Mikä Olaf – Euroopan Petostentorjuntavirasto tekee tuottavaa ja vaikuttavaa työtä

Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja EU-kansalaisten verovarojen asianmukainen käyttö on tärkeä tehtävä, mutta ainakin vierailijan kuulemana myös mielenkiintoista työtä. Olaf tutkii EU:n talousarviota vahingoittavia petoksia, korruptiota ja vakavia väärinkäytöksiä EU:n toimielimissä sekä kehittää Euroopan komission petostentorjuntapolitiikkaa.  

Nykypäivänä järjestäytynyt rikollisuus on iso tekijä petoksissa. Esimerkiksi covidin aikana rikolliset tulivat nopeasti apajille, sanoo pääjohtaja Ville Itälä. Hän on huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden leviämisestä. Se leviää ympäri maata ja Eurooppaa, muun muassa covid-rokotteista tuli nopeasti tarjouksia järjestäytyneeltä rikollisuudelta, väärää tavaraa tuli ja siitä Suomellekin aiheutui harmia, kuvaa Itälä tilannetta.

Virastolla on palvelu, johon kuka tahansa voi ilmoittaa anonyymisti, jos epäilee rikosta. Yhteistyö sekä jäsenmaiden ja tullin kanssa rikosten torjunnassa ja selvittämisessä on erittäin tärkeää.  Joka jäsenmaassa on anti fraud -verkosto, ja Suomella myös strategia ja sitä tukeva toimenpideohjelma. Rikosten selvittämiseen todisteista 95 % löytyy digilaitteista, ja tekoäly on jo työkaluna. 

Tutkijoista puolet on naisia.

Petostutkintavirasto tutkii tapaukset ja antaa juridiset suositukset. Pääjohtaja kertoo, että rahat voidaan saada takaisin, mutta koska jäsenmaiden syyttäjät ovat täysin itsenäisiä, syyttämättäjättämisiä tapahtuu.  Syyttämättäjättämisen ongelmaan on perustettu kaksi vuotta sitten uusi toimielin, Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO). Kaikki maat eivät kuitenkaan kuulu järjestelmään, joten sekin hankaloittaa syyttämättäjättämisiä. Vuonna 2022 juttuja oli 1110, tänä vuonna jo 234 uutta juttua, joiden yhteissumma on 527 miljoonaa, ja meneillään iso on keissi, josta on kerätty jo 3 miljardia.

Virastossa työskentelee muun muassa kokeneita poliiseja, tulliviranomaisia, asianajajia ja syyttäjiä. Tehty työ on tuottavaa, silti viraston henkilöstöä on vähennetty. Tärkeää ei kuitenkaan ole pelkkä rahallinen arvo, vaan myös kansalaisten turvallisuuden ja terveyden turvaaminen, Itälä huomauttaa. EU-tukien huijauksia, betonitehdas, jota ei ollutkaan ja kesken jäänyt siltarakennelma, laivalasteittain vaatteita, joiden tullimaksut ja arvonlisäverot vääristelty, kielletyt tavarat, miljoonia litroja myrkyllisiä torjunta-aineita – vain muutamia esimerkkejä tapauksista. Tasa-arvo tutkinnan eri asteilla on ja pysyy, sanoo Itälä ja lisää, että naiset ovat työssään taitavia. Tutkijoista puolet on naisia. Suomi on pienellä edustuksella noin 400 työntekijän virastossa eli vain viisi suomalaista työskentelee Olafissa. Nykyinen pääjohtajakin on pian siirtymässä eläkkeelle, kuten myös kaksi muuta suomalaista pääjohtajaa. Itälä on huolissaan siitä, että suomalaiset nuoret eivät ole kovin kiinnostuneita EU:n tehtävistä. Hänen terveisensä Suomeen ovatkin, että Suomen on tehtävä kiireesti jotain, jotta nuoret hakeutuvat tehtäviin!

