Kategoria: Uncategorized

Julkaistu

Tasa-arvo on eurooppalaisen kilpailukyvyn osatekijä

Maria Guzenina, Euroopan parlamentin jäsen

Italian entinen pääministeri Mario Draghi lateli taannoisessa EU:n tulevaisuuden kilpailukykyä käsittelevässä raportissaan madonlukuja. EU:n talouskasvu hidastuu, luontainen verrokkimme Yhdysvallat repii kaulaa: 2000-luvulla jenkkikotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet kaksi kertaa enemmän kuin eurooppalaisen. Väestö Euroopassa vanhenee ja supistuu, joten työntekijöitä on koko ajan vähemmän.

Turvallisuuden ohella kilpailukyky on tällä hetkellä EU-politiikan iso teema. Uuden komission tehtävänä on nopeasti katsoa, millaisia esityksiä tarvitaan, jotta kilpailijat eivät aja ohitsemme entistä enemmän. Yksi näkökulma on kuitenkin loistanut poissaolollaan keskustelusta: sukupuolten tasa-arvo on kilpailukyvyn osatekijä. Kun Euroopasta uhkaavat loppua työtä tekevät kädet ja uusia ideoita keksivät aivot, ilmeinen kysymys on missä meillä on käyttämätöntä potentiaalia.

”Jos EU-maat tarttuvat kilpailukykyhaasteeseen tosissaan, ne kuuntelevat tasa-arvotutkijoita, pyrkivät lisäämään naisten työssäkäyntiä ja purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota.”

EU:n keskimääräinen ero naisten ja miesten työmarkkinaosallistumisessa on yli 10 prosenttiyksikköä. Isoimmat erot ovat Romaniassa, Italiassa ja Kreikassa. Tässä vertailussa Suomi ja Baltian maat pärjäävät parhaiten. Meillä erot työmarkkinaosallistumisessa ovat pieniä ja eikä juuri kukaan kyseenalaista tai ihmettele, kun nainen käy töissä kodin ulkopuolella.

Mutta kaikessa Suomi ei loista. Meillä sukupuolten palkkaero on EU:n keskiarvoa suurempi. Naisten ansiot ovat reilut 16 prosenttia pienemmät kuin miesten, eli naisen palkkaeuro on 84 senttiä. Suomessa koulutusalat ja työmarkkinat ovat eriytyneet: eli naiset hakeutuvat ”naisten aloille” ja ”naisten töihin”, joista maksetaan järjestään vähemmän kuin ”miesten töistä”. Räikeimmin ero näkyy, kun vertaillaan terveys- ja hyvinvointialoja tekniikan aloihin. Tiedostamattomat rakenteet ja kalkkeutuneet asenteet, jotka rajoittavat koulutusvalintoja ja ammatinvalintaa, eivät ole hyväksi kansantaloudelle ja kilpailukyvylle.

Segregaatiota meillä on myös pystysuunnassa: naiset etenevät urallaan vähemmän kuin miehet. Kannustammeko tyttöjä tarpeeksi, luommeko heihin uskoa, että heistä voi tulla pomoja ja johtajia siinä missä pojistakin? Toinen selittävä tekijä on naisten työuran repaleisuus. Viime hallituksen maaliin saattama perhevapaauudistus, jonka tarkoitus on jakaa hoivavastuuta tasaisemmin, toivottavasti tasaa eroja pitkässä juoksussa.

Linkki perhepolitiikan ja työllisyyspolitiikan välillä on vahva. Perhepoliittisilla päätöksillä voidaan tukea työelämään osallistumista tai luoda kannusteita erityisesti naisille olla pois työelämästä. Esimerkiksi Unkarissa puhaltaa kansalliskonservatiivinen puhuri ja johtavien poliitikkojen repertuaariin kuuluu puhua naisista äiteinä, joiden paikka on kotilieden ääressä. Ei kuulosta parhaalta mahdolliselta kilpailukykystrategialta! Suomessakin kotihoidontuesta väitteleminen on kestoaihe. Vaikka tuen tarkoitus on hyvä, sen käyttö on voimakkaan sukupuolittunutta. ”Naisansan” riski on ilmeinen: jos työmarkkinoilta on poissa pitkään, sinne on vaikea palata.

