Tänä vuonna Naisjärjestöjen Keskusliitto juhlii 110-vuotista työtään. Järjestö on kutsunut 67 jäsenjärjestöään viettämään juhlavuotta teemalla #SuomiIlmanNaisia. Maaliskuussa järjestöt esittelevät toimintaansa, tekojaan ja tavoitteitaan kuntavaalien alla; tekevät näkymätöntä näkyväksi somessa ja webinaareissa ja samalla nostavat myös esiin naisten asemaan ja tasa-arvoon liittyviä sitkeitä ja ajankohtaisia ongelmia.
Kuten tiedämme, naiset hoitavat lapsia, perheitä ja omaisiaan. Naiset tekevät korvaamattoman tärkeää vapaaehtoistyötä monissa eri järjestöissä ja verkostoissa. Naisten tekemä työ on paljolti näkymätöntä ja halvennettua työtä kansakunnille ja ihmisille elintärkeillä aloilla. Näin on koko maailmassa, myös Suomessa.
Palkattomasta kotityöstä naiset tekevät OECD:n mukaan reippaasti enemmän kuin miehet. Nyt koronaviruspandemia on lisännyt merkittävästi naisten tekemän palkattoman työn määrää, kertoo YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin tuore tutkimus.
Olisi mielenkiintoista nähdä, millainen Suomi olisi ilman tätä työtä. Vai olisiko sittenkään – sillä Suomi voisi näyttäytyä kovin erilaisena!
Eurooppanaiset – Naisten ääniä kunnista Eurooppaan ja maailmalle
Eurooppanaiset haluaa nostaa esille tasa-arvotyön sekä Euroopan mittakaavassa että kansallisella ja kuntatasolla. Kuntavaalien alla korostamme erityisesti sitä, miten EU-ulottuvuus, kuten EU:n uusi tasa-arvostrategia, liittyy kansalliseen ja kunnalliseen tasa-arvotyöhön ja velvoittaa edistämään tasa-arvoa myös kunnissa. Haastamme kuntavaaliehdokkaita perehtymään aiheeseen ja keskustelemaan siitä.
Kysymme ja keskustelutamme ehdokkaita siitä, miten he tuntevat sukupuolten tasa-arvoon liittyvää säännöstöä ja siihen pohjaavaa oman kuntansa tasa-arvotyötä. Kysymme, miten valmiita ja sitoutuneita he ovat kuntien johtotehtäviin, tai parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja sen vaatimia resursseja, muun muassa naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan halvennetun työn arvostusta, työoloja ja palkkausta. Entä miten ehdokkaat konkreettisesti vaikuttaisivat vihakulttuurin kitkemiseen? Tärkeää on myös pohtia, onko ehdokas feministi ja jos on, millainen feministi.
Maaliskuun 2021 Voima-lehden liitteenä ilmestyy Pohjan Akka -lehtemme. Se ilmestyy myös verkkoversiona kotisivuillamme. Järjestämme kevään aikana lisäksi tärkeisiin tasa-arvokysymyksiin liittyviä webinaareja. Eurooppanaiset oli mukana myös 24.2.2021 esitetyssä toimittaja Maija Elonheimon Brysselin kone –kuntavaaliohjelmassa. Sen voit edelleen kuunnella Yle Areenassa. Kaikki #SuomiIlmanNaisia-kampanjan ja kevään muut tapahtumat ja nostot näet Eurooppanaisten somessa ja kotisivuilla.
Seuraa Eurooppanaisia somessa: Facebook: Eurooppanaiset ry Twitter: Eurooppanaiset
Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen.
Eurooppanaisten kuntavaalikampanjassa haluamme muistuttaa, että EU-tasolla tehtävä työ näkyy myös kunnissa. Esimerkiksi EU:n tasa-arvoa tukevat direktiivit voivat tuoda muutosta kuntalaisen arkeen, ja kuntavaalit ovat siksi tasa-arvon kannalta erittäin tärkeät.
Kampanjamme alkaa keskiviikkona 24.2., jolloin Yle Radio 1 esittää toimittaja Maija Elonheimon Brysselin kone -ohjelman klo 10. Jakso on toteutettu yhdessä Eurooppanaisten kanssa, ja siinä puolueiden edustajat keskustelevat siitä, näkyvätkö EU:n tasa-arvotavoitteet kunnissa ja vastaavat Eurooppanaisten kysymyksiin.
Ohjelmassa ovat mukana keskustelemassa Kaisa Vatanen (sdp), Riikka Slunga-Poutsalo (ps), Elisa Tarkiainen (kok) ja Riikka Pakarinen (kesk). Keskustelua johdattelee toimittaja Maija Elonheimo.
Jos et pääse linjoille ohjelman esitysaikaan, voit kuunnella sen jälkikäteen Yle Areenasta. Jakso ilmestyy kuunneltavaksi esityksen jälkeen Brysselin kone -ohjelman sivulle.
Eurooppanaisten 25-vuotisseminaarissa katsottiin menneeseen ja tulevaan. Erityisesti katsottiin sitä, miten Covid 19 -pandemia on vaikuttanut naisten elämään ja millaisia sen vaikutukset ovat pandemian jälkeisessä maailmassa, Euroopassa ja Suomessa.
Komissaari Jutta Urpilainen tervehdyspuheessaan ja eri alojen asiantuntijat paneelissa tarkastelivat pandemian vaikutuksia yleensä tasa-arvoon ja toisaalta yhteiskunnille ja niiden naisille ja perheille tärkeiden talouden, terveyden, turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kulttuurin sekä koulutuksen näkökulmasta.
Tasa-arvon ja tasa-arvoisten yhteiskuntien merkitys korostuu muun muassa terveyskriisien hoitamisessa ja selättämisessä. Tämä on tutkimuksin osoitettu tosiasia. Tasa-arvonäkökulma on tärkeä myös koronapandemiassa ja sen seurausten korjaamisessa.
Myös Euroopan parlamentin tasa-arvoasiain valiokunnassa on tarkasteltu sitä, mihin Covid 19 jälkilasku suuntautuu. Tarkastelun tuloksena nähdään, että se kohdistuu enemmän naisiin kuin miehiin. Esimerkkejä löytyy paljon ennen kaikkea naisvaltaiselta sosiaali- ja terveysalalta. Mutta myös kodin ja perheen piiristä; yhtenä esimerkkinä vaikkapa omaishoidon entistä suurempi kasautuminen naisille.
Maailman terveysjärjestössä on viime aikoina hämmästelty sitä, miten heikkoja eurooppalaiset terveydenhuoltojärjestelmät sittenkin ovat olleet. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoi, että parlamentissa käydään nyt vahvaa keskustelua siitä, että Eurooppa tarvitsee erityisen hoivadiilin.
Komissaari Jutta Urpilainen korosti tyttöjen koulutuksen positiivisia vaikutuksia yhteiskuntien kokonaiskehitykseen, mutta totesi samalla, että pandemian takia moni tyttö maailmassa on jäänyt kriisin seurauksena pois koulutuksesta.
– On olemassa aito riski, että he eivät palaa kouluun. Tästä syystä EU satsaa lisää rahaa koulutukseen tulevalla ohjelmakaudellaan.
Toinen kriisien kannalta tärkeä ja tasa-arvotyössä huomioonotettava välttämätön asia on, että tytöt ja naiset on saatava laajemmin mukaan päätöksentekoon. Urpilainen korosti sitä, että vain se on tie aidosti mukaan ottavaan ja tasa-arvoiseen ja yhteiskuntaan, joka on vastustuskykyinen tällaisille kriiseille.
