Eurooppanaisten 25-vuotisseminaarissa katsottiin menneeseen ja tulevaan. Erityisesti katsottiin sitä, miten Covid 19 -pandemia on vaikuttanut naisten elämään ja millaisia sen vaikutukset ovat pandemian jälkeisessä maailmassa, Euroopassa ja Suomessa.
Takaisin juhlaseminaarin tunnelmiin pääset facebook-sivultamme ja tästä linkistä: Eurooppanaisten facebook-sivu.
Komissaari Jutta Urpilainen tervehdyspuheessaan ja eri alojen asiantuntijat paneelissa tarkastelivat pandemian vaikutuksia yleensä tasa-arvoon ja toisaalta yhteiskunnille ja niiden naisille ja perheille tärkeiden talouden, terveyden, turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kulttuurin sekä koulutuksen näkökulmasta.
Tasa-arvon ja tasa-arvoisten yhteiskuntien merkitys korostuu muun muassa terveyskriisien hoitamisessa ja selättämisessä. Tämä on tutkimuksin osoitettu tosiasia. Tasa-arvonäkökulma on tärkeä myös koronapandemiassa ja sen seurausten korjaamisessa.
Myös Euroopan parlamentin tasa-arvoasiain valiokunnassa on tarkasteltu sitä, mihin Covid 19 jälkilasku suuntautuu. Tarkastelun tuloksena nähdään, että se kohdistuu enemmän naisiin kuin miehiin. Esimerkkejä löytyy paljon ennen kaikkea naisvaltaiselta sosiaali- ja terveysalalta. Mutta myös kodin ja perheen piiristä; yhtenä esimerkkinä vaikkapa omaishoidon entistä suurempi kasautuminen naisille.
Maailman terveysjärjestössä on viime aikoina hämmästelty sitä, miten heikkoja eurooppalaiset terveydenhuoltojärjestelmät sittenkin ovat olleet. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoi, että parlamentissa käydään nyt vahvaa keskustelua siitä, että Eurooppa tarvitsee erityisen hoivadiilin.
Komissaari Jutta Urpilainen korosti tyttöjen koulutuksen positiivisia vaikutuksia yhteiskuntien kokonaiskehitykseen, mutta totesi samalla, että pandemian takia moni tyttö maailmassa on jäänyt kriisin seurauksena pois koulutuksesta.
– On olemassa aito riski, että he eivät palaa kouluun. Tästä syystä EU satsaa lisää rahaa koulutukseen tulevalla ohjelmakaudellaan.
Toinen kriisien kannalta tärkeä ja tasa-arvotyössä huomioonotettava välttämätön asia on, että tytöt ja naiset on saatava laajemmin mukaan päätöksentekoon. Urpilainen korosti sitä, että vain se on tie aidosti mukaan ottavaan ja tasa-arvoiseen ja yhteiskuntaan, joka on vastustuskykyinen tällaisille kriiseille.
Tässäkin mielessä Euroopan unionin aikaisempaa vahvempi sitoutuminen komission puheenjohtaja Ursula van der Leyenin johdolla tasa-arvon edistämiseen juuri nyt on erittäin tervetullut ja tärkeä asia. Alkuvuodesta julkaistu EUn tasa-arvostrategia on nimittäin tarpeellinen työväline myös jäsenmaiden käyttöön.
Vuoden 2021 puolella on jo odotettavissa komission aloitteita tasa-arvon vahvistamiseksi. Niin ikään EU:n elvytysrahan suuntaaminen jäsenmaissa, myös Suomessa, on mahdollisuus korjata koronan jättämiä jälkiä. Euroopan parlamentti korostaa sitä, että elvytysrahan kohdentamisen ja käytön yhteydessä on tehtävä aito sukupuolivaikutusten arviointi. Tämän on syytä toteutua.
Juhlaseminaarissa esitetty Jutta Urpilaisen tervehdys sekä valitettavasti striimistä unohtunut Miapetra Kumpula-Natrin tervehdys löytyvät tästä linkistä.
MEP Sirpa Pietikäisen tervehdyksen taas pääset katsomaan YouTubesta tästä linkistä.
Naisten tulevaisuus Covid-19 jälkeen -paneelissa panelisteina olivat;
Anita Lehikoinen, Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sari Koivuniemi, Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tehy
Outi Kuivasniemi, Kansainvälisten asioiden johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
Veera Tyhtilä, Käsikirjoittaja, Suomen PEN puheenjohtaja
Asiantuntijapaneeli – Meillä on paljon vajetta ja velkaa, joka kohdistuu naisiin ja tyttöihin
Covid 19:n vaikutukset Suomessa ja maailmalla kiteytyivät asiantuntijapaneelissa erityisesti naisille ja tytöille tärkeiden asioiden ”vaje ja velka” -vaikutusten tarkasteluna.
