Valoa ja varjoja – Lucian päivän aamupuurot yliopistolla

Lucian päivän ajatus on tuoda valoa talven harmauteen. Eurooppanaisten Lucian päivän tilaisuuden keskustelun teema ei sinänsä ollut kovin valoisa, mutta sitäkin tärkeämpi tässä ajassa. Puhuimme lasten, tyttöjen ja naisten muuttuneesta tilanteesta, turvallisuudesta konflikteissa ja sodissa.  

Tiedämme, että kansainvälisen oikeuden, yhdessä sovittujen humanitaarisen oikeuden pelisäännöt sivuutetaan ja rikotaan nykysodissa räikeästi. Myöskään Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 vaatimusta siitä, että sodan osapuolet turvaavat naisten, lasten turvallisuuden, ei kunnioiteta.  Naisten osuus sodissa kuolleista kaksinkertaistui 2023 ja seksuaalinen väkivalta lisääntyi 50 %:lla.

Myös Lucian kohtalo ja historia kytkee meidät tämän päivän kertomuksiin sotien ja konfliktien jaloissa olevien naisten ja tyttöjen, lasten kokemuksista. Historia kertoo, että Lucia-neito oli sisilialainen marttyyri, joka kieltäytyi vanhempiensa järjestämästä avioliitosta, jolloin mies, jolle hänet oli luvattu, kosti nöyryytyksensä ilmiantamalla Lucian keisarin sotureille. Sotilaat päättivät häväistä Luciaa kunnolla ja määräsivät hänet pakkotyöhön bordelliin.

Eurooppanaisten Lucian päivän aamupuurolla kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (kuvassa vas.) kertoi työstään ja kokemuksistaan muun muassa meppinä ja nyttemmin Euroopan Neuvoston Suomen delegaation puheenjohtajana sekä Euroopan neuvoston Ukrainan lapset verkoston ja Ukrainan lapsia pelastavan ihmisoikeusjärjestön Emile Foundationin neuvonantajana ja hyväntahdonlähettiläänä.  Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau (kuvassa oik.) puolestaan valotti järjestön toimintaa ja sen painopisteitä, joita määrittää paljolti juuri julkaistu Pekin +30 -raportin sisältö.

Vuosi 2025 on Eurooppanaisten 30. toimintavuosi

Syyskokous valitsi uuden hallituksen

Eurooppanaisten syyskokous pidettiin 26.11.2024 Euroopan komission Suomen-edustuston tiloissa. Kokouksen alussa komission Suomen-edustuston päällikön, Maria Blässar piti kattavan katsauksen tulevaan komission kauteen. Esityksessä ja keskustelussa nousivat esiin mm. turvallisuus, ilmasto, lainsäädäntö, Ukraina, uuden komission aloittaminen sekä haaste lisätä suomalaisten määrää EU:n toimielimissä.

Vuosi 2025 on Eurooppanaisten 30. toimintavuosi eli juhlavuosi. Myös Pekingin Naisten asemaa käsittelevä Pekingin julistus ja toimintaohjelma täyttää 30 vuotta, joten naisjärjestöillä on myös yhteistä juhlittavaa, joskin myös vaativaa ja vakavaa tasa-arvotyötä tehtävänä, koska naisten, tyttöjen ja lasten asemaa haastavat sotien ja konfliktien julmuudet ja piittaamattomuus humanitaarisen oikeuden pelisäännöistä.

Eurooppanaisten toiminnassa keskitymme Euroopan unionin uuden tasa-arvostrategian laadinnan ja sen prioriteettien määrittelyyn ja seurantaan. Tässä työssä hyödynnämme kontaktejamme parlamentissa jatkavien ja uusien valittujen meppien kanssa sekä Suomen tasa-arvoasiantuntijoita.  

Keskitymme myös Suomen kunta- ja aluevaalien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten vaaliteemoihin, erityisesti siihen, mitä ja miten EU ja globaali tasa-arvosäännöstö ja suositukset velvoittavat Suomea, on  painopiste. 

Eurooppanaiset ry. sai myös uuden hallituksen tulevalle vuodelle. Muutama nykyhallituksesta jatkaa, mutta toisaalta saimme monta uutta ja myös nuorta toimijaa hallitukseen. On upeaa, että tasa-arvo ja eurooppa-kysymykset kiinnostavat myös nuoria.

Hallitus 2025: puheenjohtajana jatkaa Päivi Luna. Varapuheenjohtajana jatkaa Merja-Maaria Turunen ja uutena varapuheenjohtajaksi valittiin Anneli Temmes

Muut jäsenet ovat: Cristina Andersson, Sari Bäcklund, Sari Koivuniemi, Anna Lehikoinen, Auli Ojala , Emilia Peikola, Jayla Tammilehto ja Eleanora Tuisku.

