman tätä työtä. Vai olisiko sittenkään – sillä Suomi voisi näyttäytyä kovin erilaisena!

Eurooppanaiset – Naisten ääniä kunnista Eurooppaan ja maailmalle

Eurooppanaiset haluaa nostaa esille tasa-arvotyön sekä Euroopan mittakaavassa että kansallisella ja kuntatasolla. Kuntavaalien alla korostamme erityisesti sitä, miten EU-ulottuvuus, kuten EU:n uusi tasa-arvostrategia, liittyy kansalliseen ja kunnalliseen tasa-arvotyöhön ja velvoittaa edistämään tasa-arvoa myös kunnissa. Haastamme kuntavaaliehdokkaita perehtymään aiheeseen ja keskustelemaan siitä.

Kysymme ja keskustelutamme ehdokkaita siitä, miten he tuntevat sukupuolten tasa-arvoon liittyvää säännöstöä ja siihen pohjaavaa oman kuntansa tasa-arvotyötä. Kysymme, miten valmiita ja sitoutuneita he ovat kuntien johtotehtäviin, tai parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja sen vaatimia resursseja, muun muassa naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan halvennetun työn arvostusta, työoloja ja palkkausta. Entä miten ehdokkaat konkreettisesti vaikuttaisivat vihakulttuurin kitkemiseen? Tärkeää on myös pohtia, onko ehdokas feministi ja jos on, millainen feministi.

Maaliskuun 2021 Voima-lehden liitteenä ilmestyy Pohjan Akka -lehtemme. Se ilmestyy myös verkkoversiona kotisivuillamme. Järjestämme kevään aikana lisäksi tärkeisiin tasa-arvokysymyksiin liittyviä webinaareja. Eurooppanaiset oli mukana myös 24.2.2021 esitetyssä toimittaja Maija Elonheimon Brysselin kone –kuntavaaliohjelmassa. Sen voit edelleen kuunnella Yle Areenassa. Kaikki #SuomiIlmanNaisia-kampanjan ja kevään muut tapahtumat ja nostot näet Eurooppanaisten somessa ja kotisivuilla.

Seuraa Eurooppanaisia somessa:
Facebook: Eurooppanaiset ry
Twitter: Eurooppanaiset

Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen.