Mennyt vuosi oli tasa-arvokehityksen kannalta ristiriitainen. Erityisesti sodan raakuudessa ihmisoikeudet ja tasa-arvo kärsivät, mutta myös yleisemminkin ihmisoikeudet ja demokraattiset oikeudet ovat haastettuina.
On kuitenkin tärkeää, että tasa-arvopyrkimyksiä ja -työtä jatketaan. Kiitos kaikille, jotka olette olleet ja olette mukana edistämässä parempaa tulevaisuutta, kukin vaikuttamassa joko Eurooppanaisissa tai omilla tahoillanne!
Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin sanoin ”There can be no true equality without freedom from violence’.
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen oikeusperustan vahvistaminen oli menneen vuoden aikana vahvasti esillä niin EU:n tasolla kuin kansallisesti. Hieman yllättäen viime syksyn aikana muun muassa Saksa ja Ranska ilmaisivat vastustavansa suostumusperustaisen raiskauspykälän sisällyttämistä valmisteilla olevaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa suitsevaan direktiiviin. Euroopan Parlamentin tasa-arvovaliokunta (FEMM) ilmaisi joulukuun istunnossaan syvän pettymyksensä siitä, että jotkut jäsenmaat ovat vesittämässä direktiivin keskeisintä perustaa.
Syksyllä 2023 kantautui ääniä siitä, että myös Suomi, vastoin jo voimassa olevan oman lainsäädäntönsä sisältöä, olisi EU-tasolla vastustamassa kyseistä kirjausta. Eurooppanaiset ilmaisi huolensa asiasta ja vaati verkostojensa kautta päättäjiä ja edustajiamme EU:ssa noudattamaan suuren valiokunnan aiempaa kantaa ja edistämään suostumusperustaista lainsäädäntöä myös EU-tasolla.
Olemmekin tyytyväisiä, että suuri valiokunta vahvisti joulukuun alun kokouksessa näkemyksensä ja tukensa suostumuksen puutteeseen perustuvan raiskauksen säätämiseksi rangaistavaksi komission esittämällä tavalla. Valiokunta myös painotti sitä, että sopu asiasta tulisi saada ennen ensi vuoden Euroopan parlamentin vaaleja ja että direktiivi tulisi voimaan mahdollisimman pian.
Myönteistä naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan torjunnan kannalta on sekin, että Euroopan neuvosto teki vihdoin viime vuoden kevään aikana päätöksen EU:n liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen. Sopimus tuli voimaan lokakuun 2023 alussa.
Parlamenttivaalien yhteydessä keväällä 2024 naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjuminen tulee varmasti olemaan yksi keskeisimpiä kysymyksiä. Jo nyt unionilla on työkaluja edistää ja seurata asiaa jäsenmaissa, ja lisää mahdollisuuksia kehittää työkaluja Istanbulin sopimuksen pohjalta ja mukaisesti on mahdollista rakentaa.
Presidenttiehdokkailta toivomme nykyistä laajemmin näkemyksiä ja arvojohtajuutta tasa-arvokysymyksissä. Euroopan parlamentin vaaliteemoja tulevat olemaan ainakin naisiin kohdistuva ja lähisuhdeväkivalta ja sen torjuminen, sosiaalisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvo EU:n ohjauksessa – ylipäänsä EU:n tasa-arvostrategian 2022-2025 valtavirtaistaminen ja sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin sisällyttäminen kaikkeen päätöksentekoon.
Vuosi 2024 alkaa vauhdikkaasti presidentin vaaleilla ja jatkuu Euroopan parlamentin vaalien vaikuttamistyössä ja tuoksinassa!
YK:n kansainvälistä Oranssit päivät -kampanjaa naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi vietetään vuosittain 25.11.–10.12. Tämän vuoden kampanja peräänkuuluttaa jokaisen naisen ja tytön oikeutta turvalliseen ja väkivallan ja häirinnän uhasta vapaaseen olemassaoloon kaikkialla.
Digitaalisen väkivallan lisääntyminen on ajankohtainen ongelma. Joka neljäs suomalainen on kokenut väkivaltaa tai häirintää verkossa, naiset (n. 25 %) hieman useammin kuin miehet. Erityisesti väkivalta ja häirintä paikantuu nuoriin ja naisiin. Esimerkiksi 16 – 24 vuotiaiden tarkastelussa 87 % naisista ja 83 % miehistä on kokenut tai todistanut väkivaltaa tai väkivaltaa verkossa. Vastaavasti 25 – 34-vuotiaista 84 % naisista ja 72 % miehistä. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys, sitä vähemmän kokemuksia verkkohäirinnästä on.
Verkkoväkivallan muodot ovat moninaisia. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaa käsittelevän Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia valvovan asiantuntijaryhmän, GREVION jäsen Päivi Hirvola tiivistää myös digiväkivallan olevan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai taloudellista haittaa, uhkaamista, pakottamista tai vapaudenriistoa. Se on seksuaalista ja sukupuolittunutta häirintää ja väkivaltaa – muun muassa seuraamista, yhteydenottoja, ei-toivottua viestintää, juoruja, huhuja, seksuaalisia kommentteja ja kuvia, joiden tavoitteena on henkilön maineen ja toimeentulon tuhoaminen.
Yleisintä verkkohäirintää ovat epäasialliset julkiset kommentit henkilökohtaisista ominaisuuksista, mielipiteistä tai toiminnasta. Verkkohäirintää, joka yleisemmin kohdistuu naisiin, on myös yksityisviestinä saadut epäasialliset kommentit. Edelleen verkossa tapahtuu ja kohdataan myös fyysistä uhkaa. Verkkohäirintää kokeneista naisista 16 prosenttia on kertonut kohdanneensa fyysistä uhkaa itseä tai läheisiä kohtaan, mikä tarkoittaa uhkaamista esimerkiksi tappamisella tai raiskauksella. Myös maalittaminen on verkkoväkivallan muoto, sen tavoite on kehottaa muita osallistumaan sopimattomaan kommentointiin tai viesteihin.
Väkivalta on uhka demokratialle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Sukupuolittunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen tuloksista ilmenee, että nettiväkivallan uhrit alkavat vältellä, vähentää ja rajoittaa osallistumistaan. Myös omien viestien tyylin tai sävyn muuttaminen on melko yleistä, samoin psyykkiset oireet. Väkivalta vaikuttaa ajatteluun itsestä. Se on uhka demokratialle, koska väkivallan seurauksena jätetään osallistumatta keskusteluun eikä ilmaista omaa mielipidettä. Huoli ja uhka on, että naisten ääni hiljenee, ja epäröidään hakeutua tehtäviin, jolloin hakijoiden joukko kapenee. Tutkijat esittäväkin huolensa siitä, että nettiväkivallan vaikutuksen tulevaisuuden yhteiskuntaan voivat olla suuria.
”Istanbulin sopimus tunnetaan kaikkien tehokkaimpana ja pidemmälle menevänä välineenä ehkäistä ja kitkeä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tehoa auttaa nimenomaan sopimuksen valvontamekanismi, asiantuntijaelin GREVIO.”
Suomi ratifioi Istanbulin sopimuksen 2015, EU vasta tänä vuonna. Istanbulin sopimuksen tarkoitus ja tavoite on tehdä loppu naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Sopimuksen vaikuttavuus perustuu neljään periaatteeseen: väkivallan ehkäiseminen, uhrien suojelu, oikeudelliset toimet ja poliittisen tason päätöksenteko.
Ensimmäinen arviointi Suomessa tehtiin 2015. Myös suositukset annettiin, ja seuraava teemapohjainen arviointi toteutetaan 2024. Myös Suomessa GREVION työ ja yleiset suositukset ovat jo vaikuttaneet. Muun muassa turvakotien määrään ja resursseihin on panostettu, on kehitetty auttavia palveluita sekä seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä.
Päivi Hirvolan mukaan Istanbulin sopimus tunnetaankin kaikkien tehokkaimpana ja pidemmälle menevänä välineenä ehkäistä ja kitkeä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tehoa auttaa nimenomaan sopimuksen valvontamekanismi eli asiantuntijaelin GREVIO, joka valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa tekemällä arviointikäyntejä ja antamalla suosituksia. GREVIO kuuli sekä EU:n toimielimiä ja kansalaisjärjestöjä ja asiantuntijoita ja antoi digiväkivaltaa koskevat ensimmäiset suosituksensa lokakuussa 2021 kaikilla em. neljällä Istanbulin sopimuksen periaatteen alueella.
Edellytys on, että jokainen sopimusvaltio tunnustaa digitaalisen väkivallan jatkumona muuhun naisiin kohdistuvaan, sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan. Tärkeää ehkäisyssä on lainsäädännön ajantasaistaminen ja rikoksen tekijöiden asettaminen syytteeseen sopimusten, standardien ja vaatimusten mukaisesti. Suojelussa on kiinnitettävä huomio tukipalveluihin, turvakoteihin ja tukikeskuksiin ja tietoa niistä on oltava saatavilla. Lisäksi sopimusvaltioiden on varmistettava rikosten tehokas tutkinta ja syytetoimet – taloudelliset ja tekniset resurssit, oikeusapu, pääsy oikeusprosessiin sekä poliisin resurssit. Myös yksityinen sektori on saatava mukaan digitaalisen väkivallan ja häirinnän ehkäisytyöhön.
Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus on osa Euroopan unionin Gender Based Violence -tutkimushanketta, jossa mitataan lähisuhdeväkivallan yleisyyttä eri jäsenmaissa. Tutkimus on yksi väline Euroopan ja Suomen tasa-arvotilanteen arvioimisessa. Se tuottaa myös tietoa, jota edellyttää Suomen allekirjoittama Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus).