Eurooppanaisten sääntömääräinen syyskokous

Aika: 10.10.2023 kello 17.30
HUOM! Tilaisuus alkaa klo 17 keskustelulla naisten osuuden lisäämisestä pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Asia on ajankohtainen, sillä viime vuoden lopussa hyväksytyn direktiivin täytäntöönpanoa valmistellaan Oikeusministeriössä ja asiasta järjestetään kuulemistilaisuus, johon myös Eurooppanaiset on kutsuttu.

Paikka: Euroopan komission Suomen-edustuston kokoushuone, Malminkatu 16, Helsinki

Tarvittaessa järjestämme Teams -yhteyden. Ilmoita sen tarpeesta ilmoittautumisen yhteydessä Forms-lomakkeella. https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScXY3GBYErxp0mlK-rej1EOa-O7P6joSNqOYWBuCa8Uj-rz0Q/viewform?usp=pp_url 

Ilmoittautuminen viimeistään 8.10.2023.  
HUOM! Kokoustilaan pääsy edellyttää ennakkoon ilmoittautumista.

Kutsu, esityslista ja luonnos yhdistyksen strategiasta on lähetetty jäsenille sähköpostilla.

Tervetuloa mukaan!

Hallitus, Eurooppanaiset ry

https://www.eurooppanaiset.fi

Kolmipäinen lohikäärme sovittaa asiat yhteen EU:ssa – vain rusinoita pullasta ei voi saada

Unioni perusarvot eivät ole vain sanoja, joita toistamalla ja joiden helinällä voi ohittaa helposti unionin ja sen toimien tarkoituksen ja tehtävän. Rauhan, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, vapauden, kansanvallan, tasa-arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja oikeusvaltion ynnä muiden tärkeiden arvojen toteutumiseksi yhteiskuntien ja kansalaisten parhaaksi tehdään unionissa jatkuvaa konkreettista työtä yhteistyössä komission, parlamentin ja Euroopan neuvoston kesken.

Ajatellaanpa vaikka sodan jälkeen silloisen Euroopan yhteisön alkumetrejä ja tekoja rauhan ylläpitämiseksi keskenään raaka-aineista riitelevien Euroopan maiden kesken tai vaikkapa sitä, mitä yhdessä saatiin aikaan covid-epidemian taltuttamiseksi ja jälkihoitoon – vaikka kaikki ei mennytkään putkeen heti – tai yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sitä, miten Ukrainaa nyt sodassa yhteistuumin tuetaan. Nämä vain muutamana näkyvämpinä ja vaikuttavimpina esimerkkeinä.

Usein kansallisesti tai itselle epämiellyttäviä tai huonoiksi koettuja EU-päätöksiä ja niiden toimeenpanoa kuitenkin syytetään ja perustellaan sillä, että EU päätti näin. Mielikuvaa EU:n hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä Suomelle ja ihmisille ruokkivat pitkälle ne kommentit, joita myös poliitikot ja päättäjät itse usein viljelevät. Pitää kuitenkin muistaa, että virkamiehemme ja edustajamme ovat olleet sekä asioiden valmistelussa että päätöksenteossa mukana; EUssa syntyvän päätöksen takana on aina myös joku suomalainen virkahenkilö. Tästä meitä muistutettiin Suomen EU-lähetystössä.  Unionin toimintaa ja sen vaikutuksia arkeen arvioidessa harmillista on sekin, että kansalaisten kannalta pienemmän arkiset asiat ja päätökset jäävät medialta kertomatta. Tiedonlisäämisessä ja mielikuvien oikaisemisessa on muiden kansalaisjärjestöjen ohella myös Eurooppanaisilla oma tehtävänsä.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisellä on loistava kyky konkretisoida EU:n ja parlamentin todellisuutta, tavoitteita ja toimintaa. Hän osaa ja pystyy kohdistamaan kritiikin rakentavasti ja hauskasti niin itseensä, kollegoihinsa kuin kansallisiin politikkoihin ja politiikkoihin.  Hänen viestinsä on, että pullasta ei voi poimia vain rusinoita, ei voi olla pelkästään nettosaaja eikä pieni Suomi muuttuneessa maailmassa yksinkertaisesti pärjäisi yksin. Myöskään jäsenvaltioiden päättäjät eivät voi syyttää EU:ta kaikista epäonnistumisista. Yhteisen turvallisemman, oikeudenmukaisemman ja menestyvän Euroopan rakentaminen on todellisuudessa yhteistyötä, ja myös uhrauksia ja kompromisseja.  


Sirpa Pietikäinen valottaa kansallista osallistumista valmisteluun ja päätöksentekoon kuvaamalla esityksiä tekevän komission, jäsenvaltioita edustavan neuvoston ja kansalaisia edustavan parlamentin yhteistyötä ja trilogia eli jatkuvaa neuvottelua ”kolmipäisenä lohikäärmeenä”. Kuvaus sopii hyvin kertomaan sitä, miten EU:n työskentely ja tulokset usein nähdään ja uutisoidaan ja mielikuvia EU:sta luodaan eli se nähdään liian usein kaiken pahan juurena ja edustajana, rahaa nielevänä mammuttina, jota vastaan kansallisten sankarien täytyy taistella.  Mutta, todellisuudessa asia on kuitenkin päinvastoin, ja tätä Pietikäinen korostaa. Näiden kolmen toimijan yhteistyö on jatkuvaa vuoropuhelua ja kansallisia näkemyksiä yhteensovittavaa asiantuntijatyötä, jotta kompromissi ja Euroopan ja sen jäsenvaltioiden kannalta paras, eri näkökohdat riittävästi huomioon ottava lopputulos saadaan aikaan. 

Eurooppanaisten vierailulla MEP Sirpa Pietikäisen kutsumina saimme tutustua myös komission ja kansainvälisten kumppanuuksien komissaarin, Jutta Urpilaisen työhön ja tehtäväkenttään sekä Ville Itälän johtaman Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin työhön. Kuulimme sekä yleistä että viimeisintä tietoa EU:n Suomen lähetystön työstä Brysselissä. Vierailun anti oli hyödyllistä myös Euroopan Parlamentin ensi kesän vaaleja ajatellen.

Demokratian päivänä 15.9. – Naisjärjestöjen osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet tasa-arvokysymyksissä turvattava

Eurooppanaisten toiminta on syksyn tullen käynnistelty myös hallitusohjelma-analyysin ja tasa-arvo ministerin pyöreän pöydän tapaamisen merkeissä. Saimme muiden naisjärjestöjen ohella kutsun osallistua ministeri Sanni Grahn-Laasosen ja valtiosihteeri Laura Rissasen tasa-arvojärjestöjen kuulemistilaisuuteen. Huolenaiheemme ja nostomme liittyivät erityisesti Eurooppa-politiikan ennakkovaikuttamiseen, naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisiseen toimiin sekä palkka-avoimuuden toteutumiseen yhtenä palkka epätasa-arvon kitkemisen välineenä.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite siirtyä kerran vaalikaudessa annettavasta EU-selonteosta jatkuvaan strategisten prioriteettien määrittämiseen, vaikuttamiseen ja seurantaan vaikuttaa kannatettavalta. On kuitenkin huolehdittava siitä, että kansalaisjärjestöjen, mukaan lukien nais- ja tasa-arvojärjestöt, ennakoiva kannanmuodostus ja ennakkovaikuttaminen on aidosti mahdollista. Järjestöjen ennakoivan seurannan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on kehitettävä hallituksen kaavaileman uudistuksen yhteydessä, jotta vuosittaiseen EU-vaikuttamisstrategiaan saadaan kansalaisten ääni kuuluviin. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja eriarvoisuuden poistaminen on oltava maan hallituksen tärkeä ja kirkas tavoite – etenkin koska tasa-arvoa vastustava liikehdintä ja vaikuttamistyö on voimistunut ja nähtävissä niin EU:n kuin kansallisessa poliittisessa toiminnassa.

Toivoimme tasa-arvoministeriltä myös järjestöjen kuulemisen jatkoa tasa-arvokysymyksissä. Ministeri lupasi jatkoa pyöreän pöydän tilaisuuksille ja tasa-arvojärjestöjen kuulemiselle. Akuuteinta kuitenkin nyt valtion budjetin valmistelussa on kuulla ja ottaa huomioon naisjärjestöjen laajasti esittämä huoli siitä, että hallitusohjelman toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset eri ryhmiin arvioidaan huolellisesti. Huoli on aiheellinen, koska arvioinnille ei ole varattu riittävästi aikaa ja hallitusohjelman tavoitteet ovat osin hyvinkin ristiriitaisia.

Erityisenä painopisteenä hallituksella tulee olla naisiin kohdistuvan väkivallan ja häirinnän torjuminen. Suomen hallituksen tulee olla etujoukoissa ja tiennäyttäjä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä. Tämä tärkeä viesti nousi monien järjestöjen puheenvuoroissa. Istanbulin sopimus on ollut ratifioitavana EU:lla ja neuvottelut naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisestä on meneillään. Direktiivi yhtenäistäisi naisiin kohdistuvan väkivallan määritelmän koko EU:ssa, ja siihen olisi tulossa selkeä sisältö ja linjaus myös verkossa tapahtuvasta sukupuolittuneesta väkivallasta. Valitettavasti nyt tiedämme, että oikeusministerin kanta on, että erityisesti netissä ilmenevä maalittamisen kriminalisointi ei Suomessa tule toteutumaan.

Eurooppanaiset nosti keskustelussa esiin myös palkka-avoimuuden ja siihen liittyen ko. direktiivin implementoinnin tärkeyden palkkatasa-arvon edistämisen yhtenä keinona. Hallitus on ilmaissut edistävänsä palkka-avoimuutta EU:n direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Myös tasa-arvovaltuutettu korosti asian tärkeyttä. Naisten suuri tasa-arvo kysymys on edelleen taloudellinen epätasa-arvo, jonka kanssa on tehtävä jokaisen hallituksen sitkeää työtä.

Niin ikään turvallisuus- ja ulkopolitiikassa on pidettävä huolta tasa-arvosta ja huolehdittava naisten roolista uusissa organisaatioissa. Suomen neljännen, myös kansalaisyhteiskunnan kanssa laajassa yhteistyössä valmistellun, kansallisen toimintaohjelman ”Naiset, rauha ja turvallisuus” tavoitteena onkin vahvistaa naisten osallistumista rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin, ja sitä kautta tukea pyrkimyksiä rakentaa kestävää rauhaa. Tavoite on, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen rauhanprosesseissa ja rauhanvälityksessä, turvallisuussektorilla, kriiseissä ja kriisinhallinnassa ja varautumisessa vahvistuvat. Toimintaohjelman pohjalta on hyvä jatkaa vaikuttamistyötä. https://valtioneuvosto.fi/-/suomen-neljas-naiset-rauha-ja-turvallisuus-toimintaohjelma-on-julkaistu

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt – paljon ja isoja kysymyksiä käsittelyssä

Ulkopoliittisen Instituutin ja Eurooppalaisen Suomen järjestämässä Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt -tilaisuudessa heinäkuun alussa kuultiin tuoreimpia katsauksia ja nostoja neuvoston viimeisimmästä kokouksesta. Tilaisuus on EU-asiantuntijoiden ja kansalaisten oiva kohtaamispaikka.  Kiinnostus EU-asioihin on osallistujista päätellen laajaa: tavallisten kansalaisten lisäksi paikalla oli entinen pääministeri, Suomen EU-jäsenyysneuvottelija, poliitikkoja ja eri ikäisiä asiantuntijoita.

