Kirjoittaja: Susan Kuivalainen
Euroopan Unioni on viime vuosina kiinnittänyt huomionsa sukupuolten eroon eläkkeissä. Komissio on julkaissut pari raporttia naisten ja miesten eläke-eroista ja sisällyttänyt gender gap in pension -indikaattorin sukupuolten tasa-arvoraporttiinsa.
Komission keskeisenä pontimena on ollut havainto ikääntyvien naisten korkeasta köyhyysriskistä. Useimmissa EU-maissa eläkeläisnaisten pienituloisuus on selvästi yleisempää kuin miesten.
Väestön ikääntyessä eläkeläisten määrä kasvaa ja yhä useamman eurooppalaisen toimeentulo muodostuu eläkkeestä. Pidemmän elinajan vuoksi suurempi osa ikääntyneistä on naisia. Naisille eläke on tärkeämpi kuin miehille, sillä naisilla on vähemmän muita tuloja. Lisäksi on huomioitava, että naiset ovat miehiä pidempään eläkkeen varassa pidemmän elinaikansa vuoksi. Eläke-euro on siis monin tavoin naisille merkittävä asia.
Suomalaisnaisen eläke-eurossa parannettavaa
Sukupuolten välinen eläke-ero on osoittautunut Euroopassa suureksi. Viimeisimmän vuoden 2015 tilaston mukaan naisten ja miesten ero oli EU-maissa keskimäärin 38,3 prosenttia.
Suomessa sukupuolten ero eläkkeissä oli 22,5 prosenttia. Ero on EU-maiden pienimpiä, mutta silti huomattava.
Sukupuolten ero johtuu kolmesta asiasta: naisten miehiä alhaisemmasta työmarkkinoille osallistumisesta, naisten vähäisimmistä työtunneista ja työvuosista sekä naisten pienemmästä palkasta.
Nämä tekijät ovat myös Suomessa sukupuolten eläke-euron taustalla. Vaikka suomalaisnaisten työllisyysaste on kansainvälisesti korkea, on se miehiä alhaisempi. Se, että naiset ovat meillä pitkään osallistuneet työmarkkinoille, on oleellinen tekijä keskimääräistä pienempään sukupuolten eroon eläkkeessä.
Naiset tekevät Suomessakin miehiä useammin osa-aikatöitä. Heidän työuransa on myös pari vuotta lyhyempi kuin miesten. Kansainvälisesti ero on pieni. Lyhyempien työurien taustalla piilee naisten harteille jäävä hoivavastuu, mikä nakertaa edelleen naisten eläkettä.
Naisten ja miesten palkkaerot Suomessa suuret
Sukupuolet ansioerot ovat meillä huomattavat. Naisemme ovat koulutettuja, mutta työskentelevät useimmin tehtävissä ja aloilla, joissa palkkataso on alhaisempi. Palkkaero on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Keskeinen tekijä tälle on työmarkkinoiden vahva segregoituminen: naiset työskentelevät matalapalkkaisilla naisvaltaisilla aloilla ja miehet paremmin palkatuissa miesten töissä. Palkkaerojen ytimessä on naisten töiden arvostus.
Joka neljäs 75-vuotias nainen on pienituloinen
Vaikka sukupuolten välinen ero eläkkeessä on Suomessa keskimääräistä pienempi, eläkeikäisten naisten suhteellinen tuloköyhyys (tulot alle 60 % väestön keskimääräisistä tuloista) on EU-maita yleisempää. Etenkin 75 vuotta täyttäneiden naisten tuloköyhyys on selvästi korkeampi kuin miesten.
75 vuotta täyttäneet naiset ovatkin iso yksittäinen pienituloinen ryhmä. Taustalla on naisten alhaisempi eläketaso ja miehiä pidempi elinikä. Pidemmän eliniän vuoksi iso osa iäkkäimmistä naisista asuu yksin. Yksinasuvilla köyhyysriski on korkea, ja siksi moni vanhemmista naisista elää tuloköyhyydessä.
Yksinasumisen yleisyys on keskeinen tekijä ikääntyneiden naisten keskimääräistä korkeampaan tuloköyhyyteen niin meillä kuin länsinaapureissamme. Etelä-Euroopan maissa yksinasuminen on vähäisempää ja sitä myötä myös pienituloisuus. Siellä perheen muiden jäsenten tulot tuovat turvaa köyhyyttä vastaan.
Myönteistä kehitystä tapahtunut
Väestötieteen professori Pekka Martikaisen tutkimusryhmän tutkimus vanhuusväestön asuntokuntarakenteen kehityksestä osoitti, että tulevaisuudessa yhä useampi yli 80-vuotiaista asuu yhdessä puolison kanssa. Tämä johtuu ennen kaikkea miesten naisia nopeammin pidentyneestä elinajasta. Jatkossa pienempi osa ikääntyneistä asuu siis yksin. Yksinasumisen vähentyessä eläkeläisnaisten pienituloisuusriskikin todennäköisesti pienenee.
Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös eläkeläisnaisten ja -miesten eläke-erossa. Ero on kaventunut. Eläkeläisnaisten tulot, etenkin työeläke, ovat nousseet miesten tuloja nopeammin.
Kehitys tapahtuu kuitenkin hitaasti. Kahdessakymmenessä vuodessa ero työeläke-eurossa on pienentynyt vajaalla 10 prosenttiyksiköllä. Jos kehitys jatkuu samanlaisena eikä suuria muutoksia tapahdu, ero kuroutuu umpeen joskus 2080-luvulla. Euroopan unioni on syystä tarttunut asiaan.
Susan Kuivalainen on sosiaalipolitiikan dosentti ja toimii tutkimusosaston osastopäällikkönä Eläketurvakeskuksessa.