Naistutkimuksesta sukupuolen tutkimukseen – Sukupuolen merkitykset muuttuvat

Muuttuva sukupuoli on yhteiskunnan ytimessä, sanoo Leena-Maija Rossi, sukupuolentutkimuksen professori Lapin yliopistossa vuodesta 2022 lähtien. Miksi näin on ja mihin sukupuolen tutkimusta tarvitaan?  Siihen on monta syytä ja näkökulmaa. Sukupuoli ja sen representaatio, esittäminen, on monimutkaista, painottaa Rossi.

Esimerkkinä hän käyttää vaikkapa viimeaikaista pääministeri Sanna Marinista mediassa esillä ollutta naiskuvastoa ja häneen kohdistunutta puhetta sekä toisaalta näyttelijä-laulaja Billy Porteria, joka sekoittelee rohkeasti feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta mm. pukeutumisessaan. 

– Sukupuoli ei ole sama asia kuin naiset, se on moninainen ja paljon muutakin kuin biologiaa. Meillä on syytä olla ymmärrys sukupuolen yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta muotoutumisesta, sillä sen merkitykset muuttuvat. Myös kriittinen medialukutaito on etenkin tässä ajassa tärkeää.

Vaikka tasa-arvossa on tapahtunut paljon muutosta positiiviseen suuntaan, sitä uhkaavat monet asiat ja ilmiöt. Näistä Rossi ottaa esille yhtenä merkittävänä maailmanlaajuisen anti-gender -liikkeen, joka vastustaa naistoimintaa ja pyrkii heikentämään naisten ja vähemmistöjen asemaa ja oikeuksia.
– Se ammentaa voimaansa fundamentalismista, nationalismista ja konservatiivisista arvoista. Se perustuu ajatukseen, että sukupuolia on vain kaksi – mies ja nainen.  Liike leviää ja saa rahoitusta monilta merkittäviltä tahoilta.

Iso huolenaihe on myös, että sukupuolentutkimuksen resursseja on ajettu alas Suomessa ja monin paikoin Euroopassa. Leena-Maija Rossi sanoo painokkaasti, että sukupuolentutkimus on ala, jolla on valtavasti vaikutusta nyt ja tulevaisuudessa.
– Tutkimus edesauttaa sitä, että sukupuolesta opitaan keskustelemaan rakentavasti ja korjaavasti vihapuheen tuolla puolen. Jo lasten pitäisi oppia ymmärtämään näitä kysymyksiä, siksi niiden tulisi olla esillä jo koulussa ja koulutuksessa.

Sukupuolentutkimus tuottaa tietoa poliittisiin ratkaisuihin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi esimerkiksi seuraavilla tärkeillä osa-alueilla: Työelämän segregaatio, hoivan sukupuolittuminen (pandemiat), rodullistava sukupuolittaminen, vammaisuus tai ruumiillinen kyvykkyys ja sukupuoli ja transoikeuksien ratkaiseminen.

Teksti: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n varapuheenjohtaja

Eurooppanaisten joulupuuro maanantaina 13.12.

Eurooppanaisten perinteinen Lucian päivän joulupuurotilaisuus palaa koronatauolta! Vieraanamme on Leena-Maija Rossi, joka aloittaa Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen professorina 1.1.2022. Rossi johdattelee meidät sukupuolentutkimuksen koulutuksen ja tutkimuksen kenttään sekä erityisesti sen viimeisimpiin keskusteluihin.

Paikka: Helsingin kaupungintalon ravintola, Sofiankatu 1, sisäpiha
Aika: Maanantai 13.12. klo 8.30 alkaen.

 Ilmoittautuminen viimeistään 3.12. klo 12 mennessä sähköpostiin: sihteeri@eurooppanaiset.fi

Lämpimästi tervetuloa!

Naiset Euroopan tulevaisuustyössä -webinaari ja syyskokous 9.11.

Tule pohtimaan naisten roolia osana Euroopan tulevaisuustyötä! Webinaarin puhujina ovat tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist sekä Eurooppanuoret ry:n varapuheenjohtaja Milla Ristikangas.

Naiset Euroopan tulevaisuustyössä- webinaari 9.11.2021 klo 15-16

klo 15-15.05 Tilaisuuden avaa Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen.

15.05-15.25 Tasa-arvoministeri Thomas Blomqvistin puheenvuoro ja keskustelu

15.25-15.45 Eurooppanuorten puheenvuoro, varapuheenjohtaja Milla Ristikangas

15.45-15.55 Keskustelua

16.00-16.30 Eurooppanaiset ry:n syyskokous 

Kaikille ilmoittautuneille toimitetaan zoom- linkki 8.11.2021.