Juontajana toimi UPI:n ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tilaisuuden avaajana Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Totti Sivonen. Asiantuntijoina jälkilöylyjen lauteilla olivat Suomen EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto valtioneuvoston kansliasta, Helsingin Sanomien Brysselin kirjeenvaihtaja Teija Sutinen ja UPI:n tutkija Tyyne Karjalainen.

Eurooppa-neuvoston käsittelyssä oli paljon ja isoja kysymyksiä. Suurimman sijan sai EU:n muuttoliikepolitiikka, joka on ollut eurooppalaisia ja EU:ta jakava asia. Asia on kuitenkin edennyt palapalalta kohti ratkaisuja. Erityistä kiitosta asian edistämisestä sai Ruotsi puheenjohtajakaudellaan ajamastaan 10-kohtaisesta tehokkaasta välineestä maahanmuuttokriisiin.

Selvää on, että EU:n yhteinen turvapaikkasääntöjen uudistustarve on akuutti, sillä EU-maiden kapasiteetti vastaanottaa turvapaikanhakijoita alkaa olla täynnä. Myös Italian rooli suurimpana vastaanottajamaana puhutti. Italia toimikin aktiivisena sovittelijana saaden Välimeren maat sopimuksen taakse. Puolan ja Unkarin eriävät näkemykset keinoista kuitenkin estivät sopimuksen maahanmuuttopolitiikasta. Päätelmät annettiin sen sijaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan nimissä. Espanja seuraavana puheenjohtajamaana tulee jatkamaan sopimuksen esillä pitämistä.
Keskeinen kysymys on, suostuvatko jäsenmaat siihen, että kaikki kantavat asiassa vastuuta talouden tai muilla keinoin. Myös Suomen nykyisen hallituksen linjaukset maahanmuuttokysymyksessä herättävät keskustelua ja mielenkiintoa.

Esillä olivat keskeisesti myös Ukrainan sotaponnistusten yhteinen rahoittaminen jatkossa sekä aseiden ja ammusten tuotannon lisääminen sekä Ukrainan jälleenrakentamisen rahoitus yleensä ja hyökkäysrikokseen syyllistyneen Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö tähän tarkoitukseen. Ukrainan taloudellisesta, sosiaalisesta ja humanitaarisesta tuesta jäsenmaiden kesken vallitsee laaja yksimielisyys, mm. noin 50 Mrd:n tukipaketista.
Kiinan rooli ja ehdot EU:n kumppanina ja liiallinen riippuvuus olivat myös esillä. Yhteisymmärrys on siitä, että EU:n on luotava oma, yhtenäinen linja Kiinan suhteen niin ns. kolmantena maana kuin EU:n kauppakumppanina.

Neuvosto otti kantaa myös EU:n sisämarkkinoiden kehittämistarpeeseen ja talous- ja rahoituskysymyksiin. Belgia valmisteleekin vuoden 2024 alkupuolelle EU:lle ehdotuksen sisämarkkinoiden kehittämiseksi.

Euroopan Unionissa heinäkuu on täyttä työaikaa ja EU-politiikasta kiinnostuneiden kannattaa seurata uutisia.  Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt on EU-asiantuntijoiden ja kansalaisten kohtaamispaikka, jonka järjestivät Ulkopoliittinen instituutti (UPI) ja Eurooppalainen Suomi ry.

Tapahtuman järjestäjien yhteystietoja: Ulkopoliittinen Instituutti https://www.fiia.fi/ Eurooppalainen Suomi ry https://www.eurooppalainensuomi.fi/ Linkki Eurooppa-neuvoston kokouskalenteriin https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/calendar/

Tällä kertaa mukana olivat ja tekstin koostivat Eurooppanaisten hallituksesta Jaana Koskinen, Päivi Luna ja Anneli Mäkinen.

Kiitos hyvistä järjestelyistä ja erinomaisesta asiantuntijakattauksesta! Lukijoille oikein hyvää kesää!

