Miksi tasa-arvotyötä pitää tehdä?

Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen

Valokuva: Vasemmistoliiton verkkosivut

Viime aikoina tasa-arvotyötä on yhteiskunnassamme pyritty väheksymään ja pitämään vain muutamien puolueiden ajamana asiana, johon ei resursseja kannata laittaa. Tasa-arvon edistämiseen velvoittaa Suomessa kuitenkin tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986). Lain mukaan erityisen tärkeitä tasa-arvotoimijoita ovat viranomaiset, työpaikat, oppilaitokset ja päiväkodit sekä koulutusta ja julkisia palveluita järjestävät tahot. 

EU:n jäsenmaana Suomea sitovat myös EU:n perussopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan sukupuolten tasa-arvoa koskevat periaatteet sekä tasa-arvodirektiivit. 

Perussopimuksen pohjalta EU pyrkii kaikissa toimissaan edistämään tasa-arvoa ja poistamaan eriarvoisuutta. Perusoikeuskirjassa korostetaan, että tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla. Tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle.

Suomi on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen myös useissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa (CEDAW), YK:n Pekingin julistuksessa ja toimintaohjelmassa sekä Euroopan neuvoston yleissopimuksissa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjunnasta. 

Lisäksi yhdenvertaisuus määritellään lainsäädännössä muun muassa perustuslaissa. Perustuslain määritelmä yhdenvertaisuudesta kattaa sekä sukupuolen että muut henkilöön liittyvät tekijät.

Sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki asettaa edistämisvelvoitteita viranomaisille, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille ja oppilaitoksille sekä työnantajille. Tämän vuoksi käytännön edistämistyötä on usein hyödyllistä tehdä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmia yhdistäen.

Yhtiöihin kohdennetuissa tutkimuksissa on havaittu , että monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon huomiota kiinnittävien yhtiöiden tulos vaihtelee vähemmän kuin muilla. McKinseyn raportin perusteella yritysten kannattaa panostaa tasa-arvoon myös henkilöstömielessä, sillä yritykset, joissa työskentelee yhtä paljon miehiä ja naisia, kiinnostavat eniten myös alan parhaita ammattilaisia.

Sukupuolten tasa-arvo on tärkeää myös talouskasvun kannalta. McKinseyn raportin mukaan naisia on noin puolet työikäisestä väestöstä, ja silti heidän osuutensa maailman BKT:sta on vain 37 %. Naisten kokonaisvaltaista työpanosta ei siis hyödynnetä.

Raportin mukaan maailman työvoimaa voidaan kasvattaa 240 miljoonalla ihmisellä, jos sukupuolten välinen kuilu saadaan umpeen. Tämä toisi globaaliin BKT:hen 12 000 miljardin dollaria lisää ja voisi olla ratkaiseva tärkeää etenkin väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä.

Joten jos joku vielä väittää, että tasa-arvotyö on tyhjää ”woketusta”, on väittäjän syytä tutustua paremmin tasa-arvon merkityksiin ja laajoihin tutkittuihin vaikutuksiin niin taloudessa kuin yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Merja Kyllönen
Europarlamentaarikko

Akuuttien kriisien keskellä katse on pidettävä edelleen (maa)pallossa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Valokuva: Sirpa Pietikäisen verkkosivut

EU:n päätöksenteon edellistä viiden vuoden kautta kehysti kunnianhimoinen vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena oli tehdä Euroopasta globaali johtaja ilmastonmuutoksen torjunnassa, asettaen muun muassa hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2050. 

Von der Leyenin toinen komissio käynnisti työnsä noin sata päivää sitten. Tammi- ja helmikuussa olemme saaneet parlamenttiin suurisanaisia julistuksia eurooppalaisen kilpailukyvyn ja teollisuuden edistämisestä. Kilpailukykykompassin ja puhtaan teollisuuden ohjelman tiedonannot on sidottu sanallisesti tavoitteisiin pyrkiä kohti hiilineutraaliutta – mutta ehdotetut sisällöt lupaavat kylmää kyytiä ilmastotoimille. 

Yksinkertaistamisotsikon alla, päätöksentekijöille lähetettiin uudelleentarkasteltavaksi kokoelma yritystoiminnan kestävyyttä ohjaavia lakeja. Kestävyysraportointiin sekä yritysten huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät lait olisivat kaivanneet selkeyttä esimerkiksi samojen mittarien tai yhteisen raportointialustan osalta. Ehdotuksella ei kuitenkaan yksinkertaisteta mitään, päinvastoin. Purkamalla juuri voimaan astunutta lainsäädäntöä lisäämme epävarmuutta ja rankaisemme edelläkävijäyrityksiämme.  

Edellisen kauden digivihreän siirtymän painotus tulevaisuuden eurooppalaisen kilpailukyvyn ajurina on aivan oikea – kestävyys on eurooppalaisten yritysten kilpailuvaltti. Liiketoimintamahdollisuuksien matalalla roikkuvat hedelmät löytyvät yhdistämällä vahva teknologinen osaamisemme esimerkiksi energia-, tekstiili- ja rakennusaloille. 

Suurin potentiaali on ennen kaikkea kiertotaloudessa, sillä meidän on tuotettava sama määrä asioita ja hyvinvointia kymmenesosalla resursseistamme ja päästöistämme. Kiertotalous ei ole vain tuotteiden kierrätettävyyttä, vaan esimerkiksi myös uusien palveluliiketoimintamallien kehittämistä. Komission puhtaan teollisuuden ohjelma nostaakin esille kiertotalouden merkityksen, mikä on erinomainen asia. Eurooppa on maailman resurssiköyhin maanosa ja tarvitsemme kipeästi kokonaisvaltaisen siirtymän kohti kiertotaloutta. 

Venäjän hyökkäyssodan ja muuttuneen taloustilanteen myötä tämänhetkinen keskustelu pyörii sen ympärillä, että vihreä siirtymä on taakka eurooppalaisille yrityksille, ja tätä taakkaa voidaan huoletta siirtää kauemmas tulevaisuuteen. Komissiokin tuntuu kääntäneen nopeasti kelkkansa takaisin autoteollisuuden tukemiseen ja rahoituksen suuntaamiseen fossiilipohjaiseen teollisuuteen.

Tosiasia on se, että teemme aivan liian vähän ja aivan liian hitaasti vihreän siirtymän edistämiseksi. Ilmaston lämpeneminen kiihtyy ja tuoreimpien tieteellisten arvioiden mukaan meidän tulisi olla hiilineutraaleja vuonna 2030 ja vuonna 2040 meidän tulisi jo sitoa hiiltä päästöjämme enemmän. Toimimattomuus ilmastotalkoissa on maksanut meille 3600 miljardia viimeisen 25 vuoden aikana – ennusteiden mukaan ilman toimia globaali BKT voi laskea jopa 22 % vuoteen 2100 mennessä.

Ennen kaikkea meillä tulisi olla rohkeutta päästää irti auringonlaskun aloistamme ja lopettaa palvelusten osoittaminen zombieteollisuudelle. Ei syöpäleikkaustakaan kannata siirtää kahdella vuodella vain siksi, että käsi on murtunut. Eurooppalainen vihreä siirtymä on edelleen mahdollisuus, johon meidän kaikkien on tartuttava. 

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko

Eurooppanaiset vierailulla Puolan suurlähetystössä 28.2.2025

Eurooppanaiset ry vieraili perjantaina 28. helmikuuta 2025 nykyisen EU-puheenjohtajamaan Puolan suurlähetystössä. Suurlähettiläs Tomasz Chłoń ja hänen puolisonsa vastaanottivat meidät lämpimästi upeassa residenssissä Kulosaaressa. Heidän ihana kissa kävi myös pikaisesti meitä tervehtimässä. 

Tilaisuus alkoi epävirallisella osuudella, jolloin suurlähettiläs valotti meille suurlähetystön historiaa sekä omasta työtään. Pääsimme häntä kuunnellessaan maistelemaan puolalaista viiniä. 

Epävirallisten keskusteluiden jälkeen siirryimme viralliseen osuuteen. Meitä odotti runsas tarjoilu erilaisia kakkuja kahvin sekä teen kera. Kaiken kruunasi suurlähettilään vaimon itse tekemä likööri, jota tarjoiltiin meille pöytään. Suurlähettiläs avasi virallisen keskustelun avaamalla Puolan EU-puheenjohtajakauden painopisteitä. Tärkeimpänä tavoitteena Puolalle on turvallisuus sen eri ulottuvuuksissa: puolustus ja turvallisuus, ihmisten ja rajojen suojelu, ulkomaisen sekaantumisen ja disinformaation torjunta, turvallisuuden ja elinkeinovapauden varmistaminen energiasiirtymä, kilpailukykyinen ja sopeutumiskykyinen maatalous sekä terveysturva. 

Puolan EU-puheenjohtakaudelle kohdistuu suuria odotuksia. Puheenjohtajakausi sijoittuu myös hyvin haastavaan aikaan, jossa geopoliittiset jännitteet ovat lisääntyneet. Yhdysvaltojen entisen presidentin paluu Valkoiseen taloon tuo myös omat haasteensa Euroopalle. Pääsimme esittämään suurlähettiläälle monipuolisia kysymyksiä, joista seurasi kiinnostavia keskusteluita. Aktiivista vuorovaikutusta käytiin muun muassa koulutuksesta, Euroopan puolustuksesta, naisten asemasta Puolassa sekä tekoälystä. 

Onnistuneen suurlähetystövierailun päätti yhteiskuva, jonka jälkeen kiitoksia jaettiin puolin ja toisin. Jokainen osallistuja sai lähtiessään lahjaksi Puolan suurlähettiläältä pienen muiston vierailusta.

(Tekstin on kirjoittanut Eurooppanaisten hallituksen jäsen Eleonora Tuisku.)

Tasa-arvoa ei tule ottaa itsestäänselvyytenä

Li Andersson, Euroopan parlamentin jäsen

Valokuva: Antti Yrjönen

Ihmisoikeudet ovat naisten oikeuksia, kuulee usein sanottavan. Kun ajattelemme maailmassa korjaamista vaativia asioita, niin huomaamme, että monet niistä liittyvät erityisesti naisten asemaan. Köyhyydestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sodasta sekä koulutuksen, terveydenhuollon ja ravinnon puutteesta kärsivät usein eniten naiset.

Käännettynä toisinpäin voidaan siis sanoa, että naisten ja tyttöjen oikeuksien aste on yksi keskeinen mittari yhteiskunnallisen ja inhimillisen kehityksen kannalta.

Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen sekä tasa-arvon vahvistaminen ei ole tietenkään yksinkertaista tai tapahdu sormia napauttamalla. Tavoitteen tärkeydestä kertoo kuitenkin se, miten vahva asema sillä on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmassa esimerkiksi niin koulutusmahdollisuuksien edistämisen, väkivallan lopettamisen, hoivatyön tunnustamisen kuin syrjimättömyyden tukemisen suhteen.

Myös EU:ssa on erityisesti viime kaudella ollut selkeä painotus ja poliittinen tahto naisten oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden parantamiseksi.

Aivan kauden loppumetreillä parlamentti hyväksyi historian ensimmäiset säännöt naisiin kohdistuvan väkivallan sekä lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Sillä kitketään esimerkiksi niin silpomisväkivaltaa kuin parannetaan raiskauksen uhriksi joutuneiden ihmisten asemaa. Oma koti on naiselle vaarallisin paikka – siksi minulle väkivallan torjuminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista.

Viime kaudella myös palkka-avoimuusdirektiivi oli yksi merkittävä naisten asemaa työelämässä parantava uudistus, joka hyväksyttiin pian pari vuotta sitten. Siihen sisältyvän samapalkkaisuuden periaate on yksinkertainen: kaikille tulee maksaa samasta tai samanarvoisesta työstä samaa palkkaa.

Vaikka työelämän tasa-arvo on kohentunut, on meillä silti paljon tehtävää naisten palkkakuopan täyttämiseksi ja lasikattojen rikkomiseksi. On myös tärkeää toimia sen eteen, että työelämän sääntelyn purkaminen Euroopassa ei tarkoita takapakkia tämän tavoitteen puolesta.

Naisten oikeuksien ja tasa-arvon kohdalla minusta on kuitenkin kaikkein tärkeintä huomata, että edistys ja kehitys eivät ole itsestäänselvyyksiä. Aivan kuten rautaesiripun murtuminen ei merkinnyt “historian loppumista” ja liberaalidemokratian lopullista voittoa, emme nytkään voi kuvitella, että historia olisi suora tie kohti vapaampaa ja parempaa maailmaa – ikävä kyllä päinvastoin.

Kun katsomme maailmassa tällä hetkellä olevia kehityskulkuja, kuten kasvavaa eriarvoisuutta, ilmasto- ja ympäristösääntelyn takapakkia, autoritaaristen johtajien nousua tai konservatiivisen uskonnollisuuden vahvistumista, on selvää, että naisten asema on monilla tavoilla uhattuna tulevaisuudessa.

Siksi on myös meidän vastuumme pitää silmämme auki ja olla myös aidosti valmiita puolustamaan meille tärkeitä arvoja, jos ne ovat uhattuina.

Silloin asetumme myös tekemään samaa työtä, kuin niin monet naiset meitä ennen –laittamaan itsensä likoon vapaamman, tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Se on meidän velvollisuutemme.

Li Andersson
Europarlamentaarikko
Työelämä- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja

Valoa ja varjoja – Lucian päivän aamupuurot yliopistolla

Lucian päivän ajatus on tuoda valoa talven harmauteen. Eurooppanaisten Lucian päivän tilaisuuden keskustelun teema ei sinänsä ollut kovin valoisa, mutta sitäkin tärkeämpi tässä ajassa. Puhuimme lasten, tyttöjen ja naisten muuttuneesta tilanteesta, turvallisuudesta konflikteissa ja sodissa.  

Tiedämme, että kansainvälisen oikeuden, yhdessä sovittujen humanitaarisen oikeuden pelisäännöt sivuutetaan ja rikotaan nykysodissa räikeästi. Myöskään Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 vaatimusta siitä, että sodan osapuolet turvaavat naisten, lasten turvallisuuden, ei kunnioiteta.  Naisten osuus sodissa kuolleista kaksinkertaistui 2023 ja seksuaalinen väkivalta lisääntyi 50 %:lla.

Myös Lucian kohtalo ja historia kytkee meidät tämän päivän kertomuksiin sotien ja konfliktien jaloissa olevien naisten ja tyttöjen, lasten kokemuksista. Historia kertoo, että Lucia-neito oli sisilialainen marttyyri, joka kieltäytyi vanhempiensa järjestämästä avioliitosta, jolloin mies, jolle hänet oli luvattu, kosti nöyryytyksensä ilmiantamalla Lucian keisarin sotureille. Sotilaat päättivät häväistä Luciaa kunnolla ja määräsivät hänet pakkotyöhön bordelliin.

Eurooppanaisten Lucian päivän aamupuurolla kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (kuvassa vas.) kertoi työstään ja kokemuksistaan muun muassa meppinä ja nyttemmin Euroopan Neuvoston Suomen delegaation puheenjohtajana sekä Euroopan neuvoston Ukrainan lapset verkoston ja Ukrainan lapsia pelastavan ihmisoikeusjärjestön Emile Foundationin neuvonantajana ja hyväntahdonlähettiläänä.  Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau (kuvassa oik.) puolestaan valotti järjestön toimintaa ja sen painopisteitä, joita määrittää paljolti juuri julkaistu Pekin +30 -raportin sisältö.

Tasa-arvo on eurooppalaisen kilpailukyvyn osatekijä

Maria Guzenina, Euroopan parlamentin jäsen

Italian entinen pääministeri Mario Draghi lateli taannoisessa EU:n tulevaisuuden kilpailukykyä käsittelevässä raportissaan madonlukuja. EU:n talouskasvu hidastuu, luontainen verrokkimme Yhdysvallat repii kaulaa: 2000-luvulla jenkkikotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet kaksi kertaa enemmän kuin eurooppalaisen. Väestö Euroopassa vanhenee ja supistuu, joten työntekijöitä on koko ajan vähemmän.

Turvallisuuden ohella kilpailukyky on tällä hetkellä EU-politiikan iso teema. Uuden komission tehtävänä on nopeasti katsoa, millaisia esityksiä tarvitaan, jotta kilpailijat eivät aja ohitsemme entistä enemmän. Yksi näkökulma on kuitenkin loistanut poissaolollaan keskustelusta: sukupuolten tasa-arvo on kilpailukyvyn osatekijä. Kun Euroopasta uhkaavat loppua työtä tekevät kädet ja uusia ideoita keksivät aivot, ilmeinen kysymys on missä meillä on käyttämätöntä potentiaalia.

Jos EU-maat tarttuvat kilpailukykyhaasteeseen tosissaan, ne kuuntelevat tasa-arvotutkijoita, pyrkivät lisäämään naisten työssäkäyntiä ja purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota.

EU:n keskimääräinen ero naisten ja miesten työmarkkinaosallistumisessa on yli 10 prosenttiyksikköä. Isoimmat erot ovat Romaniassa, Italiassa ja Kreikassa. Tässä vertailussa Suomi ja Baltian maat pärjäävät parhaiten. Meillä erot työmarkkinaosallistumisessa ovat pieniä ja eikä juuri kukaan kyseenalaista tai ihmettele, kun nainen käy töissä kodin ulkopuolella.

Mutta kaikessa Suomi ei loista. Meillä sukupuolten palkkaero on EU:n keskiarvoa suurempi. Naisten ansiot ovat reilut 16 prosenttia pienemmät kuin miesten, eli naisen palkkaeuro on 84 senttiä. Suomessa koulutusalat ja työmarkkinat ovat eriytyneet: eli naiset hakeutuvat ”naisten aloille” ja ”naisten töihin”, joista maksetaan järjestään vähemmän kuin ”miesten töistä”. Räikeimmin ero näkyy, kun vertaillaan terveys- ja hyvinvointialoja tekniikan aloihin. Tiedostamattomat rakenteet ja kalkkeutuneet asenteet, jotka rajoittavat koulutusvalintoja ja ammatinvalintaa, eivät ole hyväksi kansantaloudelle ja kilpailukyvylle.

Segregaatiota meillä on myös pystysuunnassa: naiset etenevät urallaan vähemmän kuin miehet. Kannustammeko tyttöjä tarpeeksi, luommeko heihin uskoa, että heistä voi tulla pomoja ja johtajia siinä missä pojistakin? Toinen selittävä tekijä on naisten työuran repaleisuus. Viime hallituksen maaliin saattama perhevapaauudistus, jonka tarkoitus on jakaa hoivavastuuta tasaisemmin, toivottavasti tasaa eroja pitkässä juoksussa.