Hoitovelka sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo Suomessakin osoitettu, ja sillä nähdään olevan pitkäaikaisia vaikutuksia ympäri maailmaa. Esimerkiksi äitiys- ja lapsikuolleisuus on kehitysmaissa noussut. Tärkeä huomio on, että universaalin hyvinvointimallin maissa on pystytty vastaamaan terveydenhuollon tarpeisiin ja haasteisiin paremmin kuin yksityisen sosiaalivakuutuksen maissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön stressi- ja psykososiaalinen kuormitus on kuitenkin Suomessa – ja myös globaalisti – iso haaste. Henkilöstömitoituskysymykset onkin otettava huomioon tulevissa varautumisissa.
Pandemia on aiheuttanut koulutusvelkaa ja oppimisen kriisin. Maailmassa on 700 miljoonaa lasta, jotka eivät ole päässeet kouluun koronakriisin jälkeen; tytöt useammin kuin pojat, koska poikien koulutukseen panostetaan. Suomessa maahanmuuttajanaiset ovat kärsineet koulutusvajeesta enemmän kuin miehet, puhumattakaan eroista kantasuomalaisiin. Suomessa tytöt myös raportoivat enemmän ongelmia etäopetuksesta. Koulutuksen vajeita on kuitenkin pyritty jo paikkaamaan kohdentamalla lisärahoitusta kunnille ja kouluille.
Turvallisuusvaje on koronan aikana kasvanut entisestään. Suomessa on tilastotietoa siitä, että lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt viimeisen yhdeksän kuukauden aikana. Useimmiten kohteena ovat naiset. Yhteiskunta on kuitenkin pyrkinyt tukemaan palveluiden saatavuutta monin eri tavoin.
Myös seksuaalinen väkivalta ja häirintä lisääntyvät, kun ihmiset jäävät kaikkialla neljän seinän sisälle eristyksiin, ja yhteydet ovat vain digitaalisia. Vähemmistöjen naiset joutuvat tällöin usein uhreiksi. Niin ikään sote-henkilöstöön kohdistuu maailmalla aikaisempaa enemmän väkivaltaa; heitä häiritään, leimataan ja heidän työtään vaikeutetaan.
Kulttuurivelka ja -vaje ovat todellisia. Teatteri-, elokuva- ja musiikkialan tilanne on valtavan huono, ja alalta putoaa pois tekijöitä – usein naisia. Suomessa ollaan varautumassa siihen, että elanto on mennyt ja pieniä yrityksiä häviää, joten tämä on luvattu ottaa huomioon elpymissuunnitelmassa.
Mitä pandemia on opettanut – On myös paljon myönteistä
Panelistit kiteyttivät kukin oman asiantuntijuutensa näkökulmasta pandemian hyvät opit ja seuraukset.
Veera Tyhtilä: Ihmiskunta eteni ehkä liian kiihtyvää vauhtia. On äärimmäisen tärkeää, että vauhti hiljeni. Opimme ottamaan rauhallisemmin. Ihmisillä on ollut aikaa perheille.
Anita Lehikoinen: Havahduimme siihen, että on yksi maapallo, yksi ihmiskunta. Pitää luottaa tieteeseen ja auttaa yhteiskuntaa ja poliittista päätöksentekoa. Yhteisöllisyyden merkitys tuli näkyväksi. Ymmärretään luovan talouden merkitys, se mitä kulttuuri ja taide merkitsee.
Outi Kuivasniemi: Nyt tiedämme, mitä pitää jatkossa tehdä, ja nyt näkyy se, miksi tasa-arvoon pitää panostaa. Näemme, että terveys ja talous eivät ole toisilleen vastakkaisia. Ymmärrämme, että terveysturvallisuus on osa kokonaisturvallisuutta. Oppi on myös se, että rakenteiden on oltava kunnossa. Rakenteet ovat mahdollistaneet naiset johtoon.
Sari Koivuniemi: Olen luottavainen siihen, että kriisi johtaa yhteiskuntiin, joissa ymmärretään, että panostaminen yhteiskuntaan, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto ja kansallinen huoltovarmuus ovat kunnossa, on ensiarvoista.
Tekstin kokosi Päivikki Kumpulainen
Suuri kiitos tapahtuman osallistujille Eurooppasalissa sekä striimin välityksellä sekä tietenkin kaikille jäsenille, jotka ovat mahdollistaneet 25-vuotisen taipaleemme.
*) Hybridinä järjestetyn juhlaseminaarin puhujia olivat komissaari Jutta Urpilainen, juhlatervehdyksen toivat myös europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen ja entinen Eurooppanaisten puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri.
Paneeliin osallistui eri alojen asiantuntijoita, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, STM:n kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Kuivasniemi ja TEHY:n kv-päällikkö Sari Koivuniemi sekä Suomen PENin puheenjohtaja, käsikirjoittaja Veera Tyhtilä. Tilaisuuden avasi Eurooppanaisten puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen ja juonsi Eurooppanaisten hallituksen entinen jäsen Kati Kalliomäki.
