Eurooppanaisten toimintaan kuuluu, että kutsumme itsemme kylään kulloisenkin EU-puheenjohtajamaan lähetystöön kuulemaan tulevan tai meneillään olevan agendan painotuksista, asiakokonaisuuksista ja yksityiskohdistakin.
Espanjan lähetystössä virisi vilkas keskustelu myös ihmisoikeuksista, naisjärjestöjen toiminnasta, syntyvyydestä ja sitä edistävistä palveluista sekä naisten osallistumisesta päätöksentekoon ja yhteiskuntaan.
Muistamme kesäkuun alussa iloinneemme pääministeri Sanchez´in sanoista, että keskeisiä kysymyksiä Espanjan EU-puheenjohtajakaudella on EU-kansalaisten hyvinvointi: palkat, työ, sukupuolten tasa-arvo ja vapaus. Tästäkin syystä Eurooppanaisia kiinnosti juuri EU:n sosiaalisen pilarin asiat, kuten tasa-arvon eteneminen Espanjan EU-puheenjohtajakaudella.
Myös suurlähettiläs Fernandez-Arias painotti puheenjohtaja-kauden alkuperäistä vahvaa fokusointia ihmisten hyvinvointiin eli Euroopan kansalaisille tärkeisiin asioihin. Hän muistutti siitä, että ideana on ollut tuoda Eurooppa lähemmäksi kansalaisia, ja siitä, että Espanjalle on ollut aina tärkeää sukupuolten tasa-arvon ja yleensä tasa-arvo edistäminen sekä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkeminen.
Niin ikään ikääntyvä Eurooppa, sen autioituva maaseutu, alhainen syntyvyys tarvitsevat ihmisläheisiä ratkaisuja, sanoi suurlähettiläs. Samalla hän kuitenkin totesi, että sota, konfliktit, covid-pandemia ja niiden seuraukset ja suurvaltapolitiikka on muuttanut puheenjohtajakauden agendaa, ja jäsenmaiden kiinnostus Espanjan esiin nostamiin sosiaalisen pilarin ja Euroopan kysymyksiin on kärsinyt.
Puheenjohtajakaudellaan Espanja onkin em. syistä joutunut erityisesti panostamaan EU:n strategisen autonomian vahvistamiseen. Tämä tarkoittaa, että EU:n kilpailukykyä vahvistetaan ja varaudutaan tuleviin kriiseihin. Kehittämällä strategista autonomiaansa EU pyrkii vastaamaan muuttuneeseen globaaliin toimintaympäristöön, johon vaikuttavat mm. kilpailu kriittisistä raaka-aineista, pandemia, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi sekä keskustelu EU:n globaalista kilpailukyvystä erityisesti suhteessa Yhdysvaltioihin ja Kiinaan.
Kuitenkin myös sosiaalisen pilarin asiat ovat edistyneet. Ruotsin puheenjohtajakaudellaan voimakkaasti ajama malli siirtolaiskysymyksen ratkaisemiseksi EU:n alueella on Espanjan kaudella edennyt, ja solidaarisuus- ja yhteisvastuumalli asiassa syntyi tänä syksynä. Myös sukupuolittuneen väkivallan kriminalisointiin liittyvä direktiivi etenee, joskin jäsenmaiden yhteisymmärryksen löytymisessä on ongelmia; mm. raiskauksen rangaistavuuden suostumusperustaisuuden haluaisivat tietyt jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, poistaa.
Niin ikään direktiivi suurten pörssiyhtiöiden hallintoneuvostojen aliedustettujen hallituspaikkojen kasvattamiseksi on saatu päätökseen.
Espanja itse oli ensimmäinen EU:n jäsenvaltio, joka otti sukupuolikiintiöt listayhtiöiden hallituksissa lainsäädäntöönsä ja edellyttää nimitystoimikunnilta konkreettisia toimenpiteitä tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi. Pelkällä lainsäädännöllä ei kuitenkaan päästä EU:n asettamaan 40% tavoitteeseen. Tarvitaan kulttuurimuutosta ja hyviä esimerkkejä, joita esimerkiksi Espanjasta löytyy korkealle edenneistä, arvostetuista osaajista, hallitusammattilaisista.
Espanja pyrkii omalta osaltaan ennen Euroopan parlamentin vaaleja ja ennen uutta komissiota edistämään agendaansa ja asioita niin paljon kuin mahdollista, painotti suurlähettiläs Fernandez-Arias. Belgia jatkaa siitä vuoden 2024 alusta.
Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen