Kategoria: Blogi

Julkaistu

Demokratiaa on puolustettava myös verkossa

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut informaatiovaikuttamisen uudelle tasolle. Sinänsä tässä ei ole mitään uutta. Propagandaa, sensuuria ja disinformaatiota on käytetty sodissa läpi historian. Internet ja sosiaalinen media on kuitenkin tehnyt tiedosta nyt paljon nopeammin leviävää ja helpommin kohdennettavaa kuin aiemmin.

Venäjä on vastannut uuteen tilanteeseen estämällä lehdistön vapaan tiedonvälityksen ja kieltämällä useiden nettialustojen toiminnan Venäjällä. Facebookin ja Instagramin omistajayhtiö Meta on jopa luokiteltu Venäjällä nyt ekstremistiseksi. Uusimpana toimena Venäjä pyrkii jo rajoittamaan venäläisten sananvapautta maan ulkopuolellakin. Vaikka Putin kiristää ruuviaan, kanavia vielä löytyy, ja niitä on hyödynnettävä oikean tiedon välittämiseen venäläisille. Youtube ja Telegram ovat toistaiseksi toiminnassa. Näiden kautta Arnold Schwarzeneggerin sodanvastainen puhe onnistui viime viikolla saavuttamaan Venäjältä tuhansia käyttäjiä.

Ukrainan johdolla on Putiniin nähden vastakkainen lähestymistapa. Ukrainalaiset puolustavat maataan, demokratiaa ja vapautta. Kaikki mahdolliset sosiaalisen median kanavat on valjastettu ukrainalaisten asialle. Ministerit, pormestarit ja presidentti somettavat, twiittaavat, jakavat instavideoita ja puhuvat parlamenteille lähes tauotta. Ukrainan maanviljelijät hinaavat venäläisten tankkeja traktoreillaan, kaupunkilaiset häätävät paljain käsin huitoen panssarit karkuun. Venäjä pommittaa lastensairaalaa, aselähetykset ja varustekuormat saapuvat perille, ihmisiä haetaan turvaan. Seuraamme tätä internetistä 24/7.

Jo viikkoja sitten oli selvää, kuka on voittanut somesodan. Maailma on Ukrainan puolella, ja täysin perustellusti. Nyt maata on autettava kaikin keinoin voittamaan koko sota.

Ukrainan sodan asetelma on selkeä kaikilla kansainvälisen oikeudenkin mittapuilla. Voi kuitenkin tulla eteen myös tilanteita, jolloin puolen valinta ei olisi yhtä selvää. Siinä tilanteessa kansainvälisillä somealustoilla on suuri vastuu. Mikä on oikeaa tietoa, mikä vaarallista propagandaa? Mitä pitää ehdottomasti julkaista, mikä on poistettava ja kenen toiminta kokonaan estettävä? Ei voi ajatella, että digijätit voisivat pelkästään omilla käyttöehdoillaan sen määritellä.

Tänä päivänä somealustoilla, kuten Facebook, Twitter, Instagram tai YouTube on valtava taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta. Niillä on ihmisten elämässä jo niin suuri merkitys, että alustat ovat kuin julkista tilaa. Kuitenkaan vastuut ja säännöt eivät ole täysin selvät.

Siksi Euroopan unionissa halutaan nyt selkeästi paaluttaa lakiin, että internetissä EU-alueella pätevät samat säännöt kuin yhteiskunnassa muutenkin. Se mikä on laitonta EU-maissa, meidän kaduillamme, kouluissa, kaupoissa tai toreilla, on laitonta myös internetissä.

Parhaillaan käsittelyssä oleva digitaalisten palveluiden DSA-asetus määrää, että laittomat tuotteet, palvelut taikka sisällöt on poistettava heti kun alusta saa niistä tiedon. Isoimpien nettialustojen on analysoitava säännöllisesti myös itse omia systeemisiä riskejään, ja avattava dataansa viranomaisille ja tutkijoille. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä halutaan lisää.