Linkki perhepolitiikan ja työllisyyspolitiikan välillä on vahva. Perhepoliittisilla päätöksillä voidaan tukea työelämään osallistumista tai luoda kannusteita erityisesti naisille olla pois työelämästä. Esimerkiksi Unkarissa puhaltaa kansalliskonservatiivinen puhuri ja johtavien poliitikkojen repertuaariin kuuluu puhua naisista äiteinä, joiden paikka on kotilieden ääressä. Ei kuulosta parhaalta mahdolliselta kilpailukykystrategialta! Suomessakin kotihoidontuesta väitteleminen on kestoaihe. Vaikka tuen tarkoitus on hyvä, sen käyttö on voimakkaan sukupuolittunutta. ”Naisansan” riski on ilmeinen: jos työmarkkinoilta on poissa pitkään, sinne on vaikea palata.

Jos EU-maat tarttuvat kilpailukykyhaasteeseen tosissaan, ne kuuntelevat tasa-arvotutkijoita, pyrkivät lisäämään naisten työssäkäyntiä ja purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota. EU:n tasa-arvostrategia ja esimerkiksi palkka-avoimuusdirektiivi tukevat näitä tavoitteita.

Maria Guzenina
Europarlamentaarikko

Eurooppanaisten tapaaminen suurlähettiläs Klára Breuerin kanssa

Eurooppanaiset ry. vieraili EU-puheenjohtajamaan Unkarin suurlähetystössä 29.10.2024.  Vierailua oli valmisteltu yhdessä suurlähettiläs Klára Breuerin kanssa, joka oli saanut meiltä etukäteen toivomiamme teemoja ja kysymyksiä. Halusimme kuulla ja keskustella erityisesti Unkarin EU-puheenjohtajuuden painopisteistä, naisten asemasta Unkarissa sekä Suomen ja Unkarin yhteydestä eri tasoilla.  Suurlähettiläs oli näiden teemojen pohjalta valmistellut osanottajia kiinnostavan esityksen, jonka jälkeinen keskustelu oli kerrassaan innostunutta.

Suurlähettiläs kävi läpi Unkarin EU-puheenjohtajuuden painopisteitä sekä niiden sisältöjä.  Listattuina painopisteinä hän nosti esille seuraavat: Euroopan kilpailukyky, Euroopan turvallisuuspolitiikka, yhtenäisyys, maatalouspolitiikka, EU:n laajentuminen, muuttoliike ja väestökysymykset. Monia laajoja alueilta.

Naisen asema Unkarissa herätti osanottajissa erityisen paljon kiinnostusta.  Suurlähettilään mukaan naisen asema ei maassa ole huono, mutta kehittämistä siinä kyllä on.  Hän toi esiin myös perinteisen naisen roolin, joka paikoitellen on maassa edelleen vahva.  On tiedossa, että maan hallituksessa ei ole yhtään naisministeriä, mutta vahvoja naisia toimii johtavissa asemissa erityisesti yrityselämässä sekä myös julkisella sektorilla ja monissa järjestöissä.  Myös urheilussa voitokkaita naisia on valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Unkarilaiset naisjärjestöt ajavat vahvasti naisten aseman kehittämistä sekä työelämässä että muilla aloilla.

Suurlähettiläs Klára Breuer totesi Suomessa ollessaan kokeneensa konkreettisesti miten vahvat siteet Suomella ja Unkarilla on eri tasoilla ja miten tiivis yhteydenpito näkyy erityisesti kansalaistoiminnassa.  Myös vierailuun osallisistuneista Eurooppanaisista monet totesivat omat pitkäaikaiset Unkari-yhteytensä.

Aktiivista keskustelua käytiin välittömästi suurlähettilään esityksen jälkeen osanottajien monine kysymyksineen.  Keskustelu jatkui myös epävirallisemmin unkarilaisten herkkujen ääressä.

Eurooppanaisten vierailut kunkin EU-puheenjohtajamaan suurlähetystöön ovat tärkeitä, tämä perinne jatkukoon!

Anneli Temmes

Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin suuntaviivat lupaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa

Euroopan unionin komission uudelleen valitun puheenjohtajan, Ursula van der Leyenin poliittiset suuntaviivat -ohjelma on vaikuttavaa, mutta myös suhteellisen selkeää ja helppoa luettavaa. Jos haluaa saada kuvan ja käsityksen siitä, mitä ja miten tulevalla komission kaudella EU:ssa painotetaan ja tullaan tekemään, kannattaa suuntaviivoihin tutustua.

Von der Leyen tiivistää: Näinä aikoina tarvitaan unionia, joka on nopeampi ja yksinkertaisempi, joka toimii kohdennetummin ja yhtenäisemmin ja joka tukee paremmin ihmisiä ja yrityksiä. Meidän on nyt keskityttävä panemaan täytäntöön sovitut toimet, tekemään tiivistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa ja vastaamaan suurimpiin haasteisiimme. Tämän vuoksi haluan määritellä kohdennetut ja yhteiset tavoitteet vuoteen 2030 saakka ja sen jälkeen selkeät tavoitteet ja tulokset seuraavilla painopistealoilla: Puolustus ja turvallisuus, kestävä vauraus ja kilpailukyky, demokratia ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Tasa-arvon unioni

Edellä mainitut kolme laajaa asiakokonaisuutta käydään EU:n tulevaisuuden suuntaviivoissa läpi niin konkreettisella tasolla kuin se tällaisessa asiakirjassa lienee mahdollista. Kaikki nuo asiakokonaisuudet ovat myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta tärkeitä, joten vuoden 2025 jälkeiselle ajalle ehdotettuja sekä sukupuolten tasa-arvostrategian että myös rasismin vastaisten strategian valmistelua on syytä pitää tarkasti silmällä. Silmällä pitoon ja vaikuttamiseen meillä on erinomaiset väylät kansanedustajiemme, meppiemme ja naisverkostoyhteistyönkin avulla.

Aikaisempi tasa-arvon valtavirtaistamisen idea vaikuttaisi toimivan myös tulevassa valmistelussa. Komission puheenjohtaja painottaa, että tulevassa tasa-arvostrategiassa esitetään suunnitelma naisten oikeuksien vahvistamiseksi kaikilla aloilla sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunnasta naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen politiikassa ja työmarkkinoilla, EU:ssa ja EU:n toimielimissä. Hän myös kannatta ajatusta naisten oikeuksien etenemissuunnitelmasta, joka on tarkoitus esittää seuraavana kansainvälisenä naistenpäivänä eli 8. maaliskuuta 2025.

Von der Leyen lupaa suuntaviivoissaan myös asettaa kansalaiset demokratian ytimeen mm. tiivistämällä yhteistyötä sellaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, joilla on asiantuntemusta ja tärkeä rooli yhteiskunnallisten kysymysten ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Niin ikään luvataan tehdä myös yhteistyötä paikallistason valtuutettujen kanssa kansalaisten osallistamiseksi, jotta saadaan parempi käsitys siitä, miten unioni vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Alueiden komitea on tässä yhteistyössä tärkeä. Olemme naisjärjestöissä olleet erityisen huolestuneita kapenevista demokratiasta ja vaikuttamismahdollisuuksista myös Suomessa.

Komission puheenjohtaja kiinnittää myös huomion siihen, että viime vuosien kriisit ovat vaikuttaneet suoraan monien eurooppalaisten elämänlaatuun – elinkustannuksiin, asumiseen ja energiaan, tulojen oikeudenmukaisuuteen sekä jakolinjojen ja eriarvoisuuden syntymiseen. Kehitys, joka näkyy myös meillä.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistettävä

Von der Leyen toteaakin, että samalla kun yhteiskuntamme ja taloutemme muuttuvat jatkuvasti ja muutosvauhti kiihtyy, meidän on keskityttävä elämänlaatumme ylläpitämiseen ja parantamiseen. Meidän on yhdistettävä jälleen yhteiskuntamme ja varmistettava, että se toimii kaikkien hyväksi ja tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet ja laadukkaat työpaikat.

Puheenjohtajan suuntaviivoissa korostetaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä, ja alleviivataan sitä, että meidän on toimittava entistä tehokkaammin aloilla, joilla kaivataan lisää edistystä.  Tälle luodaan hänen mukaansa puitteet uudessa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevassa toimintasuunnitelmassa.  Suunnitelman on tarkoitus sisältää aloitteita mm. digitalisaation vaikutuksista työelämään, tekoälyn hallinnasta, etätyöstä ja ainaisen käytettävissä olemisen kulttuurin vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen jne.

Esitys laadukkaita työpaikkoja koskevasta etenemissuunnitelmasta laaditaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Sillä on tarkoitus tukea oikeudenmukaisia palkkoja, hyviä työoloja ja työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien koulutusta ja oikeudenmukaisia ammatillisia siirtymiä erityisesti lisäämällä työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta.

Myös Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua taloudellisten ja sosiaalisten muutosten yhteydessä vahvistetaan, ja yhdessä Euroopan ammattijärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kanssa tehdään uusi Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskeva sopimus vuoden 2025 alussa.

Köyhyyden perimmäisiin syihin suuntaviivoissa sen sijaan aiotaan puuttua kaikkien aikojen ensimmäisen köyhyyden vastaisen EU:n strategian avulla. Osana tätä strategiaa aiotaan vahvistaa lapsitakuuta, jotta voimme ehkäistä ja torjua sosiaalista syrjäytymistä koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden keskeisten julkisten palvelujen avulla.