Tässäkin mielessä Euroopan unionin aikaisempaa vahvempi sitoutuminen komission puheenjohtaja Ursula van der Leyenin johdolla tasa-arvon edistämiseen juuri nyt on erittäin tervetullut ja tärkeä asia. Alkuvuodesta julkaistu EUn tasa-arvostrategia on nimittäin tarpeellinen työväline myös jäsenmaiden käyttöön.
Vuoden 2021 puolella on jo odotettavissa komission aloitteita tasa-arvon vahvistamiseksi. Niin ikään EU:n elvytysrahan suuntaaminen jäsenmaissa, myös Suomessa, on mahdollisuus korjata koronan jättämiä jälkiä. Euroopan parlamentti korostaa sitä, että elvytysrahan kohdentamisen ja käytön yhteydessä on tehtävä aito sukupuolivaikutusten arviointi. Tämän on syytä toteutua.
Juhlaseminaarissa esitetty Jutta Urpilaisen tervehdys sekä valitettavasti striimistä unohtunut Miapetra Kumpula-Natrin tervehdys löytyvät tästä linkistä.
MEP Sirpa Pietikäisen tervehdyksen taas pääset katsomaan YouTubesta tästä linkistä.
Naisten tulevaisuus Covid-19 jälkeen -paneelissa panelisteina olivat;
Anita Lehikoinen, Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sari Koivuniemi, Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tehy Outi Kuivasniemi, Kansainvälisten asioiden johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Veera Tyhtilä, Käsikirjoittaja, Suomen PEN puheenjohtaja
Asiantuntijapaneeli – Meillä on paljon vajetta ja velkaa, joka kohdistuu naisiin ja tyttöihin
Covid 19:n vaikutukset Suomessa ja maailmalla kiteytyivät asiantuntijapaneelissa erityisesti naisille ja tytöille tärkeiden asioiden ”vaje ja velka” -vaikutusten tarkasteluna.
Hoitovelka sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo Suomessakin osoitettu, ja sillä nähdään olevan pitkäaikaisia vaikutuksia ympäri maailmaa. Esimerkiksi äitiys- ja lapsikuolleisuus on kehitysmaissa noussut. Tärkeä huomio on, että universaalin hyvinvointimallin maissa on pystytty vastaamaan terveydenhuollon tarpeisiin ja haasteisiin paremmin kuin yksityisen sosiaalivakuutuksen maissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön stressi- ja psykososiaalinen kuormitus on kuitenkin Suomessa – ja myös globaalisti – iso haaste. Henkilöstömitoituskysymykset onkin otettava huomioon tulevissa varautumisissa.
Pandemia on aiheuttanut koulutusvelkaa ja oppimisen kriisin. Maailmassa on 700 miljoonaa lasta, jotka eivät ole päässeet kouluun koronakriisin jälkeen; tytöt useammin kuin pojat, koska poikien koulutukseen panostetaan. Suomessa maahanmuuttajanaiset ovat kärsineet koulutusvajeesta enemmän kuin miehet, puhumattakaan eroista kantasuomalaisiin. Suomessa tytöt myös raportoivat enemmän ongelmia etäopetuksesta. Koulutuksen vajeita on kuitenkin pyritty jo paikkaamaan kohdentamalla lisärahoitusta kunnille ja kouluille.
Turvallisuusvaje on koronan aikana kasvanut entisestään. Suomessa on tilastotietoa siitä, että lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt viimeisen yhdeksän kuukauden aikana. Useimmiten kohteena ovat naiset. Yhteiskunta on kuitenkin pyrkinyt tukemaan palveluiden saatavuutta monin eri tavoin.
Myös seksuaalinen väkivalta ja häirintä lisääntyvät, kun ihmiset jäävät kaikkialla neljän seinän sisälle eristyksiin, ja yhteydet ovat vain digitaalisia. Vähemmistöjen naiset joutuvat tällöin usein uhreiksi. Niin ikään sote-henkilöstöön kohdistuu maailmalla aikaisempaa enemmän väkivaltaa; heitä häiritään, leimataan ja heidän työtään vaikeutetaan.