Samaan aikaan myös eurooppalaisten perusarvojen: demokratian, sananvapauden ja ihmisoikeuksien toteutuminen on varmistettava myös verkossa. Käyttäjien mahdollisuuksia ilmoittaa laittomasta sisällöstä tai tuotteista helpotetaan. Samalla halutaan vahvistaa myös sananvapauden toteutumista ja käyttäjien oikeuksia: Jos alusta esimerkiksi poistaa sisältöä taikka sulkee käyttäjätilin, sen tulee heti ilmoittaa tästä käyttäjälle, kertoa syy ja antaa mahdollisuus myös riitauttaa päätös.

Kyseisen DSA-asetuksen pykäliä viimeistellään parhaillaan EU-parlamentin ja neuvoston välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Toimin tässä yhtenä EU-parlamentin neuvottelijana. Tavoitteena on saada sopu sisällöstä Ranskan puheenjohtajakauden aikana. Ukrainan sota ei ole antanut syytä viivyttää neuvotteluja, vaan pikemminkin korostanut digialustojen suurta merkitystä ja vastuuta.

Julkaistu

Naisten päivänä 2022: Palkat ei vain HR- tai neuvottelukysymys

Palkkatasa-arvo on perus- ja ihmisoikeus.  Tämä tärkeä asia jää sekä palkkakeskusteluissa että käytännöissä valitettavasti joko huomiotta tai vain lausumien tasolle. Niin kansainvälinen, Euroopan tason kuin kansallinen sääntely on kyllä tunnistanut ongelmat ja haasteen, mutta palkkatasa-arvo on Suomessa edistynyt hitaasti ja jumiutunut vallitsevien ajatusmallien ja rakenteiden vankina.

Kuten tutkijatohtori Koskinen Sandberg toteaa, ”palkat eivät ole vain HR-kysymys tai kollektiivinen neuvottelukysymys, vaan niissä näkyvät laajat yhteiskunnalliset ja organisaatioiden dynamiikat, jotka liittyvät sukupuoleen”: eli esimerkiksi palkka ja korjaustarpeet piilotetaan talouspuheen alle, tuottavuus ja kilpailukyky peittää alleen työn ja alan vaikuttavuuden ja naisalat koetaan pelkkänä taloudellisena taakkana, palkkaeroja selitetään segregaatiolla ja omalla valinnalla, palkka- ja muut eturistiriidat ratkaistaan konsensuksella ja jäävät odottamaan aina sopivampaa aikaa, jolloin palkkaepätasa-arvon korjaaminen ja naisalat unohtuvat  jne.  

Lisäksi palkat ja palkkaepätasa-arvo ja keskustelu niistä heijastelee edelleen sitä, mitä naisille ja naisaloilla on sopivaa maksaa eli historian taakka aikoinaan naisille määritellyistä alemmista palkkatasoista seuraa edelleen mukana. Kaikkea tätä Koskinen Sandberg kutsuu onnistuneesti ”juurtuneeksi aliarvostukseksi” eli aliarvostus on juurtunut osaksi formaalia palkan määritystä esimerkiksi työehtosopimuksissa.

Nyt – ennen kuin on myöhäistä hyvinvointipalveluiden säilyttämiseksi – on se aika, jolloin on etsittävä kestävät ratkaisut ja tie pois tästä tilanteesta ja löydettävä uusia polkuja palkkaepätasa-arvon korjaamiseksi ja säällisten työolojen mahdollistamiseksi aliarvostetuille naisenemmistöisille aloille.  Erityisesti siihen avaa mahdollisuuden tulevat eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma tai löytyisikö meille maailmalta tai vaikkapa oman neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän muutoksen tai koronan siivittämiä hyviä käytäntöjä omasta takaa!

Kun perinteinen tasa-arvopolitiikka ei näytä riittävän työkaluksi palkkaepätasa-arvon poistamiseksi, onkin etsittävä muita keinoja. Naisvaltaisten alojen työvoimapula uhkaa ja on jo todellisuutta. Herättäisikö tämä vastuulliset osapuolet huolehtimaan alojen veto- ja pitovoimasta. Kun julkisen sektorin naisenemmistöisten alojen palkkoja korjataan, se korjaa myös koko Suomen häpeällistä miesten ja naisten palkkaeroa, joka on EU:n kolmanneksi suurin. Milloin kokoamme yhteen naisjärjestöjen voiman ja herätämme kansalaisliikkeen, jonka nimi olisi vaikkapa MeToo Pay!

Päivikki Kumpulainen

Eurooppanaiset, Busines and Profesional Women Finland ja Suomen Akateemisten Naisten Liitto järjestivät Naisten päivän tilaisuuden ”Naisten halvennettu työ – Palkkatasa-arvo on ihmis- ja perusoikeus”. Aiheesta puhumassa olivat professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista, tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg Tampereen yliopistosta, toimitusjohtaja Susanna Sulkunen ja paneelissa keskustelemassa puheenjohtaja Päivi Nimemi-Laine, JHL, neuvotteluäällikkö Riikka Rapinoja, TEHY ja tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara. Koko tilaisuuden striimaus löytyy täältä https://www.facebook.com/eurooppanaisetry


Julkaistu

Naistutkimuksesta sukupuolen tutkimukseen – Sukupuolen merkitykset muuttuvat

Muuttuva sukupuoli on yhteiskunnan ytimessä, sanoo Leena-Maija Rossi, sukupuolentutkimuksen professori Lapin yliopistossa vuodesta 2022 lähtien. Miksi näin on ja mihin sukupuolen tutkimusta tarvitaan?  Siihen on monta syytä ja näkökulmaa. Sukupuoli ja sen representaatio, esittäminen, on monimutkaista, painottaa Rossi.

Esimerkkinä hän käyttää vaikkapa viimeaikaista pääministeri Sanna Marinista mediassa esillä ollutta naiskuvastoa ja häneen kohdistunutta puhetta sekä toisaalta näyttelijä-laulaja Billy Porteria, joka sekoittelee rohkeasti feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta mm. pukeutumisessaan. 

– Sukupuoli ei ole sama asia kuin naiset, se on moninainen ja paljon muutakin kuin biologiaa. Meillä on syytä olla ymmärrys sukupuolen yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta muotoutumisesta, sillä sen merkitykset muuttuvat. Myös kriittinen medialukutaito on etenkin tässä ajassa tärkeää.

Vaikka tasa-arvossa on tapahtunut paljon muutosta positiiviseen suuntaan, sitä uhkaavat monet asiat ja ilmiöt. Näistä Rossi ottaa esille yhtenä merkittävänä maailmanlaajuisen anti-gender -liikkeen, joka vastustaa naistoimintaa ja pyrkii heikentämään naisten ja vähemmistöjen asemaa ja oikeuksia.
– Se ammentaa voimaansa fundamentalismista, nationalismista ja konservatiivisista arvoista. Se perustuu ajatukseen, että sukupuolia on vain kaksi – mies ja nainen.  Liike leviää ja saa rahoitusta monilta merkittäviltä tahoilta.

Iso huolenaihe on myös, että sukupuolentutkimuksen resursseja on ajettu alas Suomessa ja monin paikoin Euroopassa. Leena-Maija Rossi sanoo painokkaasti, että sukupuolentutkimus on ala, jolla on valtavasti vaikutusta nyt ja tulevaisuudessa.
– Tutkimus edesauttaa sitä, että sukupuolesta opitaan keskustelemaan rakentavasti ja korjaavasti vihapuheen tuolla puolen. Jo lasten pitäisi oppia ymmärtämään näitä kysymyksiä, siksi niiden tulisi olla esillä jo koulussa ja koulutuksessa.

Sukupuolentutkimus tuottaa tietoa poliittisiin ratkaisuihin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi esimerkiksi seuraavilla tärkeillä osa-alueilla: Työelämän segregaatio, hoivan sukupuolittuminen (pandemiat), rodullistava sukupuolittaminen, vammaisuus tai ruumiillinen kyvykkyys ja sukupuoli ja transoikeuksien ratkaiseminen.

Teksti: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n varapuheenjohtaja

Julkaistu

Kannanotto: Katseet on siirrettävä EU:n elpymispaketista tulevaisuuteen ja tasa-arvoon

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla EU:n elpymispaketin. Eurooppa-järjestöjen kattojärjestö Eurooppalainen Suomi, jonka jäsenjärjestö myös Eurooppanaiset on, otti kantaa päätökseen ja peräänkuulutti keskustelua Euroopan tulevaisuudesta.

Kuten emojärjestömme, myös Eurooppanaiset pitää erityisen tärkeänä 
oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä osaksi rahankäyttöä. Toteamme, että 
tasa-arvon takapakki, jota viime vuosina on otettu sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa, vaatii syvällistä ja päämäärätietoista keskustelua.

Vain 38 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut osallistumaan Euroopan tulevaisuuskonferenssiin (Eurobarometri). Luku on hälyttävä ja EU-maiden matalimpia.

Eurooppanaiset toivoo, että erityisesti naiset havahtuisivat tulevaisuuskeskusteluun aikana, jolloin naisten asemaan ja olosuhteisiin kohdistuu mittavia paineita. Demokratia saa kolhuja ja koronavirus riepottelee naisvaltaisia aloja. Koronaepidemiasta on aiheutunut monenlaisia tasa-arvoon vaikuttavia ilmiöitä ja haittoja, kuten naisvaltaisten alojen suuri tartuntariski, hoivan ja hoivavastuun sukupuolittuneisuus, palkattoman työn lisääntyminen, määrä- ja osa-aikaisten työalojen ja työsuhteiden lomautukset ja irtisanomiset, lähisuhdeväkivallan lisääntyminen sekä työn ja perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteet.

Ylipäätään epidemiasta haitat vaativat korjaamista ja ennakoinnin vahvistamista. Siihen voidaan puuttua ja vaikuttaa sekä elpymisrahaston kohdentamisen että Euroopan tulevaisuuskeskustelun kautta.

Julkaistu

Tasa-arvojohtamisen työkaluja: Sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolivaikutusten arviointi

Menneinä viikkoina olemme Eurooppanaisissa ja muissa naisjärjestöissä nostaneet esille mitä moninaisimpia tasa-arvotekoja ja tasa-arvotavoitteita sekä -ajatuksia. Olemme tuoneet esiin naisten panosta ja roolia yhteiskunnassa Naisjärjestöjen Keskusliiton #SuomiIlmanNaisia -kampanjassa. 

Tämän perjantain, 19.3. teema on päätöksenteko ja johtaminen. Teeman alla on osuvaa pohtia ja valaista sitä, mitä tasa-arvoinen talous ja sukupuolineutraali budjetointi tarkoittavat ja miten niitä käytännössä voi käyttää johtamisen ja päätöksenteon työkaluina.

Tutkija Anna Elomäki kirjoittaa, että talouspolitiikka ja sukupuolten tasa-arvo kytkeytyvät toisiinsa. Talousarvio ja muut julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin joko heikentäen tai edistäen tasa-arvoa. Tästä syystä sukupuolitietoinen budjetointi on tärkeä tasa-arvotyökalu. 

– Sukupuolitietoisen budjetoinnin tuloksena määrärahapäätöksissä voi tapahtua muutoksia: tasa-arvoa heikentävää toimintaa resursoidaan vähemmän ja edistävää enemmän, sukupuolten tasa-arvon erityistoimiin varataan lisää rahaa, toteaa Elomäki.

Elomäki korostaa sitä, että feministisessä talouspolitiikassa on kyse arvovalinnoista. Monet siihen liittyvät ajatukset, kuten investoinnit sosiaaliseen infrastruktuuriin ja hoivaan, ovat tutkimusten mukaan toimivaa talouspolitiikkaa myös perinteisillä talouspolitiikan mittareilla mitattuna.