Eurooppanaiset ry – naisten ääni Euroopassa

Eurooppanaiset seuraa EU-politiikassa erityisesti sukupuolten tasa-arvokysymyksiä, tasa-arvon toteutumista ja kehittymistä. Elokuussa pureksimmekin jo hallitusohjelmaa ”Vahva ja välittävä Suomi”.

Miten varmistetaan suomalainen osaaminen ja vaikuttaminen EU:ssa?

Kysymys on aiheellinen, koska ensimmäinen sukupolvi EU:n tehtävissä on pian eläköitymässä, eivätkä nuoret ja uudet hakeudu tehtäviin kuten aiemmin. Suomalaisten virkahenkilöiden väheneminen EU:ssa vaikuttaa myös yhteiskuntaamme, koska lainsäädäntöön ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen luonnollisesti myös vähenee. EU-urat ja vaikuttaminen: suomalaista osaamista unioniin Eurooppalaisen Suomen tilaisuus Suomi Areenassa veti kaiken ikäisiä ihmisiä. Myös nuoria oli ilahduttavasti kuulolla.

Tilanne huolestutti kaikkia kolmea keskustelijaa, MEP Sirpa Pietikäistä, EU:n henkilöstövalintatoimiston johtaja Minna Vuoriota sekä EK:n asiantuntija Päivi Wordia. Meno EU-virkoihini Suomesta on tyrehtynyt. Vuosien 2018-22 aikana valintakokeiden kautta on päässyt läpi vain 32 henkilöä. Yksi suuri syy tilanteeseen onkin hakuprosessin vaativuus ja voimakas kilpailuhenkisyys ja se, että läpäisyprosentti on pieni. Myös mielikuvat, joita paljon Suomessa ruokitaan EU:sta, ovat vääriä. Brysseliä syytetään asioista, jotka eivät ole totta. Sieltä tulee paljon hyvää lainsäädäntöä, joka vaikuttaa arkeemme, muistuttivat panelistit kuulijoita.

Lääkkeeksi virkoihin hakeutumisen lisäämiseksi nähdään se, että hakuprosessia nopeutetaan ja yksinkertaistetaan parhaillaan. Panelistit myös toivovat sitä, että kansallinen koneisto tukisi EU:hun työhön hakeutumista ja toisaalta sieltä takaisin paluuta esimerkiksi urajärjestelmän avulla. Tärkeää olisi myös se, että oikeaa tietoa unionista ja hakemisesta sen tehtäviin levitettäisiin eri kanavilla ja yliopistoissa. Tiedonpuute ja väärät mielikuvat ovat nimittäin nekin iso este hakeutumiselle.

Pitkän EU-kokemuksen omaavat Pietikäinen ja Vuorio kehottivat nuoria kokeilemaan hakemista. Pietikäinen kuvasi EU:ta unelmapaikaksi tehdä työtä ja vaikuttaa asioihin. Kannattaa kokeilla ja haistella, hän rohkaisi.

”Enemmän ennakointia ja selkeämpää agendavaikuttamista”

Komission ehdotukset ovat pitkän valmistelun tulos. Ennakointi EU:n agendaan vaikuttamisessa on äärimmäisen tärkeää, muistuttaa Päivi Word. Nykyhallituksen ohjelmassa ennakkovaikuttamiseen on kyllä kiinnitetty huomiota, mutta panelistit haluaisivat nähdä enemmän ennakointia ja selkeämpää agendavaikuttamista Suomen ja koko EU:n yhteisen edun kannalta. EU ei ole pelkkä puffet-pöytä, josta otetaan vain se, mikä meille on hyvä kattaus. Myös mepit tarvitsevat tietoa Suomen selkeistä kannoista asioihin, Pietikäinen painotti.

Eurooppanaiset yhtyvät näihin asiantuntijoiden erinomaisiin näkemyksiin ja suosituksiin!

Tilaisuuden juonsi Eurooppanuorten puheenjohtaja Amanda Alvesalo.