Kulttuurivelka ja -vaje ovat todellisia. Teatteri-, elokuva- ja musiikkialan tilanne on valtavan huono, ja alalta putoaa pois tekijöitä – usein naisia. Suomessa ollaan varautumassa siihen, että elanto on mennyt ja pieniä yrityksiä häviää, joten tämä on luvattu ottaa huomioon elpymissuunnitelmassa.
Mitä pandemia on opettanut – On myös paljon myönteistä
Panelistit kiteyttivät kukin oman asiantuntijuutensa näkökulmasta pandemian hyvät opit ja seuraukset.
Veera Tyhtilä: Ihmiskunta eteni ehkä liian kiihtyvää vauhtia. On äärimmäisen tärkeää, että vauhti hiljeni. Opimme ottamaan rauhallisemmin. Ihmisillä on ollut aikaa perheille.
Anita Lehikoinen: Havahduimme siihen, että on yksi maapallo, yksi ihmiskunta. Pitää luottaa tieteeseen ja auttaa yhteiskuntaa ja poliittista päätöksentekoa. Yhteisöllisyyden merkitys tuli näkyväksi. Ymmärretään luovan talouden merkitys, se mitä kulttuuri ja taide merkitsee.
Outi Kuivasniemi: Nyt tiedämme, mitä pitää jatkossa tehdä, ja nyt näkyy se, miksi tasa-arvoon pitää panostaa. Näemme, että terveys ja talous eivät ole toisilleen vastakkaisia. Ymmärrämme, että terveysturvallisuus on osa kokonaisturvallisuutta. Oppi on myös se, että rakenteiden on oltava kunnossa. Rakenteet ovat mahdollistaneet naiset johtoon.
Sari Koivuniemi: Olen luottavainen siihen, että kriisi johtaa yhteiskuntiin, joissa ymmärretään, että panostaminen yhteiskuntaan, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto ja kansallinen huoltovarmuus ovat kunnossa, on ensiarvoista.
Tekstin kokosi Päivikki Kumpulainen
Suuri kiitos tapahtuman osallistujille Eurooppasalissa sekä striimin välityksellä sekä tietenkin kaikille jäsenille, jotka ovat mahdollistaneet 25-vuotisen taipaleemme.
*) Hybridinä järjestetyn juhlaseminaarin puhujia olivat komissaari Jutta Urpilainen, juhlatervehdyksen toivat myös europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen ja entinen Eurooppanaisten puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri.
Paneeliin osallistui eri alojen asiantuntijoita, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, STM:n kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Kuivasniemi ja TEHY:n kv-päällikkö Sari Koivuniemi sekä Suomen PENin puheenjohtaja, käsikirjoittaja Veera Tyhtilä. Tilaisuuden avasi Eurooppanaisten puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen ja juonsi Eurooppanaisten hallituksen entinen jäsen Kati Kalliomäki.
Kuvassa Eurooppanaisten puheenjohtaja 2020 Merja-Maaria Turunen sekä tapahtuman juontaja, Eurooppanaisten pitkäaikainen aktiivi Kati Kalliomäki
Eurooppanaiset järjestää perinteisen Aamuakatemian EU:n sukupuolten tasa-arvostrategiaan liittyen. Keskustelua lämmittämään on lupautunut alustajaksi Eeva Raevaara, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies. Luvassa on kattava katsaus strategiaan, jonka lisäksi tietenkin vapaata keskustelua.
Tänä vuonna juhlitaan sekä EU-jäsenyyden 25. juhlavuotta että Eurooppanaisten 25-vuotista taivalta. Päätimme juhlia tasa-arvoisemman Euroopan eteen urakoitua neljännesvuosisataa yhdessä jäsenien ja alumnien kanssa. Tervetuloa vuosijuhla-seminaariimme 12.10. klo 15-17. Paikan päälle Eurooppasaliin mahtuu ensimmäiset 30 osallistujaa sekä muut halukkaat voivat seurata seminaaria striimin kautta. Tapahtuma striimataan Eurooppanaisten facebook-sivuilla, ota sivu jo haltuun tästä linkistä. Luvassa tuttuun tapaan inspiroivia puheenvuoroja ja syväluotaavaa keskustelua naisten tulevaisuudesta Covid-19-viruksen jälkeisessä maailmassa.