EU:n tasa-arvoinstituutissa EIGE:ssä sukupuolten tasa-arvosta koituvia taloushyötyjä selvittäneessä ainutlaatuisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että sukupuolten tasa-arvon lisääntymisellä voi olla laajoja vaikutuksia: 6,3 miljoonasta 10,5 miljoonaan uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä, näistä 70 prosenttia menisi naisille, ja sillä olisi myös myönteiset, ajan myötä kasvavat vaikutukset bruttokansantuotteeseen – bkt per asukas kasvaisi lähes 10 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

EU onkin ottanut kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja erityisesti sen sukupuolten tasa-arvoon liittyvän tavoitteen 5 vahvemmin mukaan vahvemmin talouspoliittiseen ohjaukseen. EU:n uusi tasa-arvostrategia painottaa sukupuolten tasa-arvon edistämistä sekä tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamista jäsenmaiden kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Tasa-arvo otetaan huomioon muun muassa talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

EU-tasolla painopisteinä ovat mm. palkka-avoimuuden lisääminen, josta on tulossa lainsäädäntöehdotuksia, päivähoitotavoitteiden uudelleen tarkastelu ja laadun huomioonottaminen sekä kohdennetut toimet naisten innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Myös rahoitusta on luvassa. Niin ikään EU:n elpymisrahaston tasa-arvovaikutukset on luvattu arvioida.

Entä Suomessa? Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehden artikkelissa budjettipäällikkö Sami Outinen kertoo, että Suomen valtio valmistelee osana talousarviota sukupuolitietoista budjetointia ja kestävän kehityksen budjetointia. Se tarkoittaa myös, että budjettien sukupuolivaikutukset arvioidaan. Näin pitää olla myös kunnissa. 

Nykyisillä ja tulevilla kuntapäättäjillä on suuri vastuu tasa-arvoa edistävässä johtamisessa. Mutta heillä on myös työkalu, nimittäin sukupuolitietoinen budjetointi ja budjetin sukupuolivaikutusten arviointi. Kuten Elomäki toteaa, sukupuolitietoinen budjetointi kuitenkin edellyttää ymmärrystä tasa-arvosta sekä sukupuolten yhtäläisinä oikeuksina ja mahdollisuuksina että vallan ja resurssien tasapuolisena jakautumisena. 

Teksti: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n varapuheenjohtaja

Julkaistu

Miten jaksaa hoitaa yhteisiä asioita vihapuheryöpytyksessä?

Vuosi sitten 16.3.2020 hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee poikkeusolot koronavirustilanteen vuoksi. Poikkeusolot päätettiin kolmen kuukauden kuluttua.

Poikkeusolojen julkistamisen vuosipäivänä 16.3.2021 julkaistiin tutkimus, joka tarkasteli naisministereille kohdistettuja häirintäviestejä Twitterissä hiukan poikkeustilaa laajemmalta ajanjaksolta. Tutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten tuloksia tunnistamalla sen, että suhteettoman suuri vihapuheen määrä kohdistui erityisesti naispoliitikkoihin. Aiheet kuten koronapandemia, maahanmuutto, Suomen EU-suhteet sekä liberaali sosiaalipolitiikka laukaisivat massiivisen vihapuheviestittelyn naisministereitä kohtaan. Viestit olivat avoimen seksistisiä ja misogynistisiä (”huulipunahallitus”, ”Tampax-tiimi”) tai piiloisesti sukupuolta syrjiviä (”Mene leipomaan … Sinulla ei selvästikään ole hajuakaan miten tästä selvitään.”).

Vaikka vihapuhetta sisältäviä viestejä lähetettiin sekä poliittisella kentällä vasemmalle että oikealla suuntautuvista yhteisöistä, suurin osa vihapuhetta sisältävistä viesteistä lähetettiin oikeistolaista politiikkaa kannattavilta Twitter-tileiltä.

Myös tuore oikeistopopulistisia some-postauksia tarkasteleva tutkimus osoittaa sen, miten rasismia lietsotaan erityisesti rodullistettuja naisia kohtaan.*

Miten houkuttelemme kuntavaaleihin ehdolle naisia, jotka jaksavat hoitaa asioitamme ja olla tämän vihapuheryöpytyksen kohteina?

Teksti: Pikka-Maaria Laine, dosentti, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen.

* Lähde: Saresma, Karkulehto ja Varis (2021): Gendered violence online. Hate speech as an intersection of misogyny and racism. Teoksessa Violence, gender and affect. Interpersonal, Institutional and Ideological Practices, s. 221-243. Toimittaneet Marita Husso, Sanna Karkulehto, Tuija Saresma, Aarno Laitila, Jari Eilola ja Heli Siltala. Lontoo: Palgrave Macmillan.

