Tilaisuudessa kanssamme myös Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau. Hän kertoo meille NJKL:n ajankohtaisista asioista alkaen kello 8.30. Miapetra Kumpula-Natri puolestaan alustaa alkaen noin kello 9.
Paikka: Euroopan komission Suomen-edustusto Malminkatu 16, 00100 Helsinki.
Kuulemme kokouksen alussa komission Suomen-edustuston päällikön, Maria Blässärin katsauksen tulevaan komission kauteen
Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, muun muassa valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä hallitus sekä hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2025.
Kutsu ja asialista syyskokoukseen lähetetään jäsenille sähköpostilla hyvissä ajoin, sääntöjen mukaisesti viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Samalla pyydetään myös ilmoittautumaan kokoukseen.
Unkarin puheenjohtajakausi on hyvää vauhtia kohta jo puolivälissä. Unkari keskittyy puheenjohtajakaudellaan seitsemään aihealueeseen, joita ovat EU:n kilpailukyvyn tehostaminen, EU:n puolustuspolitiikan vahvistaminen, johdonmukainen ja ansioihin perustuva laajentumispolitiikka, laittoman muuttoliikkeen torjunta, koheesiopolitiikan tulevaisuuden muovaaminen, viljelijäsuuntautuneen EU:n maatalouspolitiikan edistäminen ja väestöhaasteisiin vastaaminen.
Eurooppanaisten jäsenilleen suuntaama vierailu Unkarin Suomen suurlähetystöön järjestetään lokakuussa. Jäsenille on lähetetty kutsu, tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkki sähköpostissa jo aiemmin. Me kysymme ja keskustelemme muun muassa tasa-arvo- ja ihmisoikeuksien edistämisestä. Odotettavissa on mielenkiintoinen vierailu. Tule mukaan kysymään sinulle tärkeitä kysymyksiä. Voit lukea myöhemmin vierailun annista fb:stä ja Eurooppanaisten kotisivuilta.
Eurooppanaiset järjestää tilaisuuden Ukrainan tilanteesta, erityisesti naisten asemasta ja roolista nyt ja jälleenrakennuksessa; näkökulmana talous, tasa-arvo, demokratia ja ihmisoikeudet
Perjantaina 1.3.2024, kello 14–15.30 Eurooppasalissa, Malminkatu 16, Helsinki,
Tilaisuuden avaus, Päivi Luna, Eurooppanaisten puheenjohtaja
Ukraina nyt, naisten rooli jälleenrakennuksessa ja matkalla EU-jäseneksi / The role of women in Ukraine now, in the postwar rebuilding and moving towards EU membership, Professor Olena Podoleva *)
Keskustelu
Asiantuntijapuheenvuoro, europarlamentaarikko Heidi Hautala – video
Tilaisuuden pääkieli on englanti, tilaisuus päättyy 15.30
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu – Lämpimästi tervetuloa!
*) Prof. of economics, PHD, merited economist of Ukraine, expert on gender issues, the coordinator of projects for supporting women in Business Empowerment, financed by Ministries of Foreign Affairs of Norway, Estonia and others.
Prof. Podoleva emphasizes that the first country, which supported her ideas was Finland, first of all the Finish Ambassador Ms. Arja Makkonen.
Eurooppanaisten syyskokous lokakuun 10 päivänä Eurooppatalossa suuntasi vuoteen 2024 ja hieman pidemmällekin. Se muun muassa valitsi uuden hallituksen ja hyväksyi strategian vuosille 2024-2027. Kokousta johti taas kerran ammattitaidolla Paula Hjelt-Putilin. Kokous järjestettiin hybrinä, joten muillakin kuin helsinkiläisillä jäsenillä oli mahdollisuus osallistua. Ilahduttavaa on, että myös ihka uusia, kuin myös uudelleen aktivoituneita jäseniä, oli mukana. Osa heistä tuli myös valituksi hallitukseen.