Jos EU-maat tarttuvat kilpailukykyhaasteeseen tosissaan, ne kuuntelevat tasa-arvotutkijoita, pyrkivät lisäämään naisten työssäkäyntiä ja purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota. EU:n tasa-arvostrategia ja esimerkiksi palkka-avoimuusdirektiivi tukevat näitä tavoitteita.

,

Julkaistu

Eurooppanaisten tapaaminen suurlähettiläs Klára Breuerin kanssa

Eurooppanaiset ry. vieraili EU-puheenjohtajamaan Unkarin suurlähetystössä 29.10.2024.  Vierailua oli valmisteltu yhdessä suurlähettiläs Klára Breuerin kanssa, joka oli saanut meiltä etukäteen toivomiamme teemoja ja kysymyksiä. Halusimme kuulla ja keskustella erityisesti Unkarin EU-puheenjohtajuuden painopisteistä, naisten asemasta Unkarissa sekä Suomen ja Unkarin yhteydestä eri tasoilla.  Suurlähettiläs oli näiden teemojen pohjalta valmistellut osanottajia kiinnostavan esityksen, jonka jälkeinen keskustelu oli kerrassaan innostunutta.

Suurlähettiläs kävi läpi Unkarin EU-puheenjohtajuuden painopisteitä sekä niiden sisältöjä.  Listattuina painopisteinä hän nosti esille seuraavat: Euroopan kilpailukyky, Euroopan turvallisuuspolitiikka, yhtenäisyys, maatalouspolitiikka, EU:n laajentuminen, muuttoliike ja väestökysymykset. Monia laajoja alueilta.

Naisen asema Unkarissa herätti osanottajissa erityisen paljon kiinnostusta.  Suurlähettilään mukaan naisen asema ei maassa ole huono, mutta kehittämistä siinä kyllä on.  Hän toi esiin myös perinteisen naisen roolin, joka paikoitellen on maassa edelleen vahva.  On tiedossa, että maan hallituksessa ei ole yhtään naisministeriä, mutta vahvoja naisia toimii johtavissa asemissa erityisesti yrityselämässä sekä myös julkisella sektorilla ja monissa järjestöissä.  Myös urheilussa voitokkaita naisia on valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Unkarilaiset naisjärjestöt ajavat vahvasti naisten aseman kehittämistä sekä työelämässä että muilla aloilla.

Suurlähettiläs Klára Breuer totesi Suomessa ollessaan kokeneensa konkreettisesti miten vahvat siteet Suomella ja Unkarilla on eri tasoilla ja miten tiivis yhteydenpito näkyy erityisesti kansalaistoiminnassa.  Myös vierailuun osallisistuneista Eurooppanaisista monet totesivat omat pitkäaikaiset Unkari-yhteytensä.

Aktiivista keskustelua käytiin välittömästi suurlähettilään esityksen jälkeen osanottajien monine kysymyksineen.  Keskustelu jatkui myös epävirallisemmin unkarilaisten herkkujen ääressä.

Eurooppanaisten vierailut kunkin EU-puheenjohtajamaan suurlähetystöön ovat tärkeitä, tämä perinne jatkukoon!

Anneli Temmes

Julkaistu

Eurooppanaisten syyskokous

Syyskokous pidetään 26.11.2024 kello 14-16.

Paikka: Euroopan komission Suomen-edustusto Malminkatu 16, 00100 Helsinki.

Kuulemme kokouksen alussa komission Suomen-edustuston päällikön, Maria Blässärin katsauksen tulevaan komission kauteen

Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, muun muassa valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä hallitus sekä hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2025.