Päivikki Kumpulainen ja Jaana Koskinen, Eurooppanaiset ry.

OM selvitti naisten urakehityksen haasteita ja sukupuolten tasa-arvoista edustusta hallitus- ja johtoryhmätehtävissä

Oikeusministeriön hankkeessa selvitettiin syitä, jotka vaikuttavat naisten valitsemiseen, edistävät tai estävät naisten rekrytointia listayhtiöiden hallituksiin ja johtotehtäviin sekä sitä, mitä tulisi tehdä sukupuolten välisen tasapuolisen edustuksen edistämiseksi. Ministeriö julkaisi vastikään lausuntoyhteenvedon pörssiyhtiöiden hallitusten tasa-arvon edistämistä koskevien ehdotusten lausunnoista.

Myös Eurooppanaiset esitti näkemyksensä asiasta loppukeväästä. Kannatimme pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta annetun direktiivin (EU 2022/2381) ripeää täytäntöönpanoa. Kantamme on, että vapaaehtoinen asian edistäminen ei näytä toimivan jäsenmaissa, ei myöskään riittävän hyvin Suomessa. Kehitys on meillä jämähtänyt paikoilleen. Emme ole mallimaa verrattuna esim. Ranskaan, jossa on lisätty pakollista lainsäädäntöä ja sanktioita. Viron tilanne on taas erityisen heikko, vapaaehtoisuus ei ole tuottanut toivottavaa tulosta.

Myös moni muu lausunnonantaja on katsonut, että pelkkä itsesääntely (hallinnointikoodi) ei ole riittävä keino tasapuolisen sukupuoliedustuksen saavuttamiseksi, todetaan selvityksen tiivistelmässä. Eurooppanaiset pitääkin tärkeänä, että asiassa edetään viivytyksettä ilman siirtymäaikaa ja huomauttaa, että komission ensimmäinen ehdotus asiassa on jo vuodelta 2012. Sen sijaan sanktioiden suhteen voisi asiassa edetä vaiheittain, kunhan ensin nähdään implementoinnin vaikutuksia ja sen jälkeen määritellä minkälaiset ja tasoiset sanktiot ovat tarpeellisia ja riittäviä. Eurooppanaiset lausui myös esitetyistä konkreettisista käytännöistä ja keinoista edistää pörssiyhtiöiden hallitusten tasa-arvoa.

Lausuntomme löytyy kokonaisuudessaan täältä https://drive.google.com/file/d/1MeKflYwXxd_3J7Qnl_lXArM1d7Y5wF8P/view

OM:n lausuntoyhteenveto löytyy täältä https://oikeusministerio.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-400-726-9

Eurooppanaiset ry tarkastelee unioniasioita erityisesti nais- ja tasa-arvonäkökulmasta.

MEP Sirpa Pietikäinen Eurooppanaisten järjestämässä Eurooppapäivän tilaisuudessa ”Tasa-arvo EU:n parlamentin valmistelussa ja päätöksenteossa”

Kuva: Sami Kero

– Tarvitsemme paljon enemmän tietoa, sillä sitä mitä ei ole tehty näkyväksi, on hankala ratkoa. Euroopan parlamentin esityksistä ja painostuksesta Euroopan tasa-arvoinstituutin, EIGEN rooli on vahvistunut. Pietikäinen toivoo, että myös seuraava komissio jatkaa EIGEn vahvistamista, sillä lisää tutkimusta ja resursseja tarvitaan. Hän sanoo, että ei ole olemassa tasa-arvopistettä, jolloin kaikki on saavutettu.  Työ on jatkuvaa.