Alkuperäinen tarkoitus ja tehtävä kantavat– rakenteet päivitettävä
Varsinaista strategiaa ja tiekarttaa ei järjestöllämme ole ollut. Toimintaamme ovat ohjanneet säännöt ja vuosittainen suunnittelu. Syitä siihen, miksi kuitenkin tarvitsemme strategisia suuntaviivoja nyt, on monia: unionin toiminta on vuosikymmenten saatossa laajentunut ja syventynyt, sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeudet on haastettu Euroopassa ja maailmalla. Toisaalta niiden edistäminen ja korjaaminen on vahvasti esillä EU:n ja YK:n sekä kansallisissa ohjelmissa, tasa-arvolainsäädäntö on kehittynyt ja kestävän kehityksen ja sosiaalisen pilarin kysymykset tulleet osaksi ja tärkeiksi myös EU:n agendaa. Demokraattisesti valittu parlamentti ja sen jäsenet ovat vahvistuneet kansalaisvaikuttamisen väyliksi. Vaikuttamisen tahot, kohteet ja mahdollisuudet kaikilla tasoilla ovat lisääntyneet. Naiset ovat verkostoituneet kansainvälisesti ja Suomessa, ja myös muut naisjärjestöt pohtivat ja ratkovat samoja eurooppa- ja tasa-arvokysymyksiä ja vaikuttavat niihin. On kysyttävä, mihin meitä tarvitaan.
Yhdistys perustettiin aikoinaan nimellä Naiset`96 vaikuttamaan vuoden 1996 EU:n hallitusten väliseen konferenssin ja tiedottamaan tuloksista suomalaisille naisille. Toimintaperiaate oli joustava, kaikille avoin asiantuntija-naisverkosto, silta naisten ja EU:n välille, keskustelu- ja tiedonsiirtofoorumi.
Syyskokous päätti, että alkuperäisestä tehtävästä ja tavoitteesta on hyvä ponnistaa myös jatkossa, joten perustehtävämme on vaikuttaa tasa-arvounionin kehitykseen EU- ja kansallisella tasolla. Naisten aseman esiin nostaminen, naisten asemaan liittyvän tiedon ja ymmärryksen lisääminen sekä vaikuttamismahdollisuuksien osoittaminen eurooppa- ja tasa-arvokysymyksissä on tänäkin päivänä tärkeä tehtävä. Myös unioni korostaa tärkeää tehtäväämme eli Euroopan Unionin ja naisten ja tyttöjen asemaan vaikuttavien tavoitteiden ja toimien sekä vaikutusmahdollisuuksien tunnetuksi tekemistä jäsenmaissa. Tähän antaa erityisen mahdollisuuden taas vuoden 2024 europarlamenttivaalit.
Eurooppanaisten erityistehtävä on nimensäkin mukaisesti olla naisjärjestöjen joukossa se järjestö, joka tuo EU:n tasa-arvokysymykset, erityisesti sukupuolten tasa-arvoon liittyvät asiat näkyviksi, keskusteluun ja vaikuttaa niihin yksin ja yhdessä muiden nais- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Nykyiset rakenteemme eivät kuitenkaan tue tätä työtä riittävästi, joten tarvitsemme strategian, joka keskittyy erityisesti rakenteiden ja roolien selkeyttämiseen ja vahvistamiseen. Siksi strategia keskittyy kolmeen tehtäväämme, Eurooppanaiset tiedonvälittäjänä, asiantuntijana ja vaikuttajana.
Kiitos kaikille teille, jotka vastasitte strategiakyselyymme syyskuussa. Kommentit on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon strategian muotoiluissa.
Euroopan Parlamentin vaalit kesäkuussa – tavoitteita hiotaan yhdessä
Toimintasuunnitelmaa 2024 ja talousarviota määrittelee keskeisesti Eurovaalit, jotka järjestetään kesäkuussa. Toimintamme pääpaino on Eurooppanaisten jo aiemmin nostamissa teemoissa, mutta teemat ja yksityiskohdat tarkentuvat vielä alkuvuodesta. Niitä suunnitellaan yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen ja myös muiden naisjärjestöjen kanssa. Kampanjointi ja vaikuttaminen huipentuu joka tapauksessa loppukeväästä järjestettävään vaalipaneeliin tai vastaavaan tilaisuuteen. Vaalivuoden talousarvio hyväksyttiin kahdella rahoitusvaihtoehdolla – ulkopuolisella rahoitusvaihtoehdolla ja ilman ulkopuolista rahoitusta -vaihtoehdolla. Jäsenmaksu 2024 päätettiin pitää ennallaan eli 25 €.