Eurooppasalissa on hyvät puitteet pitää tarpeelliset turvavälit ja Eurooppanaiset tarjoavat osallistujille kasvomaskit, jotta myös paikan päällä osallistuminen olisi mahdollisimman turvallista.
15:00 Tervetulosanat Eurooppanaiset ry puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen 15:10 Videotervehdys Komissaari Jutta Urpilainen, Euroopan komissio 15:30 Paneeli Naisten tulevaisuus Covid-19-pandemian jälkeen Juontaja: Kati Kalliomäki, Viestinnän johtaja, Verohallinto Osallistujina: Anita Lehikoinen, Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sari Koivuniemi, Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tehy (etänä) Outi Kuivasniemi, Kansainvälisten asioiden johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Veera Tyhtilä, Käsikirjoittaja, Suomen PEN puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, MEP (video ja etänä) 16:30 Videotervehdys Miapetra Kumpula-Natri, MEP, Eurooppanaisten entinen puheenjohtaja
Perinteisillä Eurooppanaisten joulupuuroilla ravintola Ainossa tasa-arvoministerinäkin toiminut uusi työministeri Tuula Haatainen muistutti meitä siitä , että tasa-arvon backlash vaani ja jyllää maailman politiikassa taustalla, mutta myös avoimesti, koko ajan.
Monissa Euroopan maissa ollaan esimerkiksi kyseenalaistamassa Istanbulin sopimuksen tavoitteita, eli väkivallan ja perheväkivallan ja syrjinnän ehkäiseminen ja poistaminen ja tasa-arvon edistäminen.
Kyseenalaistamisen taustalla on mm. ajattelu, että koti on yksityistä aluetta, joten siellä tapahtuvaan ei voida ulkopuolelta puuttua. – Me emme saa antaa jalansijaa tällaiselle emmekä muullekkaan tasa-arvoa polkevalle ajattelulle ja toiminnalle, painotti Haatainen.
Me emme saa antaa jalansijaa tasa-arvoa polkevalle ajattelulle ja toiminnalle.
Tuula Haatainen, työministeri
Ministeri Haatainen oli myös huolissaan riskistä, että esimerkiksi nuoremmat sukupolvet pitävät itsestään selvänä sitä, että saavutettu tasa-arvon tila säilyy; ei ajatella vaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia myös meillä. – Meidän pItää puhua historian kokemuksesta ja siitä, millaista elämä on, jos vapautta ja tasa-arvoa ei ole, muistutti Haatainen.
Erityisellä ilolla Eurooppanaiset tervehtiikin tässä ajassa nuorten naisten nousua vallankahvaan niin ministereinä kuin kansanedustajinakin. On hienoa, että muu Eurooppa ja maailma katsoo nyt meitä!
Vuoden 2020 alusta aloittava Eurooppanaisten uusi puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen korosti ja toivoi sitä, että nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa löytäisimme enemmän aikaa eri sukupolvien ja eri järjestöjen kohtaamisille ja tasa-arvotyölle. Eurooppanaiset edistää tätä omalta osaltaan.
Hyvää joulua kaikille Eurooppanaisten jäsenille, seuraajille, sidosryhmille ja vieraille!
Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen
Kuva: Samaan kuvaan kokoontuivat Eurooppanaiset ry:n jäsen Irja Askola, väistyvä ja uusi puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara ja Merja-Maaria Turunen sekä alustaja, työministeri Tuula Haatainen.