Katso ja kuuntele Sirpa Pietikäisen video, mielenkiintoisia mietteitä ja mielenkiintoista tietoa tasa-arvosta ja sen tilasta.

https://drive.google.com/file/d/1KwPauC3nFM6IOWglsU-_lrxJCV-7ppJG/view?usp=share_link









Europarlamentaarikko Silvia Modig: Palkka-avoimuusdirektiivi on tehokas väline

Naisten ja miesten välinen palkkaero Euroopan unionissa on EU:n komission mukaan noin 13 %. Se tarkoittaa, että naiset tienaavat EU-maissa keskimäärin 13 % vähemmän tehtyä työtuntia kohden kuin miehet. Suomessa palkkaero on jopa EU:n keskiarvoa suurempi. Meillä, pohjoismaisessa sukupuolten tasa-arvon mallimaassa, naiset tienaavat keskimäärin lähes 17 % vähemmän kuin miehet.

Kuva: Juliana Harkki

Noin neljäsosa palkkaerosta EU-alueella selittyy komission mukaan työmarkkinoiden sukupuolittuneisuudella. Naiset ovat yliedustettuja aloilla, joita on systemaattisesti aliarvotettu. Palkkakehitys on ollut heikkoa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä koulutuksessa. Lisäksi naiset tekevät enemmän töitä kuin miehet, mutta suurempi osa naisten tekemästä työstä on palkatonta työtä, kuten kodin ylläpitoa, lasten kasvattamista ja vanhemmista huolehtimista. Tällä on vaikutusta naisten tekemiin valintoihin työurallaan, mikä selittää osaltaan sukupuolten välistä palkkaeroa.

Hyvä uutinen on, että meillä on keinoja vastata näihin ongelmiin. Työmarkkinoiden jakautuneisuuteen on mahdollista vaikuttaa purkamalla alojen sukupuolittuneisuutta. Sukupuolittuneiden alojen opiskelupolkujen on oltava aidosti houkuttelevia kaikille sukupuolille, minkä lisäksi erityisesti sote-alojen työolot ja palkkaus on laitettava kuntoon. Suomen uusi perhevapaauudistus taas on merkittävä askel palkattoman työn, erityisesti hoivavastuun, tasaisempaa jakautumista kohti.

Työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus ja erilaiset uravalinnat eivät kuitenkaan selitä palkkaeroa kokonaan. Komission arvion mukaan suurin osa palkka-erosta on selittämätöntä palkkaeroa, jonne on piiloutunut ihan puhdasta ja perinteistä palkkasyrjintää. Palkkasyrjintä on rikos, mutta siihen puuttuminen on hankalaa, koska rakenteet, kuten työhönottoprosessit ja palkkausperusteet ovat harvoin kovin avoimia. Keskustelukulttuurikaan ei usein mahdollista palkkavertailua työpaikalla. Tarvitsemme siis lisää avoimuutta palkkoihin.


Palkkasyrjintä on rikos, mutta siihen puuttuminen on hankalaa,
koska rakenteet eivät ole avoimia.

EU:n uusi palkka-avoimuusdirektiivi, jonka sisällöstä neuvottelin ryhmäni varjoesittelijänä, puuttuu juuri piilossa olevaan perusteettomaan palkkaeroon, ja tuo sen näkyväksi. Direktiivi tulee antamaan kaikille työntekijöille oikeuden tietoon paitsi palkkansa perusteista, myös samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten keskimääräisestä palkasta. Tämä on tehokas väline, jolla naiset voivat arvioida palkkansa oikeudenmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä ammattiliittonsa kanssa toimenpiteisiin syrjinnän korjaamiseksi. Suurimmat työnantajat velvoitetaan raportoimaan palkkaeroista säännöllisesti viranomaisille.

Kuten politiikassa aina, direktiivin lopullinen muoto on kompromissien tulos, ja siten siinä on mielestäni paljon parannettavaa. Raportointivelvollisuus voisi hyvin koskea pienempiäkin työnantajia, pienestäkin perusteettomasta palkkaerosta pitäisi tulla seurauksia, ja direktiivi voisi tulla nopeammin voimaan. Palkka-avoimuusdirektiivi on kuitenkin säihkyvä voitto tiellä kohti sukupuolten tasa-arvoa.