Julkaistu

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus on perusoikeus

Suomessa varhaiskasvatuslain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään töitä joka päivä jokaisessa päiväkodissa ja muissa varhaiskasvatuksen ympäristöissä. Päiväkodin henkilökunta lastentarhanopettajista muihin työntekijöihin on vastuussa siitä, että lapsen kasvuympäristö on tasa-arvoinen.

Asian ymmärtäminen ja käytäntöön soveltaminen edellyttävät kaikilta varhaiskasvatuksen ammattilaisilta oppimista ja asioiden näkemistä useista näkökulmista. Tasa-arvoon kasvattamisen tueksi on tehty oppimateriaaleja ja annetaan koulutusta. Koulujärjestelmällä varhaiskasvatuksesta yliopistokoulutukseen on iso vastuu kasvattaa lapsista tasa-arvotietoisia aikuisia. 

Sukupuolten tasa-arvossa ei kuitenkaan ole kysymys pelkästään pykälistä vaan myös arkisista asioista, kuten kielestä, jota käytetään arkisessa kanssakäymisessä. Sanoilla vaikutetaan. Tasa-arvon tulee näkyä leikeissä, lauluissa, satukirjoissa ja päivän retkillä.

Tytöt ja pojat ovat samanarvoisia ihmisinä. Jos tytöt siivoavat jälkensä, tulee poikienkin tehdä niin. Jos tytöt haluavat tutkia maaperän tai avaruuden ihmeitä, niin he saavat tehdä niin. Jos tytöt leipovat, niin pojatkin saavat leipoa. Itkeminen on sallittu kaikille lapsille ja jokainen lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen syliä. Lapsen tulisi oppia jo varhain, että se, mitä sukupuolta olet, ei ratkaise sitä, mitä saa ja voi tehdä. 

Sukupuolten tasa-arvo on ollut vuosikymmeniä säädettynä tavoitteena Suomessa. Siitä huolimatta kestää sukupolvia, ennen kuin sukupuolten välisestä tasa-arvosta tulee osa kulttuuria. Tämän vuoksi niillä tytöillä ja naisilla, jotka ovat tulleet maista, joissa naiset ovat vielä alistetussa asemassa, tavoite tyttöjen ja naisen aseman tasa-arvosta on osin tuntematon tavoite. Siksi maahanmuuttajia, niin tyttöjä, naisia, poikia kuin miehiäkin on koulutettava sukupuolten välisen tasa-arvoon. 

Teksti: Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n varapuheenjohtaja

Julkaistu

Naisten vahvuudesta täytyy kertoa – jokainen tarina rakentaa maailmankuvaa

Demokratia voi toimia vain, jos kaikkien ääntä kuullaan. Naisen ääntä pidetään kuitenkin edelleen monin paikoin niin suurena uhkana, että se pyritään väkivalloin vaientamaan. Naiset jäävät edelleen suuressa osassa maailmaa suljettujen ovien taakse tai päätyvät esillä ollessaan identiteettipolitiikan välineiksi ilman omaa ääntä tai oikeutta omiin vaatimuksiin. 

Sodat ja konfliktit rakentuvat usein mielikuvien ja propagandan varaan. Tällöin naiset, lapset ja vähemmistöt päätyvät propagandakoneiston välineiksi. Viime aikoina naisten oikeuksia vastaan on jälleen hyökätty useassa maassa, myös Euroopassa. Tälle kehitykselle ei tule antaa periksi: Kohtuuttoman normalisoituminen tapahtuu arvaamattoman nopeasti, mutta paluu tasa-arvoon voi olla pitkä ja vaikea tie. 

Uhritarinoiden rinnalle tarvitaan kuitenkin myös toisenlaisia tarinoita, jotta syntyisi kokonaista todellisuutta vastaava kuva. On tärkeää puolustaa uhreja, mutta on myös tärkeää kertoa vahvuudesta, älystä, kyvystä, onnistumisista, yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta osallisuudesta. On tärkeää kertoa naisten vahvuudesta, sillä jokainen tarina luo mielikuvia ja rakentaa edelleen maailmankuvaa.

