Artikkelit

Julkaistu

Keskustelutilaisuus Naisten oikeuksien edistämissuunnitelmasta – Kiitos osallistujille vilkkaasta keskustelusta!

Eurooppanaiset järjesti yhteistyössä Naisjärjestöjen Keskusliiton kanssa keskustelutilaisuuden Naisten oikeuksien edistämissuunnitelmasta 4.6.2025. 

Ohjelma:

  • Tervetuloa – Euroopan komission Suomen edustuston poliittisen raportoinnin päällikön Jani Ringborgin avaussanat
  • Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen puheenvuoro
  • Akatemiatutkija Anna Elomäen kommenttipuheenvuoro
  • Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtaja Maria Petterssonin kommenttipuheenvuoro
  • Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen videotervehdys

Tilaisuudessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen totesi, että tasa-arvon vastustus on lisääntynyt globaalisti, myös Suomessa. Ministeri korosti, että Suomessa tasa-arvo on perinteisesti ollut vahvasti läsnä ja Suomella on kokoaan suurempi velvollisuus edistää tasa-arvoa maailmalla ja Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö on vahvaa ja kansalaisjärjestöillä on oma tunnustettu roolinsa tasa-arvon edistämisessä. Ministeri kannusti kaikkia osallistumaan julkiseen kuulemiseen, mitä kautta on mahdollisuus vaikuttaa eurooppalaisen tasa-arvon suuntaan.

Akatemiatutkija Anna Elomäki korosti puheenvuorossan että nykyisen komission suunnitelmat sisältävät vähän konkretiaa eikä se käsittele rohkeasti tasa-arvon vastustamisen ilmiötä Euroopassa. Tasa-arvo on läpi leikkaava prioriteetti EU:n budjetissa mutta se on heikommin integroitu kuin muut vastaavat prioriteetit, kuten esimerkiksi ilmasto. EU:n budjetista vain kaksi prosenttia käytetään toimiin, joissa tasa-arvo on ensisijainen tavoite. Tarvitaan selkeä menotavoite sukupuolten tasa-arvoa tukevalle, EU:n budjetista rahoitetulle toiminnalle. Nykyisen komission tilanne on vaikea; se tasapainoilee tasa-arvoa vastustavien voimien, hallinnollisen taakan vähentämisen, kilpailukykyyn ja turvallisuuteen panostamisen sekä tasa-arvon edistämisen välillä.

Naisjärjestöjen rahoitus on uhattuna ja se heikentää koko järjestökentän moninaisuutta, totesi Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtaja Maria Pettersson kommenttipuheessaan. Edellisellä komissiolla oli vahva tasa-arvoagenda ja se sääti tasa-arvoa tukevia direktiivejä, kuten palkkatasa-arvodirektiivi ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisen direktiivi mutta niiden kansallinen toteutus ontuu. Tasa-arvoasiat ovat sisäiselle turvallisuudelle ensiarvoisen tärkeitä ja joka vastustaa tasa-arvoa, vastustaa myös liberaalia demokratiaa ja oikeusvaltiota, Pettersson totesi.   

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen korosti videotervehdyksessään, että EU:lla on hieno historia tasa-arvon edistäjänä. Naisten oikeudet ovat osa oikeusvaltioperiaatetta niin EU:ssa kuin jokaisessa jäsenvaltiossa. Komissio ei ota riittävän painokkaasti kantaa esimerkiksi naisten lisääntymisterveysoikeuksiin tai digiväkivaltaan ja nettihäirintään. Koska alustat eivät ole onnistuneet poistamaan digihäirintää, mikä kohdistuu erityisesti naisiin, on EU:n puututtava siihen. EP haluaa tuoda nämä asiat osaksi naisten oikeuksien tiekarttaa.

Tilaisuudessa käytiin vilkas keskustelu. Yhteinen huoli kosketti Euroopassa kasvavaa tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion vastustamista. Tasa-arvo vaatii puolustamista myös vaalien ulkopuolella ja järjestöillä on mahdollisuus antaa äänensä kuulua osallistumalla sukupuolten tasa-arvostrategiaa koskevaan julkiseen kuulemiseen elokuun 11 päivään asti.