Kutsu ja asialista syyskokoukseen lähetetään jäsenille sähköpostilla hyvissä ajoin, sääntöjen mukaisesti viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Samalla pyydetään myös ilmoittautumaan kokoukseen.

Säännöt (17.4.2023)
Julkaistu

Eurooppanaiset vierailee Unkarin suurlähetystössä

Unkarin puheenjohtajakausi on hyvää vauhtia kohta jo puolivälissä. Unkari keskittyy puheenjohtajakaudellaan seitsemään aihealueeseen, joita ovat EU:n kilpailukyvyn tehostaminen, EU:n puolustuspolitiikan vahvistaminen, johdonmukainen ja ansioihin perustuva laajentumispolitiikka, laittoman muuttoliikkeen torjunta, koheesiopolitiikan tulevaisuuden muovaaminen, viljelijäsuuntautuneen EU:n maatalouspolitiikan edistäminen ja väestöhaasteisiin vastaaminen.

Eurooppanaisten jäsenilleen suuntaama vierailu Unkarin Suomen suurlähetystöön järjestetään lokakuussa. Jäsenille on lähetetty kutsu, tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkki sähköpostissa jo aiemmin. Me kysymme ja keskustelemme muun muassa tasa-arvo- ja ihmisoikeuksien edistämisestä. Odotettavissa on mielenkiintoinen vierailu. Tule mukaan kysymään sinulle tärkeitä kysymyksiä. Voit lukea myöhemmin vierailun annista fb:stä ja Eurooppanaisten kotisivuilta.

Julkaistu

Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin suuntaviivat lupaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa

Euroopan unionin komission uudelleen valitun puheenjohtajan, Ursula van der Leyenin poliittiset suuntaviivat -ohjelma on vaikuttavaa, mutta myös suhteellisen selkeää ja helppoa luettavaa. Jos haluaa saada kuvan ja käsityksen siitä, mitä ja miten tulevalla komission kaudella EU:ssa painotetaan ja tullaan tekemään, kannattaa suuntaviivoihin tutustua.

Von der Leyen tiivistää: Näinä aikoina tarvitaan unionia, joka on nopeampi ja yksinkertaisempi, joka toimii kohdennetummin ja yhtenäisemmin ja joka tukee paremmin ihmisiä ja yrityksiä. Meidän on nyt keskityttävä panemaan täytäntöön sovitut toimet, tekemään tiivistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa ja vastaamaan suurimpiin haasteisiimme. Tämän vuoksi haluan määritellä kohdennetut ja yhteiset tavoitteet vuoteen 2030 saakka ja sen jälkeen selkeät tavoitteet ja tulokset seuraavilla painopistealoilla: Puolustus ja turvallisuus, kestävä vauraus ja kilpailukyky, demokratia ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Tasa-arvon unioni

Edellä mainitut kolme laajaa asiakokonaisuutta käydään EU:n tulevaisuuden suuntaviivoissa läpi niin konkreettisella tasolla kuin se tällaisessa asiakirjassa lienee mahdollista. Kaikki nuo asiakokonaisuudet ovat myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta tärkeitä, joten vuoden 2025 jälkeiselle ajalle ehdotettuja sekä sukupuolten tasa-arvostrategian että myös rasismin vastaisten strategian valmistelua on syytä pitää tarkasti silmällä. Silmällä pitoon ja vaikuttamiseen meillä on erinomaiset väylät kansanedustajiemme, meppiemme ja naisverkostoyhteistyönkin avulla.

Aikaisempi tasa-arvon valtavirtaistamisen idea vaikuttaisi toimivan myös tulevassa valmistelussa. Komission puheenjohtaja painottaa, että tulevassa tasa-arvostrategiassa esitetään suunnitelma naisten oikeuksien vahvistamiseksi kaikilla aloilla sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunnasta naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen politiikassa ja työmarkkinoilla, EU:ssa ja EU:n toimielimissä. Hän myös kannatta ajatusta naisten oikeuksien etenemissuunnitelmasta, joka on tarkoitus esittää seuraavana kansainvälisenä naistenpäivänä eli 8. maaliskuuta 2025.

