Ennen syyskokouksen alkua hallitusjäsenet Riitta Rönn ja Jaana Koskinen alustivat ajankohtaisesta teemasta naisten osuuden lisääminen pörssiyhtiöiden hallituksissa. Sukupuolten tasapuolisen edustuksen lisääminen suomalaisten listayhtiöiden hallituksissa ja johtotehtävissä kuuluu hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2020 – 2023) tavoitteisiin.
Tarkasteluhetkellä EU-maat ovat onnistuneet asiassa eri tavoin, pakolla ja/tai vapaaehtoisesti. Vuonna 2021 EU:n suurimpien pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vain 30,6 prosenttia oli naisia. Jäsenmaiden välillä on suuria eroja: Ranskassa osuus on 46,3 % ja Virossa 8,3 %. Suomessa osuus on 36 %. Suomi on sijalla yhdeksän. Uudella direktiivillä pyritään saavuttamaan naisten ja miesten aikaisempaa tasapuolisempi edustus pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten keskuudessa. EU:n tahtotila on nostaa naisten osuus 40%:iin suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa. Asiasta valmistellaan parhaillaan hallituksen esitystä ja se on tulossa joulukuussa lausuntokierrokselle. Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle jo keväällä 2024. Eurooppanaiset vastasi myös viime kevään lausuntopyyntöön. Nyt lokakuun kuulemistilaisuudessa Eurooppanaisten yksi tärkeä viesti oli, että uuden lain sisältöä tulee tarkastella myös suhteessa tasa-arvolakiin.
Eurooppanaisten syyskokous lokakuun 10 päivänä Eurooppatalossa suuntasi vuoteen 2024 ja hieman pidemmällekin. Se muun muassa valitsi uuden hallituksen ja hyväksyi strategian vuosille 2024-2027. Kokousta johti taas kerran ammattitaidolla Paula Hjelt-Putilin. Kokous järjestettiin hybrinä, joten muillakin kuin helsinkiläisillä jäsenillä oli mahdollisuus osallistua. Ilahduttavaa on, että myös ihka uusia, kuin myös uudelleen aktivoituneita jäseniä, oli mukana. Osa heistä tuli myös valituksi hallitukseen.
Alkuperäinen tarkoitus ja tehtävä kantavat– rakenteet päivitettävä
Varsinaista strategiaa ja tiekarttaa ei järjestöllämme ole ollut. Toimintaamme ovat ohjanneet säännöt ja vuosittainen suunnittelu. Syitä siihen, miksi kuitenkin tarvitsemme strategisia suuntaviivoja nyt, on monia: unionin toiminta on vuosikymmenten saatossa laajentunut ja syventynyt, sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeudet on haastettu Euroopassa ja maailmalla. Toisaalta niiden edistäminen ja korjaaminen on vahvasti esillä EU:n ja YK:n sekä kansallisissa ohjelmissa, tasa-arvolainsäädäntö on kehittynyt ja kestävän kehityksen ja sosiaalisen pilarin kysymykset tulleet osaksi ja tärkeiksi myös EU:n agendaa. Demokraattisesti valittu parlamentti ja sen jäsenet ovat vahvistuneet kansalaisvaikuttamisen väyliksi. Vaikuttamisen tahot, kohteet ja mahdollisuudet kaikilla tasoilla ovat lisääntyneet. Naiset ovat verkostoituneet kansainvälisesti ja Suomessa, ja myös muut naisjärjestöt pohtivat ja ratkovat samoja eurooppa- ja tasa-arvokysymyksiä ja vaikuttavat niihin. On kysyttävä, mihin meitä tarvitaan.
Yhdistys perustettiin aikoinaan nimellä Naiset`96 vaikuttamaan vuoden 1996 EU:n hallitusten väliseen konferenssin ja tiedottamaan tuloksista suomalaisille naisille. Toimintaperiaate oli joustava, kaikille avoin asiantuntija-naisverkosto, silta naisten ja EU:n välille, keskustelu- ja tiedonsiirtofoorumi.