Tilaisuuden tallenteen, Anna Elomäen diat sekä Sirpa Pietikäisen videotervehdyksen kokonaisuudessaan löydät alta. 

Kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille!

Julkaistu

KUTSU: Eurooppanaisten kevätkokous 29.4.2025

Eurooppanaisten sääntömääräinen kevätkokous 2025 pidetään tiistaina 29.4. klo 16.00. 
Tilaisuuden aluksi kuulemme alustuksen komission tasa-arvon tiekartasta ja muista ajankohtaisista asioista. Puhujana neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara TANE/STM. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n määräämät asiat. 

Lämpimästi tervetuloa! 

Sääntömääräinen kevätkokous

Aika: ti 29.4. klo 16.00-17.30
Paikka: Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki
Ilmoittautuminen viimeistään 25.4. lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sihteeri@eurooppanaiset.fi 

Eurooppanaiset ry:n säännöt: https://www.eurooppanaiset.fi/…

Kokousmateriaali on jaossa kokouspaikalla ja toimitetaan sähköpostitse ilmoittautuneille etukäteen. 

Esityslista: 

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastuskertomus
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
7. Muut asiat
8. Kokouksen päättäminen 

Julkaistu

TAPAHTUMA: Naisten rooli Ukrainan jälleenrakennuksessa 23.4. klo 17-19

Tervetuloa mukaan tilaisuuteen, jossa keskustellaan naisten roolista Ukrainan jälleenrakennuksessa ja tarkastellaan teemaa niin kansainvälisestä, suomalaisesta kun yksilö näkökulmasta. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Helsingin Yrittäjänaiset ry, Eurooppanaiset ry ja BPW Helsinki ry.

Tilaisuus pidetään keskiviikkona 23.4.2025 klo 17.00-19.00 Helsingin Yrittäjänaisten toimistolla, osoitteessa Uudenmaankatu 23 A2, Helsinki. Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen. Osallistujamaksu on 10€ per osallistuja.

Ohjelma:

Klo 16.30-17.00 Kahvitarjoilu ja verkostoituminen
Klo 17.00 Tervetuloa
– Eira Hovi, puheenjohtaja, Helsingin Yrittäjänaiset ry
– Anneli Temmes, varapuheenjohtaja, Eurooppanaiset ry
– Emma Puro, puheenjohtaja, BPW Helsinki ry
Klo 17.10 Women in the Reconstruction of Ukraine
– Dr. Olena Podoleva, Professor of International Marketing
Klo 17.40 Naisyrittäjyys Suomessa: mahdollisuudet, opit ja haasteet
– Eira Hovi, puheenjohtaja, Helsingin Yrittäjänaiset ry
Klo 18.00 As an Ukrainian in Finland: expectations and experiences
Klo 18.15 Suomen rahoitusmahdollisuudet kansalaisjärjestöjen hankkeille Ukrainan jälleenrakennuksessa
Klo 18.35 Kysymyksiä ja keskustelua
Klo 18.45 Päätöspuheenvuoro: Ukrainan rauhanrakentaminen naisten ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta
– Katri Leino-Nzau, toiminnanjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto
Klo 19.00 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa mukaan!

Ilmoittaudu täyttämällä ilmoittautumislomake 18.4. mennessä.

Julkaistu

Miksi tasa-arvotyötä pitää tehdä?

Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen

Valokuva: Vasemmistoliiton verkkosivut

Viime aikoina tasa-arvotyötä on yhteiskunnassamme pyritty väheksymään ja pitämään vain muutamien puolueiden ajamana asiana, johon ei resursseja kannata laittaa. Tasa-arvon edistämiseen velvoittaa Suomessa kuitenkin tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986). Lain mukaan erityisen tärkeitä tasa-arvotoimijoita ovat viranomaiset, työpaikat, oppilaitokset ja päiväkodit sekä koulutusta ja julkisia palveluita järjestävät tahot. 

EU:n jäsenmaana Suomea sitovat myös EU:n perussopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan sukupuolten tasa-arvoa koskevat periaatteet sekä tasa-arvodirektiivit. 

Perussopimuksen pohjalta EU pyrkii kaikissa toimissaan edistämään tasa-arvoa ja poistamaan eriarvoisuutta. Perusoikeuskirjassa korostetaan, että tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla. Tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle.

Suomi on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen myös useissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa (CEDAW), YK:n Pekingin julistuksessa ja toimintaohjelmassa sekä Euroopan neuvoston yleissopimuksissa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjunnasta. 

Lisäksi yhdenvertaisuus määritellään lainsäädännössä muun muassa perustuslaissa. Perustuslain määritelmä yhdenvertaisuudesta kattaa sekä sukupuolen että muut henkilöön liittyvät tekijät.

Sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki asettaa edistämisvelvoitteita viranomaisille, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille ja oppilaitoksille sekä työnantajille. Tämän vuoksi käytännön edistämistyötä on usein hyödyllistä tehdä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmia yhdistäen.

Yhtiöihin kohdennetuissa tutkimuksissa on havaittu , että monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon huomiota kiinnittävien yhtiöiden tulos vaihtelee vähemmän kuin muilla. McKinseyn raportin perusteella yritysten kannattaa panostaa tasa-arvoon myös henkilöstömielessä, sillä yritykset, joissa työskentelee yhtä paljon miehiä ja naisia, kiinnostavat eniten myös alan parhaita ammattilaisia.

Sukupuolten tasa-arvo on tärkeää myös talouskasvun kannalta. McKinseyn raportin mukaan naisia on noin puolet työikäisestä väestöstä, ja silti heidän osuutensa maailman BKT:sta on vain 37 %. Naisten kokonaisvaltaista työpanosta ei siis hyödynnetä.

Raportin mukaan maailman työvoimaa voidaan kasvattaa 240 miljoonalla ihmisellä, jos sukupuolten välinen kuilu saadaan umpeen. Tämä toisi globaaliin BKT:hen 12 000 miljardin dollaria lisää ja voisi olla ratkaiseva tärkeää etenkin väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä.

Joten jos joku vielä väittää, että tasa-arvotyö on tyhjää ”woketusta”, on väittäjän syytä tutustua paremmin tasa-arvon merkityksiin ja laajoihin tutkittuihin vaikutuksiin niin taloudessa kuin yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Merja Kyllönen
Europarlamentaarikko

Julkaistu

Eurooppanaiset vierailulla Puolan suurlähetystössä 28.2.2025

Eurooppanaiset ry vieraili perjantaina 28. helmikuuta 2025 nykyisen EU-puheenjohtajamaan Puolan suurlähetystössä. Suurlähettiläs Tomasz Chłoń ja hänen puolisonsa vastaanottivat meidät lämpimästi upeassa residenssissä Kulosaaressa. Heidän ihana kissa kävi myös pikaisesti meitä tervehtimässä. 

Tilaisuus alkoi epävirallisella osuudella, jolloin suurlähettiläs valotti meille suurlähetystön historiaa sekä omasta työtään. Pääsimme häntä kuunnellessaan maistelemaan puolalaista viiniä. 

Epävirallisten keskusteluiden jälkeen siirryimme viralliseen osuuteen. Meitä odotti runsas tarjoilu erilaisia kakkuja kahvin sekä teen kera. Kaiken kruunasi suurlähettilään vaimon itse tekemä likööri, jota tarjoiltiin meille pöytään. Suurlähettiläs avasi virallisen keskustelun avaamalla Puolan EU-puheenjohtajakauden painopisteitä. Tärkeimpänä tavoitteena Puolalle on turvallisuus sen eri ulottuvuuksissa: puolustus ja turvallisuus, ihmisten ja rajojen suojelu, ulkomaisen sekaantumisen ja disinformaation torjunta, turvallisuuden ja elinkeinovapauden varmistaminen energiasiirtymä, kilpailukykyinen ja sopeutumiskykyinen maatalous sekä terveysturva. 

Puolan EU-puheenjohtakaudelle kohdistuu suuria odotuksia. Puheenjohtajakausi sijoittuu myös hyvin haastavaan aikaan, jossa geopoliittiset jännitteet ovat lisääntyneet. Yhdysvaltojen entisen presidentin paluu Valkoiseen taloon tuo myös omat haasteensa Euroopalle. Pääsimme esittämään suurlähettiläälle monipuolisia kysymyksiä, joista seurasi kiinnostavia keskusteluita. Aktiivista vuorovaikutusta käytiin muun muassa koulutuksesta, Euroopan puolustuksesta, naisten asemasta Puolassa sekä tekoälystä. 

Onnistuneen suurlähetystövierailun päätti yhteiskuva, jonka jälkeen kiitoksia jaettiin puolin ja toisin. Jokainen osallistuja sai lähtiessään lahjaksi Puolan suurlähettiläältä pienen muiston vierailusta.

(Tekstin on kirjoittanut Eurooppanaisten hallituksen jäsen Eleonora Tuisku.)

Julkaistu

KUTSU: Keskustelutilaisuus Naisten oikeuksien edistämissuunnitelmasta – Roadmap for Women’s Rights 4.6.2025 klo 9.30-11.00

Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa tiedonannon Naisten oikeuksien edistämissuunnitelmasta. Edistämissuunnitelman liitteenä julkaistiin myös naisten oikeuksien julistus. Edistämissuunnitelma viitoittaa tietä tulevalle EU:n tasa-arvostrategialle.

Miten komission edistämissuunnitelmaa viedään eteenpäin tilanteessa, jossa tasa-arvoa haastetaan enemmän kuin koskaan? Mitkä ovat Suomen hallituksen näkemykset naisten oikeuksien edistämissuunnitelmasta?

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Eurooppanaisten ja Naisjärjestöjen Keskusliiton järjestämään tilaisuuteen keskiviikkona 4.6.2025 klo 9.30–11. Tilaisuus pidetään Eurooppasalissa, osoitteessa Malminkatu 16, Helsinki. Tilaisuutta ennen klo 9.15 alkaen kahvitarjoilu.

Tilaisuudessa kuulemme sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen puheenvuoron sekä kommenttipuheenvuorot akatemiatutkija Anna Elomäeltä (Tampereen yliopisto, EIGE-yhteistyö) sekä Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtaja Jaana Tiiriltä järjestöjen näkökulmasta. Puheenvuorojen lisäksi saamme tervehdyksen Euroopan komission Suomen edustustolta sekä Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiseltä. 

Ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen sihteeri@eurooppanaiset.fi 2.6.2025 mennessä. 

Tervetuloa mukaan! 

Julkaistu

Akuuttien kriisien keskellä katse on pidettävä edelleen (maa)pallossa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Valokuva: Sirpa Pietikäisen verkkosivut

EU:n päätöksenteon edellistä viiden vuoden kautta kehysti kunnianhimoinen vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena oli tehdä Euroopasta globaali johtaja ilmastonmuutoksen torjunnassa, asettaen muun muassa hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2050. 

Von der Leyenin toinen komissio käynnisti työnsä noin sata päivää sitten. Tammi- ja helmikuussa olemme saaneet parlamenttiin suurisanaisia julistuksia eurooppalaisen kilpailukyvyn ja teollisuuden edistämisestä. Kilpailukykykompassin ja puhtaan teollisuuden ohjelman tiedonannot on sidottu sanallisesti tavoitteisiin pyrkiä kohti hiilineutraaliutta – mutta ehdotetut sisällöt lupaavat kylmää kyytiä ilmastotoimille. 