Eurooppanaisten Aamuakatemiassa 2.10. Ilmatieteen laitoksella paneuduttiin ilmastonmuutokseen, sen uhkiin, ilmiöihin ja hillitsemiseen pääjohtaja Juhani Damskin asiantuntevalla luennolla. Uutta ja ajankohtaista tietoa tuli tulvimalla, ja keskustelu kävi vilkkaana.
Pääjohtaja Damski painotti, että sään ääri-ilmiöt heikentävät elinolosuhteita ja vaikuttavat eri tavoin mm. eri sukupuoliin. Asiasta on myös olemassa kansainvälistä selvitys- ja tutkimustietoa. Sekä YK:ssa että myös EU:ssa asiaan on kiinnitetty jo paljon huomiota.
Eurooppanaisten puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara korostaakin sitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset naisiin on arvioitava sekä ennalta ehkäisyssä että kaikessa asiaan liittyvässä päätöksenteossa ja toimissa. Nyt sukupuolivaikutusten arviointi ylipäänsä on huonolla tolalla, myös Suomessa, hän sanoo.
Nyt sukupuolivaikutusten arviointi ylipäänsä on huonolla tolalla, myös Suomessa.
Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja
Ilmastonmuutos kiihtyy, se ei ole täysin pysäytettävissä, joten muutokseen on myös sopeuduttava. Damskin mukaan pelkät päästövähennykset eivät riitä, kaikkea mahdollista on kokeiltava, ja erilaisia kokeiluja onkin meneillään muun muassa maataloudessa.
Lohdullinen tieto on se, että eri maiden ja maanosien tiedeyhteisöt ovat yksimielisiä ilmaston lämpenemisestä ja muutoksesta. Tämä huolimatta siitä, että päättäjien viestit saattavat olla vahvasti eri suuntaisia.
– Sää, ilmasto ja sen ilmiöt ja riskit ovat globaaleja, joten Suomen on tarkasteltava asiaa ennen kaikkea tässä kontekstissa, sillä vain yhdessä voimme asiaan vaikuttaa. Globaaleja riskejä arvioitaessa sään ääri-ilmiöt ja luonnonkatastrofit tulevat heti joukkotuhoaseiden jälkeen tai ovat lähes samalla tasolla, kuvasi Damski tilannetta.
Sää, ilmasto ja sen ilmiöt ja riskit ovat globaaleja, joten Suomen on tarkasteltava asiaa ennen kaikkea tässä kontekstissa, sillä vain yhdessä voimme asiaan vaikuttaa.
Juhani Damski, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja
Eurooppanaiset palaa tähän tärkeään ja mielenkiintoiseen asiaan ja sen sukupuolivaikutuksiin tarkemmin tulevissa tilaisuuksissaan.
Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen
Koko Eurooppaa keinuttavat nyt uusliberalismi, konservatiivisuus, perinteiset arvot ja nationalismi. Se näkyy yleisessä tasa-arvokeskustelussa ja tulee näkymään myös kevään vaaleissa.
Siksi jokaisen kannattaa todella katsoa ketä äänestää, sanoo Johanna Kantola.
Hän toimii sukupuolentutkimuksen professorina Tampereen yliopistossa ja on pitkään tutkinut politiikkaa, sukupuolta ja valtaa Euroopan unionin rakenteissa.
Kantola on huolestuneena seurannut miten tasa-arvokysymykset siirrettiin valta-akselilta marginaaliin Suomessa Sipilän hallituksen aikana. Talouskuripolitiikkaa harjoitettaessa esimerkiksi sukupuolivaikutusten arvioinnit unohdettiin. Populismi valtasi tasa-arvopuheen.
Myös EU:ssa talouden ensisijaisuus sivuutti tasa-arvonäkökulman mm. talouskriisin yhteydessä. Tasa-arvoasiat siirrettiin myös työelämän pilarista oikeuslaitoksen pilariin.
Kantolasta puheenjohtajuus on Suomelle mahdollisuus nostaa tasa-arvoasiat unionissa esiin.