Syyskokous valitsi hallituksen vuodelle 2024
Eurooppanaisten puheenjohtajana jatkaa Päivi Luna, varapuheenjohtajina Merja-Maaria Turunen ja Päivikki Kumpulainen.
Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Sari Bäcklund-Kajanmaa (uusi), Sinikka Holma-Peets, Sari Koivuniemi, Jaana Koskinen, Auli Ojala ja Anneli Temmes (uusi). Tervetuloa erityisesti uudet hallituksen jäsenet. Uusien esittelyt löytyvät hieman myöhemmin kotisivuiltamme.
Vuoden 2024 toiminnantarkastajaksi valittiin Carita Orlando ja varatoiminnantarkastajaksi Paula Miinalainen.
Kiitos kaikille osallistuneille ja yhdistyksen toiminnasta rakentavin kommentein ja viestein kiinnostuneille. Tuleva toimintavuosi näyttää vilkkaalta ja mielenkiintoiselta vaikuttamisen vuodelta.
Ulkopoliittisen Instituutin ja Eurooppalaisen Suomen järjestämässä Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt -tilaisuudessa heinäkuun alussa kuultiin tuoreimpia katsauksia ja nostoja neuvoston viimeisimmästä kokouksesta. Tilaisuus on EU-asiantuntijoiden ja kansalaisten oiva kohtaamispaikka. Kiinnostus EU-asioihin on osallistujista päätellen laajaa: tavallisten kansalaisten lisäksi paikalla oli entinen pääministeri, Suomen EU-jäsenyysneuvottelija, poliitikkoja ja eri ikäisiä asiantuntijoita.
Juontajana toimi UPI:n ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tilaisuuden avaajana Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Totti Sivonen. Asiantuntijoina jälkilöylyjen lauteilla olivat Suomen EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto valtioneuvoston kansliasta, Helsingin Sanomien Brysselin kirjeenvaihtaja Teija Sutinen ja UPI:n tutkija Tyyne Karjalainen.
Eurooppa-neuvoston käsittelyssä oli paljon ja isoja kysymyksiä. Suurimman sijan sai EU:n muuttoliikepolitiikka, joka on ollut eurooppalaisia ja EU:ta jakava asia. Asia on kuitenkin edennyt palapalalta kohti ratkaisuja. Erityistä kiitosta asian edistämisestä sai Ruotsi puheenjohtajakaudellaan ajamastaan 10-kohtaisesta tehokkaasta välineestä maahanmuuttokriisiin.
Selvää on, että EU:n yhteinen turvapaikkasääntöjen uudistustarve on akuutti, sillä EU-maiden kapasiteetti vastaanottaa turvapaikanhakijoita alkaa olla täynnä. Myös Italian rooli suurimpana vastaanottajamaana puhutti. Italia toimikin aktiivisena sovittelijana saaden Välimeren maat sopimuksen taakse. Puolan ja Unkarin eriävät näkemykset keinoista kuitenkin estivät sopimuksen maahanmuuttopolitiikasta. Päätelmät annettiin sen sijaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan nimissä. Espanja seuraavana puheenjohtajamaana tulee jatkamaan sopimuksen esillä pitämistä. Keskeinen kysymys on, suostuvatko jäsenmaat siihen, että kaikki kantavat asiassa vastuuta talouden tai muilla keinoin. Myös Suomen nykyisen hallituksen linjaukset maahanmuuttokysymyksessä herättävät keskustelua ja mielenkiintoa.