Kun liityt tilaisuuteen linkin kautta, pidäthän mikrofonin ja kameran kiinni.  Pyydä puheenvuoroja chatin kautta. Kun käytät puheenvuoron, avaa kamera ja mikrofoni puheesi ajaksi.

Jos et osallistu syyskokoukseen, poistu tilaisuudesta kokouksen alkaessa sulkemalla linkki.

Ilmoittaudu tilaisuuteen sähköpostitse: sihteeri (at) eurooppanaiset.fi.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

EU:n elpymispaketti tasa-arvon näkökulmasta: Katso keskustelu!

Eurooppalainen Suomi ry:n Euroopan suunta -keskustelusarjassa käsitellään myös tasa-arvoa. Viimeisin Euroopan suunta on tehty yhteistyössä Eurooppanaisten kanssa, ja sen aiheena on tasa-arvo EU:n elpymispaketissa.

Keskustelemassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra, SAK:n ekonomisti Anni Marttinen ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Katso keskustelu YouTubesta tai alta ja lue Uuden Suomen artikkeli keskustelusta!

Kannanotto: Katseet on siirrettävä EU:n elpymispaketista tulevaisuuteen ja tasa-arvoon

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla EU:n elpymispaketin. Eurooppa-järjestöjen kattojärjestö Eurooppalainen Suomi, jonka jäsenjärjestö myös Eurooppanaiset on, otti kantaa päätökseen ja peräänkuulutti keskustelua Euroopan tulevaisuudesta.

Kuten emojärjestömme, myös Eurooppanaiset pitää erityisen tärkeänä 
oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä osaksi rahankäyttöä. Toteamme, että 
tasa-arvon takapakki, jota viime vuosina on otettu sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa, vaatii syvällistä ja päämäärätietoista keskustelua.

Vain 38 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut osallistumaan Euroopan tulevaisuuskonferenssiin (Eurobarometri). Luku on hälyttävä ja EU-maiden matalimpia.

Eurooppanaiset toivoo, että erityisesti naiset havahtuisivat tulevaisuuskeskusteluun aikana, jolloin naisten asemaan ja olosuhteisiin kohdistuu mittavia paineita. Demokratia saa kolhuja ja koronavirus riepottelee naisvaltaisia aloja. Koronaepidemiasta on aiheutunut monenlaisia tasa-arvoon vaikuttavia ilmiöitä ja haittoja, kuten naisvaltaisten alojen suuri tartuntariski, hoivan ja hoivavastuun sukupuolittuneisuus, palkattoman työn lisääntyminen, määrä- ja osa-aikaisten työalojen ja työsuhteiden lomautukset ja irtisanomiset, lähisuhdeväkivallan lisääntyminen sekä työn ja perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteet.

Ylipäätään epidemiasta haitat vaativat korjaamista ja ennakoinnin vahvistamista. Siihen voidaan puuttua ja vaikuttaa sekä elpymisrahaston kohdentamisen että Euroopan tulevaisuuskeskustelun kautta.

Eurooppa-päivää vietetään 7.-9.5. – tutustu ohjelmaan ja tule mukaan!

Eurooppa-päivää vietetään vuosittain 9.5. Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden kunniaksi. Sitä vietetään Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyöelintä, jota pidetään Euroopan unionin alkuna.

Tänä vuonna Eurooppa-päivän vietto jakautuu usealle päivälle, ja ohjelma järjestetään etäyhteyksillä. Luvassa on mm. Euroopan suunta -keskusteluohjelmia, keskusteluja EU:n tulevaisuudesta, tietoa työmahdollisuuksista EU:ssa, live-keikkoja sekä Vuoden eurooppalaisen ja Vuoden nuoren eurooppalaisen tunnustusten jaot.

Tutustu ohjelmaan Eurooppa-päivän verkkosivuilla ja tule mukaan!

Naisten äänet kunnissa: Eurooppanaisten kuntavaaliwebinaarin tallenne katsottavissa

Ajankohtainen webinaari järjestettiin 27.4.2021 Eurooppanaisten maaliskuussa ilmestyneen Pohjan Akka -lehden tiimoilta. Lue lehti tämän linkin kautta!

Mukana kokeneen tasa-arvokonsultin Sinikka Mustakallion juontamassa keskustelussa on kuntavaaliehdokkaita eri puolueista Helsingistä, Tampereelta, Oulusta, Enontekiöstä ja Kemiönsaaresta.

Ehdokkaat esittelevät omia tavoitteitaan kuntien tasa-arvotyössä ja keskustelevat kuntien velvollisuudesta toimia aktiivisesti tasa-arvolain ja Suomea sitovien eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten sopimusten ja kestävän kehityksen sitoumusten täyttämiseksi.