Talouspäätösten arviointi tasa-arvon näkökulmasta ja sukupuolitietoinen budjetointi ovat hyviä työkaluja toteuttaa kaikille kansalaisille oikeudenmukaista talouspolitiikkaa, sanoo Kantola.
Suomen eduskuntavaaleissa ennätysmäärä naisia nousee eduskuntaan. Olisiko jo aika alkaa harjoittaa feminististä talouspolitiikkaa? Saataisiinko naiskomissaariehdokas?
Kantolasta aika olisi Suomessa ollut kypsä naiskomissaarin nimittämiselle jo 1995. Yhtään naista ei tähän mennessä ole kuitenkaan Suomesta virkaan ehdotettu.
Kirjoittaja: Eeva Koskinen. Teksti on julkaistu Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa keväällä 2019.
Miksi suomalaiset nuoret naiset eivät äänestä Euroopan parlamentin vaaleissa? Viime vaaleissa vuonna 2014 kaikkien naisten äänestysprosentti oli meillä 38 ja 18–24-vuotiaiden nuorten naisten vain 10. Vastaavat luvut Ruotsissa olivat 59 ja 66, ja unionissa keskimäärin 41 ja 43. Suomen molemmat luvut sijoittavat meidät jäsenvaltioiden häntäpäähän.
Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaaleista teettämän selvityksen mukaan äänestämättä jättämiseen vaikuttivat mm. koulutustausta, työttömyys, kotiäitiys ja yleinen tyytymättömyys, ettei asioihin voi vaikuttaa. Näin kaikissa jäsenvaltioissa.
Suomessa naiset ovat koulutetumpia kuin miehet ja he ovat myös työelämässä lähes yhtä paljon kuin miehet, toisin kuin monissa EU-jäsenvaltioissa. Näin ollen jäljelle jää olettama, että naiset eivät koe voivansa vaikuttaa äänestämällä tai sitten he eivät tiedä, miten EU:n päätöksenteko vaikuttaa Suomeen. Viimeksi mainittua en tohdi epäillä. Tämä on kuitenkin huolestuttavaa.
Suomessa on noin 2,3 miljoonaa äänioikeutettua naista ja noin 1,4 miljoonaa jätti käyttämättä mahdollisuuden vaikuttaa EU:n päätöksentekoon vuonna 2014.
Miten naiset ja eritoten nuoret naiset saataisiin vaaliuurnille tänä vuonna? Siinä on pohdittavaa niin puolueille, medialle kuin naisille itselleen. Ja sen vuoksi Eurooppanaiset ry on tehnyt tämän julkaisun. Me haluamme herättää naisia vaikuttamaan Euroopan Unionin asioihin. Hyvistä naisehdokkaista meillä ei ole pulaa. Kaikki Suomen naisehdokkaat esitellään tässä lehdessä.
Suomi kuuluu Eurooppaan ja Suomi on myös Euroopan unionin jäsen. Se tarkoittaa monia vapauksia kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille. Mahdollisuuksia opiskella, tehdä tutkimustyötä ja työskennellä toisessa valtiossa ilman erityisiä lupia.
Se tarkoittaa myös tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Hyviä suomalaisia tuotteita on mahdollisuus kaupata muissa jäsenvaltioissa. Suomi tunnetusti tarvitsee vientituloja voidakseen tarjota kansalaisilleen hyvinvointia.
Tasa-arvo kuuluu unionin toimivaltaan. Vilnassa toimivan Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tehtävä on edistää tasa-arvoa niin unionin alueella kuin sen ulkopuolellakin. Virasto kerää tilastoja jäsenvaltioista, tutkii ja analysoi. Tilastoinnin kohteena ovat mm. työurat, koulutus, vallankäyttö, palkat ja naisiin kohdistuvaa väkivalta. Suomi on menestynyt joillakin alueilla muita jäsenvaltioita paremmin, mutta lähisuhdeväkivaltatilastoissa olemme edelleen negatiivisessa kärkipäässä.