Suomessakin paljon puhututtanut ja erityisesti naisiin, yksinhuoltajiin ja perheisiin vaikuttava asumiseen käytettävä kasvanut tulojen osuus eli vuokrien ja asuntojen hinnat sekä sosiaalinen asuntotuotanto ja näihin kohdistunut investointivaje nousevat vahvasti esiin puheenjohtajan ohjelmassa. Von der Leyen aikookin nimittää komission jäsenen, jonka vastuualueisiin kuuluu muun muassa asuminen. Lisäksi on aikomus esittää kohtuuhintaista asumista koskeva eurooppalainen suunnitelma sekä yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa kehittää kohtuuhintaisia ja kestäviä asuntoja koskevan yleiseurooppalaisen investointijärjestely.

Edelleen ohjelmassa korostetaan, että meidän (EU) on puututtava myös kaikenlaiseen muuhun eriarvoisuuteen. Tulevina vuosina Euroopalla on edessään useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa eläkkeisiin, julkisiin palveluihin, työvoimapulaan, julkisen talouden kestävyyteen sekä sukupolvien ja alueiden välisiin eroihin. Lisäksi on päättäväisesti torjuttava yleistyvää verkkokiusaamista laatimalla verkkokiusaamisen torjumista koskevan toimintasuunnitelma.

Meppimme Euroopan parlamentin valiokunnissa

Tasa-arvoasioiden kannalta tärkeässä FEMM – naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo -valiokunnassa Suomella on edustajina Henna Virkkunen varsinaisena ja Maria Guzenina varajäsenenä.

Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokuntaa peräti johtaa suomalainen eli Li Andersson. Myös muissa tasa-arvon kannalta tärkeissä valiokunnissa on Suomella hyvä edustus.

Tekstin koosti Päivikki Kumpulainen

Ursula von der Leyen: EU:n poliittiset suuntaviivat https://commission.europa.eu/document/download/e6cd4328-673c-4e7a-8683-f63ffb2cf648_en

Myös komission komission Strateginen ohjelma 2024–2029 https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/strategic-agenda-2024-2029/

https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/strategic-agenda-2024-2029

Naiset menestyivät eurovaaleissa –odotamme vahvaa tasa-arvotyötä myös uusilta mepeiltämme

Keskikesä on juhlittu, sitä ennen on kukin tahoillaan ja tavoillaan tehnyt eurovaalien kampanjatyötä.  Eurooppanaiset ei järjestönä ja järjestäytyneesti kampanjoinut näissä vaaleissa, sillä tasokkaasta suunnitelmastamme ja rahoitushakemuksestamme huolimatta ulkoministeriö ei myöntänyt avustusta vaalityöhön. Näin kävi myös monelle muulle nais- ja yhteistyöjärjestölle. Kansalaisjärjestöjen rahoituksen sekä vaikuttamisen ja kuulemisen heikkeneminen onkin varteen otettava uhka nyt, kun hallitus on valmistellut uuden kansalaisvaikuttamisen strategian. Huolimatta rahoituksen eväämisestä Eurooppanaisten, Suomen Akateemisten Naisten Liiton ja Suomen Naisliiton Helsingin yhdistyksen yhteinen vaalipaneeli kuitenkin pidettiin yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen kanssa 7.5. Oodissa. Paneeli oli yleisömenestys, ja sen voi vieläkin katsella Eurooppalaisen Suomen striimistä, joka löytyy osoitteesta Eurooppa-päivä 2024 – YouTube, noin kohdasta 7:10   https://www.youtube.com/watch?v=anCwpxf2Nn0

Eurovaalit on siis käyty ja uudet meppimme ovat asettumassa Brysseliin ja aloittelemassa tai jatkamassa tärkeää työtään. Suomen äänestysprosentti oli 42,4 eli vielä hitusen heikompi kuin 2019 vaaleissa. Naisten äänestysprosentti meillä oli 44,0 ja miesten 40,8 %, eli me naiset äänestimme jälleen miehiä aktiivisemmin. Eduskuntapuolueiden eurovaaliehdokkaista enemmistö (52 %) oli naisia. Eurovaalit olivat monessa mielessä naispoliitikkojen vaalit. Naisehdokkaiden osuus oli suurin SDP:ssa, jonka listan 20:stä ehdokkaasta peräti 14 on naisia. Myös Vasemmistoliitto ja Vihreät kunnostautuivat naisehdokkaillaan. Perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja RKP:n listoilla oli sen sijaan miesenemmistö. Valituista mepeistä yhdeksän on naista ja kuusi miestä. Toivotamme kaikille onnea ja menestystä todella tärkeässä ja merkityksellisessä työssä seuraavalla parlamenttikaudella.