Esillä olivat keskeisesti myös Ukrainan sotaponnistusten yhteinen rahoittaminen jatkossa sekä aseiden ja ammusten tuotannon lisääminen sekä Ukrainan jälleenrakentamisen rahoitus yleensä ja hyökkäysrikokseen syyllistyneen Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö tähän tarkoitukseen. Ukrainan taloudellisesta, sosiaalisesta ja humanitaarisesta tuesta jäsenmaiden kesken vallitsee laaja yksimielisyys, mm. noin 50 Mrd:n tukipaketista. Kiinan rooli ja ehdot EU:n kumppanina ja liiallinen riippuvuus olivat myös esillä. Yhteisymmärrys on siitä, että EU:n on luotava oma, yhtenäinen linja Kiinan suhteen niin ns. kolmantena maana kuin EU:n kauppakumppanina.
Neuvosto otti kantaa myös EU:n sisämarkkinoiden kehittämistarpeeseen ja talous- ja rahoituskysymyksiin. Belgia valmisteleekin vuoden 2024 alkupuolelle EU:lle ehdotuksen sisämarkkinoiden kehittämiseksi.
Euroopan Unionissa heinäkuu on täyttä työaikaa ja EU-politiikasta kiinnostuneiden kannattaa seurata uutisia. Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt on EU-asiantuntijoiden ja kansalaisten kohtaamispaikka, jonka järjestivät Ulkopoliittinen instituutti (UPI) ja Eurooppalainen Suomi ry.
Tällä kertaa mukana olivat ja tekstin koostivat Eurooppanaisten hallituksesta Jaana Koskinen, Päivi Luna ja Anneli Mäkinen.
Kiitos hyvistä järjestelyistä ja erinomaisesta asiantuntijakattauksesta! Lukijoille oikein hyvää kesää!
Eurooppanaiset ry – naisten ääni Euroopassa
Eurooppanaiset seuraa EU-politiikassa erityisesti sukupuolten tasa-arvokysymyksiä, tasa-arvon toteutumista ja kehittymistä. Elokuussa pureksimmekin jo hallitusohjelmaa ”Vahva ja välittävä Suomi”.
– Tarvitsemme paljon enemmän tietoa, sillä sitä mitä ei ole tehty näkyväksi, on hankala ratkoa. Euroopan parlamentin esityksistä ja painostuksesta Euroopan tasa-arvoinstituutin, EIGEN rooli on vahvistunut. Pietikäinen toivoo, että myös seuraava komissio jatkaa EIGEn vahvistamista, sillä lisää tutkimusta ja resursseja tarvitaan. Hän sanoo, että ei ole olemassa tasa-arvopistettä, jolloin kaikki on saavutettu. Työ on jatkuvaa.
Katso ja kuuntele Sirpa Pietikäisen video, mielenkiintoisia mietteitä ja mielenkiintoista tietoa tasa-arvosta ja sen tilasta.
Eurooppanaisten kevätkokous pidetään 13.4. kello 16-18 Eurooppatalossa, Malminkatu 16, 00100 Helsinki. Ennen virallista kokousta kuulemme kaksi ajankohtaista ja mielenkiintoista teema-alustusta, eduskuntavaalianalyysi ja EU-vaikuttaminen. Ilmoittautuminen 12.4. mennessä sihteeri@eurooppanaiset.fi
Naisiin kohdistuva väkivalta, työelämän ja palkkatasa-arvo, eläkeläisnaisten köyhyys ja feministinen ulkopolitiikka olivat teemoiona Minna Canthin hengessä Eurooppanaisten, Naisjärjestöjen Keskusliiton ja Monika Naisten 20.3. järjestämässä vaalipaneelissa Eurooppasalissa.
Saimme paljon lupauksia kansanedustajakandidaateilta tasa-arvon edistämisestä seuraavalla eduskuntakaudella. Kysymykset, vastaukset ja lupaukset on taltioitu, joten niihin on helppo palata, kun hallitusohjelmaa laaditaan ja kun tulevat kansanedustajat astuvat työhönsä. Katso mitä luvattiin ja mistä ehdokkaat olivat samaa ja erimieltä. Erojakin näkemyksissä ja lupauksissa on. https://www.facebook.com/eurooppanaisetry/videos/523175420009330