Von der Leyen lupaa suuntaviivoissaan myös asettaa kansalaiset demokratian ytimeen mm. tiivistämällä yhteistyötä sellaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, joilla on asiantuntemusta ja tärkeä rooli yhteiskunnallisten kysymysten ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Niin ikään luvataan tehdä myös yhteistyötä paikallistason valtuutettujen kanssa kansalaisten osallistamiseksi, jotta saadaan parempi käsitys siitä, miten unioni vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Alueiden komitea on tässä yhteistyössä tärkeä. Olemme naisjärjestöissä olleet erityisen huolestuneita kapenevista demokratiasta ja vaikuttamismahdollisuuksista myös Suomessa.

Komission puheenjohtaja kiinnittää myös huomion siihen, että viime vuosien kriisit ovat vaikuttaneet suoraan monien eurooppalaisten elämänlaatuun – elinkustannuksiin, asumiseen ja energiaan, tulojen oikeudenmukaisuuteen sekä jakolinjojen ja eriarvoisuuden syntymiseen. Kehitys, joka näkyy myös meillä.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistettävä

Von der Leyen toteaakin, että samalla kun yhteiskuntamme ja taloutemme muuttuvat jatkuvasti ja muutosvauhti kiihtyy, meidän on keskityttävä elämänlaatumme ylläpitämiseen ja parantamiseen. Meidän on yhdistettävä jälleen yhteiskuntamme ja varmistettava, että se toimii kaikkien hyväksi ja tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet ja laadukkaat työpaikat.

Puheenjohtajan suuntaviivoissa korostetaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä, ja alleviivataan sitä, että meidän on toimittava entistä tehokkaammin aloilla, joilla kaivataan lisää edistystä.  Tälle luodaan hänen mukaansa puitteet uudessa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevassa toimintasuunnitelmassa.  Suunnitelman on tarkoitus sisältää aloitteita mm. digitalisaation vaikutuksista työelämään, tekoälyn hallinnasta, etätyöstä ja ainaisen käytettävissä olemisen kulttuurin vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen jne.

Esitys laadukkaita työpaikkoja koskevasta etenemissuunnitelmasta laaditaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Sillä on tarkoitus tukea oikeudenmukaisia palkkoja, hyviä työoloja ja työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien koulutusta ja oikeudenmukaisia ammatillisia siirtymiä erityisesti lisäämällä työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta.

Myös Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua taloudellisten ja sosiaalisten muutosten yhteydessä vahvistetaan, ja yhdessä Euroopan ammattijärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kanssa tehdään uusi Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskeva sopimus vuoden 2025 alussa.

Köyhyyden perimmäisiin syihin suuntaviivoissa sen sijaan aiotaan puuttua kaikkien aikojen ensimmäisen köyhyyden vastaisen EU:n strategian avulla. Osana tätä strategiaa aiotaan vahvistaa lapsitakuuta, jotta voimme ehkäistä ja torjua sosiaalista syrjäytymistä koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden keskeisten julkisten palvelujen avulla.

Suomessakin paljon puhututtanut ja erityisesti naisiin, yksinhuoltajiin ja perheisiin vaikuttava asumiseen käytettävä kasvanut tulojen osuus eli vuokrien ja asuntojen hinnat sekä sosiaalinen asuntotuotanto ja näihin kohdistunut investointivaje nousevat vahvasti esiin puheenjohtajan ohjelmassa. Von der Leyen aikookin nimittää komission jäsenen, jonka vastuualueisiin kuuluu muun muassa asuminen. Lisäksi on aikomus esittää kohtuuhintaista asumista koskeva eurooppalainen suunnitelma sekä yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa kehittää kohtuuhintaisia ja kestäviä asuntoja koskevan yleiseurooppalaisen investointijärjestely.

Edelleen ohjelmassa korostetaan, että meidän (EU) on puututtava myös kaikenlaiseen muuhun eriarvoisuuteen. Tulevina vuosina Euroopalla on edessään useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa eläkkeisiin, julkisiin palveluihin, työvoimapulaan, julkisen talouden kestävyyteen sekä sukupolvien ja alueiden välisiin eroihin. Lisäksi on päättäväisesti torjuttava yleistyvää verkkokiusaamista laatimalla verkkokiusaamisen torjumista koskevan toimintasuunnitelma.

Meppimme Euroopan parlamentin valiokunnissa

Tasa-arvoasioiden kannalta tärkeässä FEMM – naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo -valiokunnassa Suomella on edustajina Henna Virkkunen varsinaisena ja Maria Guzenina varajäsenenä.

Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokuntaa peräti johtaa suomalainen eli Li Andersson. Myös muissa tasa-arvon kannalta tärkeissä valiokunnissa on Suomella hyvä edustus.

Tekstin koosti Päivikki Kumpulainen

Ursula von der Leyen: EU:n poliittiset suuntaviivat https://commission.europa.eu/document/download/e6cd4328-673c-4e7a-8683-f63ffb2cf648_en

Myös komission komission Strateginen ohjelma 2024–2029 https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/strategic-agenda-2024-2029/

https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/strategic-agenda-2024-2029
Julkaistu

Naiset menestyivät eurovaaleissa –odotamme vahvaa tasa-arvotyötä myös uusilta mepeiltämme

Keskikesä on juhlittu, sitä ennen on kukin tahoillaan ja tavoillaan tehnyt eurovaalien kampanjatyötä.  Eurooppanaiset ei järjestönä ja järjestäytyneesti kampanjoinut näissä vaaleissa, sillä tasokkaasta suunnitelmastamme ja rahoitushakemuksestamme huolimatta ulkoministeriö ei myöntänyt avustusta vaalityöhön. Näin kävi myös monelle muulle nais- ja yhteistyöjärjestölle. Kansalaisjärjestöjen rahoituksen sekä vaikuttamisen ja kuulemisen heikkeneminen onkin varteen otettava uhka nyt, kun hallitus on valmistellut uuden kansalaisvaikuttamisen strategian. Huolimatta rahoituksen eväämisestä Eurooppanaisten, Suomen Akateemisten Naisten Liiton ja Suomen Naisliiton Helsingin yhdistyksen yhteinen vaalipaneeli kuitenkin pidettiin yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen kanssa 7.5. Oodissa. Paneeli oli yleisömenestys, ja sen voi vieläkin katsella Eurooppalaisen Suomen striimistä, joka löytyy osoitteesta Eurooppa-päivä 2024 – YouTube, noin kohdasta 7:10   https://www.youtube.com/watch?v=anCwpxf2Nn0

Eurovaalit on siis käyty ja uudet meppimme ovat asettumassa Brysseliin ja aloittelemassa tai jatkamassa tärkeää työtään. Suomen äänestysprosentti oli 42,4 eli vielä hitusen heikompi kuin 2019 vaaleissa. Naisten äänestysprosentti meillä oli 44,0 ja miesten 40,8 %, eli me naiset äänestimme jälleen miehiä aktiivisemmin. Eduskuntapuolueiden eurovaaliehdokkaista enemmistö (52 %) oli naisia. Eurovaalit olivat monessa mielessä naispoliitikkojen vaalit. Naisehdokkaiden osuus oli suurin SDP:ssa, jonka listan 20:stä ehdokkaasta peräti 14 on naisia. Myös Vasemmistoliitto ja Vihreät kunnostautuivat naisehdokkaillaan. Perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja RKP:n listoilla oli sen sijaan miesenemmistö. Valituista mepeistä yhdeksän on naista ja kuusi miestä. Toivotamme kaikille onnea ja menestystä todella tärkeässä ja merkityksellisessä työssä seuraavalla parlamenttikaudella.