Syyskokous päätti, että alkuperäisestä tehtävästä ja tavoitteesta on hyvä ponnistaa myös jatkossa, joten perustehtävämme on vaikuttaa tasa-arvounionin kehitykseen EU- ja kansallisella tasolla. Naisten aseman esiin nostaminen, naisten asemaan liittyvän tiedon ja ymmärryksen lisääminen sekä vaikuttamismahdollisuuksien osoittaminen eurooppa- ja tasa-arvokysymyksissä on tänäkin päivänä tärkeä tehtävä. Myös unioni korostaa tärkeää tehtäväämme eli Euroopan Unionin ja naisten ja tyttöjen asemaan vaikuttavien tavoitteiden ja toimien sekä vaikutusmahdollisuuksien tunnetuksi tekemistä jäsenmaissa. Tähän antaa erityisen mahdollisuuden taas vuoden 2024 europarlamenttivaalit.
Eurooppanaisten erityistehtävä on nimensäkin mukaisesti olla naisjärjestöjen joukossa se järjestö, joka tuo EU:n tasa-arvokysymykset, erityisesti sukupuolten tasa-arvoon liittyvät asiat näkyviksi, keskusteluun ja vaikuttaa niihin yksin ja yhdessä muiden nais- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Nykyiset rakenteemme eivät kuitenkaan tue tätä työtä riittävästi, joten tarvitsemme strategian, joka keskittyy erityisesti rakenteiden ja roolien selkeyttämiseen ja vahvistamiseen. Siksi strategia keskittyy kolmeen tehtäväämme, Eurooppanaiset tiedonvälittäjänä, asiantuntijana ja vaikuttajana.
Kiitos kaikille teille, jotka vastasitte strategiakyselyymme syyskuussa. Kommentit on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon strategian muotoiluissa.
Euroopan Parlamentin vaalit kesäkuussa – tavoitteita hiotaan yhdessä
Toimintasuunnitelmaa 2024 ja talousarviota määrittelee keskeisesti Eurovaalit, jotka järjestetään kesäkuussa. Toimintamme pääpaino on Eurooppanaisten jo aiemmin nostamissa teemoissa, mutta teemat ja yksityiskohdat tarkentuvat vielä alkuvuodesta. Niitä suunnitellaan yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen ja myös muiden naisjärjestöjen kanssa. Kampanjointi ja vaikuttaminen huipentuu joka tapauksessa loppukeväästä järjestettävään vaalipaneeliin tai vastaavaan tilaisuuteen. Vaalivuoden talousarvio hyväksyttiin kahdella rahoitusvaihtoehdolla – ulkopuolisella rahoitusvaihtoehdolla ja ilman ulkopuolista rahoitusta -vaihtoehdolla. Jäsenmaksu 2024 päätettiin pitää ennallaan eli 25 €.
Syyskokous valitsi hallituksen vuodelle 2024
Eurooppanaisten puheenjohtajana jatkaa Päivi Luna, varapuheenjohtajina Merja-Maaria Turunen ja Päivikki Kumpulainen.
Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Sari Bäcklund-Kajanmaa (uusi), Sinikka Holma-Peets, Sari Koivuniemi, Jaana Koskinen, Auli Ojala ja Anneli Temmes (uusi). Tervetuloa erityisesti uudet hallituksen jäsenet. Uusien esittelyt löytyvät hieman myöhemmin kotisivuiltamme.
Vuoden 2024 toiminnantarkastajaksi valittiin Carita Orlando ja varatoiminnantarkastajaksi Paula Miinalainen.
Kiitos kaikille osallistuneille ja yhdistyksen toiminnasta rakentavin kommentein ja viestein kiinnostuneille. Tuleva toimintavuosi näyttää vilkkaalta ja mielenkiintoiselta vaikuttamisen vuodelta.
Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja EU-kansalaisten verovarojen asianmukainen käyttö on tärkeä tehtävä, mutta ainakin vierailijan kuulemana myös mielenkiintoista työtä. Olaf tutkii EU:n talousarviota vahingoittavia petoksia, korruptiota ja vakavia väärinkäytöksiä EU:n toimielimissä sekä kehittää Euroopan komission petostentorjuntapolitiikkaa.