Teksti: Veera Tyhtilä, puheenjohtaja, Suomen PEN ry

Julkaistu

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi julki ehkä jo maaliskuussa

Naiset ansaitsevat koko EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet. Kirjoa eri maiden välillä löytyy. Naiset kohtaavat edelleen esteitä työmarkkinoille pääsyssä ja siellä pysymisessä, sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön johtaja ja palkka-avoimuustyöryhmän puheenjohtaja Tanja Auvinen sanoo.
– Tie on pitkä ja töitä riittää.

Palkkatietojen avoimuus kuuluu Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Ylen kyselyssä kävi selväksi, että naiset kannattavat avoimuutta miehiä enemmän. Tasa-arvolaissa velvoitetaan yli 30 hengen yrityksiä tekemään tasa-arvosuunnitelma, joka sisältää yrityksen palkkakartoituksen. 

– Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja, Auvinen muistuttaa ja sanoo, että samapalkkaisuus on säännöllisesti esillä pohjoismaisessa yhteistyössä.

Norjassa ollaan edellä, ja EU-maista Ruotsi on hyvässä vauhdissa palkka-avoimuuden edistämisessä.

– Suomen hallitusohjelman henkeä pyritään toteuttamaan ja tahdomme olla edelläkävijöitä myös pohjoismaisessa viiteryhmässä. Uskon etenemiseen, Auvinen toteaa.

EU:ssa tavoitteena on nostaa naiset tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa työelämässä. Tähän tähdätään muun muassa palkka-avoimuusaloitteella, STM:n tasa-arvojohtaja Tanja Auvinen sanoo.

Avoimesti!

– Naiset suhtautuvat palkkatietojen avoimuuteen miehiä myönteisemmin. Samapalkkaisuus herättää keskustelua ja naiset ovat tietoisia palkkaeroista, Auvinen sanoo.

Palkkaerojen taustalla on syrjinnän lisäksi mm. työalojen epätasainen jakautuminen sukupuolen mukaan sekä hoivavastuun keskittyminen naisille. Naiset tuntevat epätasa-arvoiset rakenteet tilipussissaan.

Tunne oikeutesi!

– On tärkeää tietää oikeutensa ja toisaalta työnantajan velvollisuudet. Syrjintää tai seksuaalista häirintää ei kenenkään tarvitse sietää, eikä sitä saisi hiljaisesti hyväksyä työpaikalla, Auvinen sanoo.

– On paljon mahdollisuuksia edistää tasa-arvoa työelämässä. Lainsäädäntöä on vietävä eteenpäin ja työpaikoilla johdon on sitouduttava tasa-arvon edistämiseen. Avoimuus ja yhdenvertaisuus lisäävät myös työhyvinvointia ja jopa tuloksellisuutta.

Työpaikan tulee olla avoin, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Jokaisen pitää tuntea kuuluvansa joukkoon.

Tanja Auvinen

Teksti: Hia Sjöblom. Juttu on julkaistu Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehdessä maaliskuussa 2021. Lue koko lehti verkossa!

Julkaistu

Korona lisännyt tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

Koronakriisi on pahentanut sekä kotiväkivaltaa että muuta naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa meillä ja maailmalla. 

Suomessa lähisuhdeväkivallan auttavan puhelimen Nollalinjan puhelumäärät nousivat ennätyskorkealle viime kesänä valmiuslain voimassaolon päättymisen jälkeen, ja puheluiden määrä jatkoi kasvua koko loppuvuoden ajan. Pandemian aikana väkivallan tekijäksi ilmaistiin entistä useammin puoliso ja väkivallan kohteeksi osuivat naiset ja lapset.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin mukaan naisten kokema väkivalta oli jo ennen pandemiaa yksi laajimmalle levinneitä ihmisoikeusrikkomuksia. Koronan aiheuttamien rajoitusten jälkeen kotiväkivallan määrä on moninkertaistunut, ja kotiväkivalta on levinnyt ympäri maailmaa varjopandemiana. 

Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokunnan pääneuvottelija Sirpa Pietikäinen toteaa, että naisten oikeudet ovat kohdanneet erityistä vastustusta joissain EU-maissa viimeisen parin vuoden aikana ja tiettyjä perusoikeuksia rikotaan räikeästi useammassa EU:n jäsenmaassa. 

Perusoikeuksien puolustaminen, mukaan lukien seksuaalioikeudet ja sukupuolittunut väkivalta, onkin kriisin keskellä yhä tärkeämpää. Kipeästi kaivattua lisärahaa perusoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen korvamerkittiin helmikuussa EU:n uuteen Kansalaisten, tasa-arvon ja perusoikeuksien ohjelmaan.

47 prosenttia naisista Suomessa kokenut väkivaltaa

Faktat puhuvat, että työtä perusoikeuksien puolustamiseen tarvitaan myös meillä Suomessa. Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) mukaan Suomessa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Tämä on 14 prosenttia EU:n keskiarvoa enemmän. Naisiin kohdistuvan väkivallan vuosittaisten yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan 2,4 miljardia euroa.

Vaikka Suomessa on Euroopan keskiarvoa huonompi tilanne naisiin kohdistuvan väkivallan osalta, Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen painottaa luvun takana olevan myös myönteistä kehitystä. 

– Hyvä asia tässä on se, että meillä Suomessa tunnistetaan väkivallaksi asioita, joita ei ehkä muualla tunnisteta. Naiset ovat meillä tietoisempia oikeuksistaan ja hakeutuvat avun piiriin nopeammin kuin aikaisemmin. Avopalvelujen tilastojen mukaan avun piiriin hakeudutaan nyt 2-4 vuoden sisällä, kun ennen siihen meni 4-7 vuotta. 

Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä on myös luonut Suomelle uusia positiivisia toimintavelvoitteita, jotka on hyvin ymmärretty, mutta parannettavaakin on. 

– Meillä on tekeminen oikeilla raiteilla ja työtä turvaverkon aukkojen paikkaamiseen tehdään jatkuvasti, silti väkivallan kokijan näkökulmasta verkkomme on vielä harva eikä se välttämättä kanna. Jo avun piiriin pääseminen vaatii väkivallan uhrilta melkoista toimijuutta, vaikka tiedämme väkivallan vaurioittavan juuri uhrin aktiivista toimijuutta hyvinvoinnin ja minäkuvan lisäksi, Muukkonen sanoo.

Lisää turvakoteja

Väkivallan kokijan näkökulmasta ensi arvoisen tärkeää olisikin ammattilaisten ja viranomaisten taito ottaa väkivalta puheeksi ja puuttua siihen. Jos asiakkaan kanssa otetaan väkivalta puheeksi vasta seitsemännellä lääkärikäynnillä ja annetaan hänelle auttavan linjan numero, soitto voi jäädä voimavarojen puutteessa tekemättä. 

Iso tarve olisi myös saada väkivallan tekijä avun piiriin, mutta pakollisia ohjelmia ei väkivallan tekijöille ole Suomessa tarjota.

Muukkosen mielestä nopea pääsy hoitoon akuutin kriisin keskellä olisi huomioitava ja turvattava myös pandemiassa. Kuukauden jono vastaanotolle on monelle väkivaltaa kokevalle liian pitkä. Turvakodit on oltava lähellä ja helposti saavutettavissa, jolloin kynnys lähteä turvakotiin madaltuu. Suomea on vaadittukin nostamaan turvakotipaikkojen määrä Istanbulin sopimuksen tasolle. 

– Istanbulin sopimus edellyttää, että meillä on tarjolla riittävästi turvakotipaikkoja. Vaikka turvakotien määrää on pystytty viime vuosina lisäämään 29 turvakotiin, tiedämme, että turvakotiverkossamme on vieläkin pahoja katvealueita. Esimerkiksi Lapin alueella, missä välimatkat ovat muutenkin pitkiä, on vain yksi turvakoti Rovaniemellä.

Kirjoittaja: Piia Pousi. Juttu on julkaistu Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehdessä maaliskuussa 2021. Lue koko lehti verkossa!