Onnittelut sekä jatkaville että uusille!

Tasa-arvo on eurooppalaisen kilpailukyvyn osatekijä

Maria Guzenina, Euroopan parlamentin jäsen

Italian entinen pääministeri Mario Draghi lateli taannoisessa EU:n tulevaisuuden kilpailukykyä käsittelevässä raportissaan madonlukuja. EU:n talouskasvu hidastuu, luontainen verrokkimme Yhdysvallat repii kaulaa: 2000-luvulla jenkkikotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet kaksi kertaa enemmän kuin eurooppalaisen. Väestö Euroopassa vanhenee ja supistuu, joten työntekijöitä on koko ajan vähemmän.

Turvallisuuden ohella kilpailukyky on tällä hetkellä EU-politiikan iso teema. Uuden komission tehtävänä on nopeasti katsoa, millaisia esityksiä tarvitaan, jotta kilpailijat eivät aja ohitsemme entistä enemmän. Yksi näkökulma on kuitenkin loistanut poissaolollaan keskustelusta: sukupuolten tasa-arvo on kilpailukyvyn osatekijä. Kun Euroopasta uhkaavat loppua työtä tekevät kädet ja uusia ideoita keksivät aivot, ilmeinen kysymys on missä meillä on käyttämätöntä potentiaalia.

Jos EU-maat tarttuvat kilpailukykyhaasteeseen tosissaan, ne kuuntelevat tasa-arvotutkijoita, pyrkivät lisäämään naisten työssäkäyntiä ja purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota.

EU:n keskimääräinen ero naisten ja miesten työmarkkinaosallistumisessa on yli 10 prosenttiyksikköä. Isoimmat erot ovat Romaniassa, Italiassa ja Kreikassa. Tässä vertailussa Suomi ja Baltian maat pärjäävät parhaiten. Meillä erot työmarkkinaosallistumisessa ovat pieniä ja eikä juuri kukaan kyseenalaista tai ihmettele, kun nainen käy töissä kodin ulkopuolella.

Mutta kaikessa Suomi ei loista. Meillä sukupuolten palkkaero on EU:n keskiarvoa suurempi. Naisten ansiot ovat reilut 16 prosenttia pienemmät kuin miesten, eli naisen palkkaeuro on 84 senttiä. Suomessa koulutusalat ja työmarkkinat ovat eriytyneet: eli naiset hakeutuvat ”naisten aloille” ja ”naisten töihin”, joista maksetaan järjestään vähemmän kuin ”miesten töistä”. Räikeimmin ero näkyy, kun vertaillaan terveys- ja hyvinvointialoja tekniikan aloihin. Tiedostamattomat rakenteet ja kalkkeutuneet asenteet, jotka rajoittavat koulutusvalintoja ja ammatinvalintaa, eivät ole hyväksi kansantaloudelle ja kilpailukyvylle.

Segregaatiota meillä on myös pystysuunnassa: naiset etenevät urallaan vähemmän kuin miehet. Kannustammeko tyttöjä tarpeeksi, luommeko heihin uskoa, että heistä voi tulla pomoja ja johtajia siinä missä pojistakin? Toinen selittävä tekijä on naisten työuran repaleisuus. Viime hallituksen maaliin saattama perhevapaauudistus, jonka tarkoitus on jakaa hoivavastuuta tasaisemmin, toivottavasti tasaa eroja pitkässä juoksussa.

Linkki perhepolitiikan ja työllisyyspolitiikan välillä on vahva. Perhepoliittisilla päätöksillä voidaan tukea työelämään osallistumista tai luoda kannusteita erityisesti naisille olla pois työelämästä. Esimerkiksi Unkarissa puhaltaa kansalliskonservatiivinen puhuri ja johtavien poliitikkojen repertuaariin kuuluu puhua naisista äiteinä, joiden paikka on kotilieden ääressä. Ei kuulosta parhaalta mahdolliselta kilpailukykystrategialta! Suomessakin kotihoidontuesta väitteleminen on kestoaihe. Vaikka tuen tarkoitus on hyvä, sen käyttö on voimakkaan sukupuolittunutta. ”Naisansan” riski on ilmeinen: jos työmarkkinoilta on poissa pitkään, sinne on vaikea palata.

Jos EU-maat tarttuvat kilpailukykyhaasteeseen tosissaan, ne kuuntelevat tasa-arvotutkijoita, pyrkivät lisäämään naisten työssäkäyntiä ja purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota. EU:n tasa-arvostrategia ja esimerkiksi palkka-avoimuusdirektiivi tukevat näitä tavoitteita.

,