Naisten palkka on komission palkkaerotilaston mukaan Suomessa 17 prosenttia alhaisempi kuin miesten palkka. Tilanne on samankaltainen lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten eläkkeet tulevat olemaan pienempiä vielä tulevina vuosikymmeninä. jos asioille ei tehdä mitään.
Nämä ovat asioita, jotka meidän on hyvä tietää, mutta myös asioita, joihin voimme vaikuttaa. Voimme vaikuttaa äänestämällä ehdokkaita, jotka haluavat parantaa naisten asemaa työ- ja perhe-elämässä.
Onko niin, että monille ihmisille tasa-arvoasiat ovat itsestään selvyyksiä, niin kuin vaalit ja demokratia? Tästä kertoo osaltaan se, että naiset eivät ole tulleet valituiksi johtopaikoille, ei politiikassa eikä yrityselämässäkään, muuta kuin suhteellisen harvoin. Tilanne on sama Euroopan unionissa.
Suomen on aika saada nainen komissaariksi. Eurooppanaiset ry:llä olisi tarjota komissaarikisaan monia erinomaisia naisia. Yksi sellainen on sitoutumaton Euroopan tuntija, valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen.
Äänestämällä tänä keväänä valitaan ne päättäjät, jotka päättävät reunaehdoista, joissa tasa-arvo tulevina vuosina toteutuu. Ihmisoikeudet, joihin naisten oikeudet kuuluvat, vaativat valtion ulkopuolista valvontaa. Meidänkään historiamme ei ole vapaa ihmisoikeusloukkauksista.
Joten nyt kaikki naiset, nuoret ja vanhat ja siltä väliltä, tänä keväänä äänestetään! Neljän vuoden päästä ei enää voi vaikuttaa niihin vuosiin, jotka ovat nyt edessämme. Niihin vaikutetaan juuri nyt.
Kirjoittaja: Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja. Teksti on julkaistu pääkirjoituksena Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa 2019.
Kun Suomi saa nimetä EU-huippupaikkaan ehdokkaan, se käyttää apunaan vain miesten almanakkaa.
Aika monta eduskuntavaalikeskustelua on pidetty Timon, Antin, Petterin ja Pekan kesken. Mies on elelleen niin normi jopa täkäläisessä yhteiskunnassa, ettei yksipuolista kattausta edes oikein huomaa.
Meillä kuitenkin on myös Li, Anna-Maja ja Sari, ja kuten tästä lehdestä voi lukea, suuri joukko mahtavia ehdokasnaisia Euroopan Parlamenttiin.
Mutta Suomen EU-huippupaikkojen nimityksissä piilee varsinainen uutispommi: sellaisiin johtajanpaikkoihin, joihin kunkin jäsenmaan hallitus saa itse valita ehdokkaansa, ei ole ehdotettu vielä ainoatakaan naista.
Pieni pikakelaus Suomen hallituksen nimeämiin ehdokkaisiin kertoo yksioikoista tarinaa. Esimerkiksi kaikista tavoitelluimpaan ja näkyvimpään komissaarin tehtävään on meiltä lähetetty tähän mennessä Erkki Liikanen, Olli Rehn ja Jyrki Katainen. Niin ikään kaikki suomalaiskomissaarien kabinettipäälliköt ovat tähän saakka olleet miehiä.
Euroopan investointipankkiin on meiltä nimitetty Sauli Niinistö, Jan Vapaavuori ja Alexander Stubb.
Myös EU:n tilintarkastustuomioistuimen paikat pääsevät täyttämään jäsenmaat, eikä neljään paikkaan ole nimitetty tähän mennessä yhtäkään naista.
Surkea luettelointi jatkuu: EU-tuomioistuimen paikat ovat kaikki niin ikään osuneet miehille Suomen hallituksen esityksestä.
Sattumaako?
Kirjoittaja: Kati Kalliomäki, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen. Teksti on julkaistu Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa 2019.