Nyt työnsä jättänyt parlamentti oli monessa mielessä jäsenvaltioiden tasa-arvotyön välineiden kehittämisessä menestyksellinen. Jäsenmaat saivat tuekseen EU-tason säätelyä ja parannusta muun muassa perhevapaisiin, palkka-avoimuuteen, tasa-arvon toteuttamisen rakenteisiin ja seurantaan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja vihapuheen hallintaan. Kysyimme vaalipaneelissamme jo tutun kysymyksen Onko EU naisen paras ystävä? Tulevalla kaudella testataan tätä vahvasti mitä todennäköisimmin oikeusvaltio-, demokratia- ja turvallisuuskysymyksissä. Euroopan tasa-arvoinstituutin viime vuonna julkaisemassa tasa-arvoindeksissä Suomen sijoitus laski sijalle 8 sijalta 4. Väkivaltatilastoissa Suomi on EU:n toiseksi vaarallisin maa naisille. Koulutuksen ja työelämän segregaation EIGE nostaa myös esille tutkimuksessaan. Siinä Suomi on EU:n häntäpäässä. Palkkatasa-arvo on edennyt häpeällisen hitaasti, jos lainkaan.  Tällaiseen olotilaan emme saa turtua, joten muun muassa edellä mainituissa kysymyksissä meidän on edelleen ravisteltava myös meppejämme.

Päivikki Kumpulainen

Julkaistu

Eurooppanaiset Belgian suurlähetystössä 29.4.2024 – Erityinen puheenjohtajuus

Vierailulla kuulimme edustuston päällikkönä toimivan lähetystöneuvos Jean De Lannoy´n katsauksen meneillään olevaan puheenjohtajakauteen 1.1. – 30.6.2024. Belgia toimii neuvoston puheenjohtajana kolmattatoista kertaa ja jatkaa edellisen puheenjohtamaan Espanjan työtä. Poikkeuksena yleiseen työskentelytapaan on, että Belgian kaudella ei seuraavan puheenjohtajamaan kanssa tehdä ohjelmaa yhdessä, koska uusi komission kausi on alkamassa.  Syksyllä, parlamenttivaalien jälkeisellä uuden komission kaudella puheenjohtajuutta hoitaakin sitten Unkari.

Tunnuslauseen Belgian puheenjohtajakaudella on ollut ”suojelu, vahvistaminen, valmistautuminen”.  Kaudella keskitytään erityisesti seuraaviin aihealueisiin: oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja yhtenäisyyden puolustaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen, vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttaminen, sosiaali- ja terveysalan asialistan vahvistaminen, ihmisten ja rajojen suojeleminen ja globaalin Euroopan edistäminen.

Belgian kausi neuvoston puheenjohtajana sijoittuu haastavaan aikaan. Lähetystöneuvos Jean De Lannoy sanookin, että tämä on erityinen puheenjohtajuus, koska se on viimeinen komission kaudella.
– Yleensä puheenjohtajakaudelle asetamme prioriteetteja, mutta komission kauden viimeisen puheenjohtajuuden vuoksi me voimme vain täydentää aiempaa agendaa.

Puheenjohtajakausi on nyt puolessa välissä. DeLannoy täsmentää, että kauden lopulla fokusoidaan ilmastokysymyksiin, terveyteen ja ihmisoikeuksiin ja EU:n integraatioon. Tärkeitä ovat myös sosiaalisen ulottuvuuden kysymykset ja balanssi laajentuvan unionin maiden kanssa, jotta EU voi ottaa vastaan uusia jäsenmaita. Tämä ei ole helppo kysymys, koska päätöksenteon konsensusvaatimuksen vuoksi EU tarvitsee sopimusten uudistamista, toteaa DeLannoy.
– Tulevina viikkoina keskustelemmekin siitä, miten työskentelemme tehokkaammin, koska laajentumisessa on tapahtumassa paljon.