Ehdokkaat pohjoisesta etelään:

Outi Kurkela, kd, Enontekiö
Tanja-Maria Nyman, rkp, Oulu
Kaisa Vatanen, sdp, Tampere
Satu Söderström, ps, Kemiönsaari

Helsinki:
Katju Aro, feministinen puolue
Harriet Lonka, keskusta
Minna Majaniemi, vasemmistoliitto
Pia Pakarinen, kokoomus
Auni-Marja Vilavaara, vihreät

Katso tilaisuuden tallenne tästä linkistä!

Tasa-arvojohtamisen työkaluja: Sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolivaikutusten arviointi

Menneinä viikkoina olemme Eurooppanaisissa ja muissa naisjärjestöissä nostaneet esille mitä moninaisimpia tasa-arvotekoja ja tasa-arvotavoitteita sekä -ajatuksia. Olemme tuoneet esiin naisten panosta ja roolia yhteiskunnassa Naisjärjestöjen Keskusliiton #SuomiIlmanNaisia -kampanjassa. 

Tämän perjantain, 19.3. teema on päätöksenteko ja johtaminen. Teeman alla on osuvaa pohtia ja valaista sitä, mitä tasa-arvoinen talous ja sukupuolineutraali budjetointi tarkoittavat ja miten niitä käytännössä voi käyttää johtamisen ja päätöksenteon työkaluina.

Tutkija Anna Elomäki kirjoittaa, että talouspolitiikka ja sukupuolten tasa-arvo kytkeytyvät toisiinsa. Talousarvio ja muut julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin joko heikentäen tai edistäen tasa-arvoa. Tästä syystä sukupuolitietoinen budjetointi on tärkeä tasa-arvotyökalu. 

– Sukupuolitietoisen budjetoinnin tuloksena määrärahapäätöksissä voi tapahtua muutoksia: tasa-arvoa heikentävää toimintaa resursoidaan vähemmän ja edistävää enemmän, sukupuolten tasa-arvon erityistoimiin varataan lisää rahaa, toteaa Elomäki.

Elomäki korostaa sitä, että feministisessä talouspolitiikassa on kyse arvovalinnoista. Monet siihen liittyvät ajatukset, kuten investoinnit sosiaaliseen infrastruktuuriin ja hoivaan, ovat tutkimusten mukaan toimivaa talouspolitiikkaa myös perinteisillä talouspolitiikan mittareilla mitattuna.

EU:n tasa-arvoinstituutissa EIGE:ssä sukupuolten tasa-arvosta koituvia taloushyötyjä selvittäneessä ainutlaatuisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että sukupuolten tasa-arvon lisääntymisellä voi olla laajoja vaikutuksia: 6,3 miljoonasta 10,5 miljoonaan uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä, näistä 70 prosenttia menisi naisille, ja sillä olisi myös myönteiset, ajan myötä kasvavat vaikutukset bruttokansantuotteeseen – bkt per asukas kasvaisi lähes 10 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

EU onkin ottanut kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja erityisesti sen sukupuolten tasa-arvoon liittyvän tavoitteen 5 vahvemmin mukaan vahvemmin talouspoliittiseen ohjaukseen. EU:n uusi tasa-arvostrategia painottaa sukupuolten tasa-arvon edistämistä sekä tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamista jäsenmaiden kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Tasa-arvo otetaan huomioon muun muassa talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

EU-tasolla painopisteinä ovat mm. palkka-avoimuuden lisääminen, josta on tulossa lainsäädäntöehdotuksia, päivähoitotavoitteiden uudelleen tarkastelu ja laadun huomioonottaminen sekä kohdennetut toimet naisten innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Myös rahoitusta on luvassa. Niin ikään EU:n elpymisrahaston tasa-arvovaikutukset on luvattu arvioida.

Entä Suomessa? Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehden artikkelissa budjettipäällikkö Sami Outinen kertoo, että Suomen valtio valmistelee osana talousarviota sukupuolitietoista budjetointia ja kestävän kehityksen budjetointia. Se tarkoittaa myös, että budjettien sukupuolivaikutukset arvioidaan. Näin pitää olla myös kunnissa. 

Nykyisillä ja tulevilla kuntapäättäjillä on suuri vastuu tasa-arvoa edistävässä johtamisessa. Mutta heillä on myös työkalu, nimittäin sukupuolitietoinen budjetointi ja budjetin sukupuolivaikutusten arviointi. Kuten Elomäki toteaa, sukupuolitietoinen budjetointi kuitenkin edellyttää ymmärrystä tasa-arvosta sekä sukupuolten yhtäläisinä oikeuksina ja mahdollisuuksina että vallan ja resurssien tasapuolisena jakautumisena. 

Teksti: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n varapuheenjohtaja

Miten jaksaa hoitaa yhteisiä asioita vihapuheryöpytyksessä?