Nykypäivänä järjestäytynyt rikollisuus on iso tekijä petoksissa. Esimerkiksi covidin aikana rikolliset tulivat nopeasti apajille, sanoo pääjohtaja Ville Itälä. Hän on huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden leviämisestä. Se leviää ympäri maata ja Eurooppaa, muun muassa covid-rokotteista tuli nopeasti tarjouksia järjestäytyneeltä rikollisuudelta, väärää tavaraa tuli ja siitä Suomellekin aiheutui harmia, kuvaa Itälä tilannetta.
Virastolla on palvelu, johon kuka tahansa voi ilmoittaa anonyymisti, jos epäilee rikosta. Yhteistyö sekä jäsenmaiden ja tullin kanssa rikosten torjunnassa ja selvittämisessä on erittäin tärkeää. Joka jäsenmaassa on anti fraud -verkosto, ja Suomella myös strategia ja sitä tukeva toimenpideohjelma. Rikosten selvittämiseen todisteista 95 % löytyy digilaitteista, ja tekoäly on jo työkaluna.
Tutkijoista puolet on naisia.
Petostutkintavirasto tutkii tapaukset ja antaa juridiset suositukset. Pääjohtaja kertoo, että rahat voidaan saada takaisin, mutta koska jäsenmaiden syyttäjät ovat täysin itsenäisiä, syyttämättäjättämisiä tapahtuu. Syyttämättäjättämisen ongelmaan on perustettu kaksi vuotta sitten uusi toimielin, Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO). Kaikki maat eivät kuitenkaan kuulu järjestelmään, joten sekin hankaloittaa syyttämättäjättämisiä. Vuonna 2022 juttuja oli 1110, tänä vuonna jo 234 uutta juttua, joiden yhteissumma on 527 miljoonaa, ja meneillään iso on keissi, josta on kerätty jo 3 miljardia.
Virastossa työskentelee muun muassa kokeneita poliiseja, tulliviranomaisia, asianajajia ja syyttäjiä. Tehty työ on tuottavaa, silti viraston henkilöstöä on vähennetty. Tärkeää ei kuitenkaan ole pelkkä rahallinen arvo, vaan myös kansalaisten turvallisuuden ja terveyden turvaaminen, Itälä huomauttaa. EU-tukien huijauksia, betonitehdas, jota ei ollutkaan ja kesken jäänyt siltarakennelma, laivalasteittain vaatteita, joiden tullimaksut ja arvonlisäverot vääristelty, kielletyt tavarat, miljoonia litroja myrkyllisiä torjunta-aineita – vain muutamia esimerkkejä tapauksista. Tasa-arvo tutkinnan eri asteilla on ja pysyy, sanoo Itälä ja lisää, että naiset ovat työssään taitavia. Tutkijoista puolet on naisia. Suomi on pienellä edustuksella noin 400 työntekijän virastossa eli vain viisi suomalaista työskentelee Olafissa. Nykyinen pääjohtajakin on pian siirtymässä eläkkeelle, kuten myös kaksi muuta suomalaista pääjohtajaa. Itälä on huolissaan siitä, että suomalaiset nuoret eivät ole kovin kiinnostuneita EU:n tehtävistä. Hänen terveisensä Suomeen ovatkin, että Suomen on tehtävä kiireesti jotain, jotta nuoret hakeutuvat tehtäviin!
Aika: 10.10.2023 kello 17.30 HUOM! Tilaisuus alkaa klo 17 keskustelulla naisten osuuden lisäämisestä pörssiyhtiöiden hallituksissa.
Asia on ajankohtainen, sillä viime vuoden lopussa hyväksytyn direktiivin täytäntöönpanoa valmistellaan Oikeusministeriössä ja asiasta järjestetään kuulemistilaisuus, johon myös Eurooppanaiset on kutsuttu.
Paikka: Euroopan komission Suomen-edustuston kokoushuone, Malminkatu 16, Helsinki