Eurooppanaiset nosti esille Belgian ja myös tulevien puheenjohtajakausien tavoitteista tärkeänä terveys- ja ihmisoikeuskysymykset. Ne ovat aivan keskeinen asiakokonaisuus tasa-arvon ja sukupuolten tasa-arvon kehityksen kannalta.  Eurooppanaisten mielestä erityisesti pandemia osoitti, että EU tarvitsee kipeästi yhteisen terveysstrategian, joka sisältää kattavasti lääketuotannon, terveyspalveluiden ja järjestelmän sekä maahanmuutto- ja henkilöstön rekrytointikysymyksiä. Esityksemme sai myönteisen vastaanoton.

Kuten DeLannoy tiivisti lopuksi, tulevaisuudesta emme tiedä vielä paljon, sillä kaikki toimijat odottavat valintoja ja komission tulevaa työtä ja ohjelmaa. Syksyllä Eurooppanaiset järjestääkin vierailua Unkarin suurlähetystöön ja odottaa mielenkiinnolla vuoropuhelua seuraavan puheenjohtajamaan kanssa.

Teksti: Päivikki Kumpulainen

Julkaistu

Kevätkokous 29.4.2024

Säännöt (17.4.2023) – Eurooppanaiset

Esityslista 

1. Kokouksen avaus  

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa  

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys  

5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastuskertomus

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä

7. Muut asiat

8. Kokouksen päättäminen 

Ilmoittautuminen kokoukseen ja lähetystövierailulle:

https://docs.google.com/forms/d/164yXQIzr2LyKinC9lUoEiUm26ER_mIUxP-20gQFLEKg/viewform?edit_requested=true

Julkaistu

Mistä tukea tasa-arvolle Ukrainan jälleenrakennuksessa ja matkalla EU:n jäseneksi

Naisten näkökulma ja panos Ukrainan talouden, työelämän, koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalisein infrastruktuurin jälleenrakentamisessa ja poliittisessa päätöksenteossa sekä käytännön työssä on ensiarvoisen tärkeää. Tämä siksi, jotta tulevaisuus olisi kestävä ja tasapainoinen.

Sodan vuoksi Ukrainasta on muuttanut pois noin 7 – 8 miljoonaa ihmistä. Heistä n. 80 – 90 % on naisia ja lapsia. Lisäksi niiden naisten resurssit, jotka ovat jääneet, ovat nyt sidotut välttämättömään toimeentulon ja elämisen perusasioiden hoitamiseen. Myöskään naisten ääni ei kuulu riittävästi politiikassa ja päätöksenteossa.

Eurooppanaisten tilaisuudessa maaliskuun 1. päivä puhunut professori Olena Podoleva näkee sodan keskellä myös mahdollisuuksia. Hän uskoo, että sodan vuoksi maanpakoon joutuneista ukrainalaisista useimmat palaavat kotiin heti, kun palaaminen on turvallista. Samalla EU:n demokraattiset arvot vahvistuvat heidän kokemustensa myötä myös Ukrainassa.

Talouteen ja yritystoimintaan perehtynyt ja tasa-arvokysymyksistä kiinnostunut Podoleva iloitsi myös siitä, että moni Ukrainassa asuva nainen on perustanut toimeentulolähteeksi oman yrityksen. Se tukee maan taloudellista kehitystä. Ukrainan sijoitus kansainvälisessä tasa-arvovertailussa on myös parantunut sodan aikana, ja naisten osuus on kasvanut muun muassa maan asevoimien ja hallinnon johtotehtävissä.

Podoleva toivoo vuoropuhelua ja yhteistyötä suomalaisten naisjärjestöjen ja aktiivien kanssa tasa-arvokysymyksissä, sillä suomalaisilla on hänen mukaansa paljon annettavaa omiin kokemuksiinsa ja tietoon perustuen.

EU:n tuki myös tärkeää

EU:ssa on olemassa ja meneillään useita järjestelyjä, kampanjoita ja käytännön toimia itäisen Euroopan maiden ja erityisesti nyt Ukrainan tilanteen tueksi. Tukea on tarjolla niin hallituksille kuin kansalais- ja naisjärjestöille. Tukitoimissa on vahvasti huomioitu sukupuolten tasa-arvon toteutumisen edistäminen sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta.