Vuosi sitten 16.3.2020 hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee poikkeusolot koronavirustilanteen vuoksi. Poikkeusolot päätettiin kolmen kuukauden kuluttua.

Poikkeusolojen julkistamisen vuosipäivänä 16.3.2021 julkaistiin tutkimus, joka tarkasteli naisministereille kohdistettuja häirintäviestejä Twitterissä hiukan poikkeustilaa laajemmalta ajanjaksolta. Tutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten tuloksia tunnistamalla sen, että suhteettoman suuri vihapuheen määrä kohdistui erityisesti naispoliitikkoihin. Aiheet kuten koronapandemia, maahanmuutto, Suomen EU-suhteet sekä liberaali sosiaalipolitiikka laukaisivat massiivisen vihapuheviestittelyn naisministereitä kohtaan. Viestit olivat avoimen seksistisiä ja misogynistisiä (”huulipunahallitus”, ”Tampax-tiimi”) tai piiloisesti sukupuolta syrjiviä (”Mene leipomaan … Sinulla ei selvästikään ole hajuakaan miten tästä selvitään.”).

Vaikka vihapuhetta sisältäviä viestejä lähetettiin sekä poliittisella kentällä vasemmalle että oikealla suuntautuvista yhteisöistä, suurin osa vihapuhetta sisältävistä viesteistä lähetettiin oikeistolaista politiikkaa kannattavilta Twitter-tileiltä.

Myös tuore oikeistopopulistisia some-postauksia tarkasteleva tutkimus osoittaa sen, miten rasismia lietsotaan erityisesti rodullistettuja naisia kohtaan.*

Miten houkuttelemme kuntavaaleihin ehdolle naisia, jotka jaksavat hoitaa asioitamme ja olla tämän vihapuheryöpytyksen kohteina?

Teksti: Pikka-Maaria Laine, dosentti, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen.

* Lähde: Saresma, Karkulehto ja Varis (2021): Gendered violence online. Hate speech as an intersection of misogyny and racism. Teoksessa Violence, gender and affect. Interpersonal, Institutional and Ideological Practices, s. 221-243. Toimittaneet Marita Husso, Sanna Karkulehto, Tuija Saresma, Aarno Laitila, Jari Eilola ja Heli Siltala. Lontoo: Palgrave Macmillan.

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus on perusoikeus

Suomessa varhaiskasvatuslain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään töitä joka päivä jokaisessa päiväkodissa ja muissa varhaiskasvatuksen ympäristöissä. Päiväkodin henkilökunta lastentarhanopettajista muihin työntekijöihin on vastuussa siitä, että lapsen kasvuympäristö on tasa-arvoinen.

Asian ymmärtäminen ja käytäntöön soveltaminen edellyttävät kaikilta varhaiskasvatuksen ammattilaisilta oppimista ja asioiden näkemistä useista näkökulmista. Tasa-arvoon kasvattamisen tueksi on tehty oppimateriaaleja ja annetaan koulutusta. Koulujärjestelmällä varhaiskasvatuksesta yliopistokoulutukseen on iso vastuu kasvattaa lapsista tasa-arvotietoisia aikuisia. 

Sukupuolten tasa-arvossa ei kuitenkaan ole kysymys pelkästään pykälistä vaan myös arkisista asioista, kuten kielestä, jota käytetään arkisessa kanssakäymisessä. Sanoilla vaikutetaan. Tasa-arvon tulee näkyä leikeissä, lauluissa, satukirjoissa ja päivän retkillä.

Tytöt ja pojat ovat samanarvoisia ihmisinä. Jos tytöt siivoavat jälkensä, tulee poikienkin tehdä niin. Jos tytöt haluavat tutkia maaperän tai avaruuden ihmeitä, niin he saavat tehdä niin. Jos tytöt leipovat, niin pojatkin saavat leipoa. Itkeminen on sallittu kaikille lapsille ja jokainen lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen syliä. Lapsen tulisi oppia jo varhain, että se, mitä sukupuolta olet, ei ratkaise sitä, mitä saa ja voi tehdä. 

Sukupuolten tasa-arvo on ollut vuosikymmeniä säädettynä tavoitteena Suomessa. Siitä huolimatta kestää sukupolvia, ennen kuin sukupuolten välisestä tasa-arvosta tulee osa kulttuuria. Tämän vuoksi niillä tytöillä ja naisilla, jotka ovat tulleet maista, joissa naiset ovat vielä alistetussa asemassa, tavoite tyttöjen ja naisen aseman tasa-arvosta on osin tuntematon tavoite. Siksi maahanmuuttajia, niin tyttöjä, naisia, poikia kuin miehiäkin on koulutettava sukupuolten välisen tasa-arvoon. 

Teksti: Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n varapuheenjohtaja