Eurooppanaisten sääntömääräinen kevätkokous 2025 pidetään tiistaina 29.4. klo 16.00. Tilaisuuden aluksi kuulemme alustuksen komission tasa-arvon tiekartasta ja muista ajankohtaisista asioista. Puhujana neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara TANE/STM. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n määräämät asiat.
Lämpimästi tervetuloa!
Sääntömääräinen kevätkokous
Aika: ti 29.4. klo 16.00-17.30 Paikka: Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki Ilmoittautuminen viimeistään 25.4. lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sihteeri@eurooppanaiset.fi
Kokousmateriaali on jaossa kokouspaikalla ja toimitetaan sähköpostitse ilmoittautuneille etukäteen.
Esityslista:
1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastuskertomus 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä 7. Muut asiat 8. Kokouksen päättäminen
Tervetuloa mukaan tilaisuuteen, jossa keskustellaan naisten roolista Ukrainan jälleenrakennuksessa ja tarkastellaan teemaa niin kansainvälisestä, suomalaisesta kun yksilö näkökulmasta. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Helsingin Yrittäjänaiset ry, Eurooppanaiset ry ja BPW Helsinki ry.
Tilaisuus pidetään keskiviikkona 23.4.2025 klo 17.00-19.00 Helsingin Yrittäjänaisten toimistolla, osoitteessa Uudenmaankatu 23 A2, Helsinki. Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen. Osallistujamaksu on 10€ per osallistuja.
Ohjelma:
Klo 16.30-17.00 Kahvitarjoilu ja verkostoituminen Klo 17.00 Tervetuloa – Eira Hovi, puheenjohtaja, Helsingin Yrittäjänaiset ry – Anneli Temmes, varapuheenjohtaja, Eurooppanaiset ry – Emma Puro, puheenjohtaja, BPW Helsinki ry Klo 17.10 Women in the Reconstruction of Ukraine – Dr. Olena Podoleva, Professor of International Marketing Klo 17.40 Naisyrittäjyys Suomessa: mahdollisuudet, opit ja haasteet – Eira Hovi, puheenjohtaja, Helsingin Yrittäjänaiset ry Klo 18.00 As an Ukrainian in Finland: expectations and experiences Klo 18.15 Suomen rahoitusmahdollisuudet kansalaisjärjestöjen hankkeille Ukrainan jälleenrakennuksessa Klo 18.35 Kysymyksiä ja keskustelua Klo 18.45 Päätöspuheenvuoro: Ukrainan rauhanrakentaminen naisten ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta – Katri Leino-Nzau, toiminnanjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto Klo 19.00 Tilaisuus päättyy
Viime aikoina tasa-arvotyötä on yhteiskunnassamme pyritty väheksymään ja pitämään vain muutamien puolueiden ajamana asiana, johon ei resursseja kannata laittaa. Tasa-arvon edistämiseen velvoittaa Suomessa kuitenkin tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986). Lain mukaan erityisen tärkeitä tasa-arvotoimijoita ovat viranomaiset, työpaikat, oppilaitokset ja päiväkodit sekä koulutusta ja julkisia palveluita järjestävät tahot.
EU:n jäsenmaana Suomea sitovat myös EU:n perussopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan sukupuolten tasa-arvoa koskevat periaatteet sekä tasa-arvodirektiivit.
Perussopimuksen pohjalta EU pyrkii kaikissa toimissaan edistämään tasa-arvoa ja poistamaan eriarvoisuutta. Perusoikeuskirjassa korostetaan, että tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla. Tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle.
Suomi on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen myös useissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa (CEDAW), YK:n Pekingin julistuksessa ja toimintaohjelmassa sekä Euroopan neuvoston yleissopimuksissa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjunnasta.
Lisäksi yhdenvertaisuus määritellään lainsäädännössä muun muassa perustuslaissa. Perustuslain määritelmä yhdenvertaisuudesta kattaa sekä sukupuolen että muut henkilöön liittyvät tekijät.
Sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki asettaa edistämisvelvoitteita viranomaisille, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille ja oppilaitoksille sekä työnantajille. Tämän vuoksi käytännön edistämistyötä on usein hyödyllistä tehdä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmia yhdistäen.
Yhtiöihin kohdennetuissa tutkimuksissa on havaittu , että monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon huomiota kiinnittävien yhtiöiden tulos vaihtelee vähemmän kuin muilla. McKinseyn raportin perusteella yritysten kannattaa panostaa tasa-arvoon myös henkilöstömielessä, sillä yritykset, joissa työskentelee yhtä paljon miehiä ja naisia, kiinnostavat eniten myös alan parhaita ammattilaisia.
Sukupuolten tasa-arvo on tärkeää myös talouskasvun kannalta. McKinseyn raportin mukaan naisia on noin puolet työikäisestä väestöstä, ja silti heidän osuutensa maailman BKT:sta on vain 37 %. Naisten kokonaisvaltaista työpanosta ei siis hyödynnetä.
Raportin mukaan maailman työvoimaa voidaan kasvattaa 240 miljoonalla ihmisellä, jos sukupuolten välinen kuilu saadaan umpeen. Tämä toisi globaaliin BKT:hen 12 000 miljardin dollaria lisää ja voisi olla ratkaiseva tärkeää etenkin väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä.
Joten jos joku vielä väittää, että tasa-arvotyö on tyhjää ”woketusta”, on väittäjän syytä tutustua paremmin tasa-arvon merkityksiin ja laajoihin tutkittuihin vaikutuksiin niin taloudessa kuin yhteiskunnallisessa kehityksessä.