Nyt työnsä jättänyt parlamentti oli monessa mielessä jäsenvaltioiden tasa-arvotyön välineiden kehittämisessä menestyksellinen. Jäsenmaat saivat tuekseen EU-tason säätelyä ja parannusta muun muassa perhevapaisiin, palkka-avoimuuteen, tasa-arvon toteuttamisen rakenteisiin ja seurantaan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja vihapuheen hallintaan. Kysyimme vaalipaneelissamme jo tutun kysymyksen Onko EU naisen paras ystävä? Tulevalla kaudella testataan tätä vahvasti mitä todennäköisimmin oikeusvaltio-, demokratia- ja turvallisuuskysymyksissä. Euroopan tasa-arvoinstituutin viime vuonna julkaisemassa tasa-arvoindeksissä Suomen sijoitus laski sijalle 8 sijalta 4. Väkivaltatilastoissa Suomi on EU:n toiseksi vaarallisin maa naisille. Koulutuksen ja työelämän segregaation EIGE nostaa myös esille tutkimuksessaan. Siinä Suomi on EU:n häntäpäässä. Palkkatasa-arvo on edennyt häpeällisen hitaasti, jos lainkaan.  Tällaiseen olotilaan emme saa turtua, joten muun muassa edellä mainituissa kysymyksissä meidän on edelleen ravisteltava myös meppejämme.

Päivikki Kumpulainen

Eurooppanaiset Belgian suurlähetystössä 29.4.2024 – Erityinen puheenjohtajuus

Vierailulla kuulimme edustuston päällikkönä toimivan lähetystöneuvos Jean De Lannoy´n katsauksen meneillään olevaan puheenjohtajakauteen 1.1. – 30.6.2024. Belgia toimii neuvoston puheenjohtajana kolmattatoista kertaa ja jatkaa edellisen puheenjohtamaan Espanjan työtä. Poikkeuksena yleiseen työskentelytapaan on, että Belgian kaudella ei seuraavan puheenjohtajamaan kanssa tehdä ohjelmaa yhdessä, koska uusi komission kausi on alkamassa.  Syksyllä, parlamenttivaalien jälkeisellä uuden komission kaudella puheenjohtajuutta hoitaakin sitten Unkari.

Tunnuslauseen Belgian puheenjohtajakaudella on ollut ”suojelu, vahvistaminen, valmistautuminen”.  Kaudella keskitytään erityisesti seuraaviin aihealueisiin: oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja yhtenäisyyden puolustaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen, vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttaminen, sosiaali- ja terveysalan asialistan vahvistaminen, ihmisten ja rajojen suojeleminen ja globaalin Euroopan edistäminen.

Belgian kausi neuvoston puheenjohtajana sijoittuu haastavaan aikaan. Lähetystöneuvos Jean De Lannoy sanookin, että tämä on erityinen puheenjohtajuus, koska se on viimeinen komission kaudella.
– Yleensä puheenjohtajakaudelle asetamme prioriteetteja, mutta komission kauden viimeisen puheenjohtajuuden vuoksi me voimme vain täydentää aiempaa agendaa.

Puheenjohtajakausi on nyt puolessa välissä. DeLannoy täsmentää, että kauden lopulla fokusoidaan ilmastokysymyksiin, terveyteen ja ihmisoikeuksiin ja EU:n integraatioon. Tärkeitä ovat myös sosiaalisen ulottuvuuden kysymykset ja balanssi laajentuvan unionin maiden kanssa, jotta EU voi ottaa vastaan uusia jäsenmaita. Tämä ei ole helppo kysymys, koska päätöksenteon konsensusvaatimuksen vuoksi EU tarvitsee sopimusten uudistamista, toteaa DeLannoy.
– Tulevina viikkoina keskustelemmekin siitä, miten työskentelemme tehokkaammin, koska laajentumisessa on tapahtumassa paljon.

Eurooppanaiset nosti esille Belgian ja myös tulevien puheenjohtajakausien tavoitteista tärkeänä terveys- ja ihmisoikeuskysymykset. Ne ovat aivan keskeinen asiakokonaisuus tasa-arvon ja sukupuolten tasa-arvon kehityksen kannalta.  Eurooppanaisten mielestä erityisesti pandemia osoitti, että EU tarvitsee kipeästi yhteisen terveysstrategian, joka sisältää kattavasti lääketuotannon, terveyspalveluiden ja järjestelmän sekä maahanmuutto- ja henkilöstön rekrytointikysymyksiä. Esityksemme sai myönteisen vastaanoton.

Kuten DeLannoy tiivisti lopuksi, tulevaisuudesta emme tiedä vielä paljon, sillä kaikki toimijat odottavat valintoja ja komission tulevaa työtä ja ohjelmaa. Syksyllä Eurooppanaiset järjestääkin vierailua Unkarin suurlähetystöön ja odottaa mielenkiinnolla vuoropuhelua seuraavan puheenjohtajamaan kanssa.

Teksti: Päivikki Kumpulainen