Europarlamentaarikko, Ukraina-asiantuntija Heidi Hautala muistutti siitä, että muun muassa EU:n viimeisin tukipaketti Ukrainalle vaatii naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisestä jokaisella yhteiskunnan tasolla EU:n tasa-arvotoimintasuunnitelman mukaisesti. Tuen käyttöä seurataan myös tasa-arvovaikutusten näkökulmasta.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen valaisi erityisesti EU:n tukea ja toimenpiteitä Ukrainan naisille. Samalla hän kuitenkin muistutti siitä, että on tarkasteltava ja huomioitava kaikkia sodan takia vaikeassa asemassa olevia ryhmiä ja sukupuolia; gender-käsite on ymmärrettävä laajemmin kuin vain mies-nainen -sukupuolia koskevaksi.

Tärkeä ohjenuora ja tukiväline on EU:n toimintaa ohjaava EU:n tasa-arvostrategia sekä EU:n Naiset, rauha ja turvallisuus -työ. Myös esimerkiksi projekti Women`s acces to justice tukee Istanbulin sopimuksen oikeuksien toteutumisen edistämistä ja EU Dialogue puolestaan tukee Naiset, rauha ja turvallisuus -agendan implementointia ja naisten osallistumista rauhanprosesseihin itäisen Euroopan maiden hallinnoissa.

Lisäksi EU- jäsenyyttä hakiessaan maan on sitouduttava vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia työllisyydessä, koulutuksessa, taloudessa ja yhteiskunnassa päätöksenteossa. Ukrainan kanssa tehdyssä assosiaatiosopimuksessa on määritelty yksityiskohtaisemmin, mitä tekoja siltä odotetaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi: muun muassa Istanbulin sopimuksen ratifiointia ja eräiden tasa-arvon edistämiseen liittyvien EU-lakien täytäntöönpanoa.

Miten naisjärjestöt pystyvät tuen hyödyntämään

Nämä ylhäältä säädetyt ja kirjoitetut EU-normit ja vaatimukset on tarkoitettu toteutettavaksi kaikilla hallinnon tasoilla, niin paikallistoimijoille, kansalaisyhteiskunnalle kuin lainlaatijoillekin. Riskinä kuitenkin on heikko sitoutuminen ja heikko täytäntöönpano, johon vaikuttavat intressi- ja arvoristiriidat sekä se, miten ihmisoikeudet ja gender-ajattelu politiikassa toimii, huomauttaa Karjalainen.

Merkittävää on erityisesti se, miten ukrainalaiset kansalais- ja erityisesti naisjärjestöt saavat EU:n tukitoimista tietoa, miten ne kokoavat voimansa ja pystyvät yhdessä vaikuttamaan ja käyttämään olemassa olevia työvälineitä siten, että naisten osallistuminen on mahdollista ja että jälleenrakennustyössä ja jäsenyysprosessissa hyvät tavoitteet toteutuvat ja tasa-arvo koko yhteiskunnan tasolla edistyy.

Eurooppanaisten tilaisuus oli hieno mahdollisuus verkostoitua ukrainalaisen tasa-arvotoimijan, Olena Podolevan ja suomalaisten naisjärjestöjen aktiivien kesken. Toivottavasti yhteistyö pääsee hyvään vauhtiin ja voimme myös Suomessa yhteistyössä naisjärjestöjen kesken vaikuttaa siihen, että Ukrainan jälleenrakennus ja jäsenyysneuvottelut ottavat vakavasti ja aidosti huomioon sukupuolten tasa-arvon edistymisen.

In solidarity with Ukrainian Women!

Yllä artikkelikuvassa: vasemmalta Tyyne Karjalainen, Merja-Maaria Turunen, tilaisuuden juontaja, Olena Podoleva ja Päivi Luna, Eurooppanaisten pj.