Yksinkertaistamisotsikon alla, päätöksentekijöille lähetettiin uudelleentarkasteltavaksi kokoelma yritystoiminnan kestävyyttä ohjaavia lakeja. Kestävyysraportointiin sekä yritysten huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät lait olisivat kaivanneet selkeyttä esimerkiksi samojen mittarien tai yhteisen raportointialustan osalta. Ehdotuksella ei kuitenkaan yksinkertaisteta mitään, päinvastoin. Purkamalla juuri voimaan astunutta lainsäädäntöä lisäämme epävarmuutta ja rankaisemme edelläkävijäyrityksiämme.  

Edellisen kauden digivihreän siirtymän painotus tulevaisuuden eurooppalaisen kilpailukyvyn ajurina on aivan oikea – kestävyys on eurooppalaisten yritysten kilpailuvaltti. Liiketoimintamahdollisuuksien matalalla roikkuvat hedelmät löytyvät yhdistämällä vahva teknologinen osaamisemme esimerkiksi energia-, tekstiili- ja rakennusaloille. 

Suurin potentiaali on ennen kaikkea kiertotaloudessa, sillä meidän on tuotettava sama määrä asioita ja hyvinvointia kymmenesosalla resursseistamme ja päästöistämme. Kiertotalous ei ole vain tuotteiden kierrätettävyyttä, vaan esimerkiksi myös uusien palveluliiketoimintamallien kehittämistä. Komission puhtaan teollisuuden ohjelma nostaakin esille kiertotalouden merkityksen, mikä on erinomainen asia. Eurooppa on maailman resurssiköyhin maanosa ja tarvitsemme kipeästi kokonaisvaltaisen siirtymän kohti kiertotaloutta. 

Venäjän hyökkäyssodan ja muuttuneen taloustilanteen myötä tämänhetkinen keskustelu pyörii sen ympärillä, että vihreä siirtymä on taakka eurooppalaisille yrityksille, ja tätä taakkaa voidaan huoletta siirtää kauemmas tulevaisuuteen. Komissiokin tuntuu kääntäneen nopeasti kelkkansa takaisin autoteollisuuden tukemiseen ja rahoituksen suuntaamiseen fossiilipohjaiseen teollisuuteen.

Tosiasia on se, että teemme aivan liian vähän ja aivan liian hitaasti vihreän siirtymän edistämiseksi. Ilmaston lämpeneminen kiihtyy ja tuoreimpien tieteellisten arvioiden mukaan meidän tulisi olla hiilineutraaleja vuonna 2030 ja vuonna 2040 meidän tulisi jo sitoa hiiltä päästöjämme enemmän. Toimimattomuus ilmastotalkoissa on maksanut meille 3600 miljardia viimeisen 25 vuoden aikana – ennusteiden mukaan ilman toimia globaali BKT voi laskea jopa 22 % vuoteen 2100 mennessä.

Ennen kaikkea meillä tulisi olla rohkeutta päästää irti auringonlaskun aloistamme ja lopettaa palvelusten osoittaminen zombieteollisuudelle. Ei syöpäleikkaustakaan kannata siirtää kahdella vuodella vain siksi, että käsi on murtunut. Eurooppalainen vihreä siirtymä on edelleen mahdollisuus, johon meidän kaikkien on tartuttava. 

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko

Julkaistu

Naistenpäivän marssi la 8.3.2025

Tasa-arvo näyttää kulkevan taaksepäin, ja saavutetut oikeudet ovat uhattuna ympäri maailmaa.

Suunnan on muututtava. Tasa-arvon on liikuttava eteenpäin.

Tule mukaan ennennäkemättömään naistenpäivän marssiin sukupuolten tasa-arvon ja kaikkien naisten ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Suomessa tasa-arvoa on edistetty aktiivisesti jo yli 130 vuotta. Nyt ei ole aika luovuttaa. Työ naisten ja vähemmistöjen oikeuksien eteen ei saa mennä taaksepäin – tule kanssamme marssimaan eteenpäin 8.3.2025! Näytetään yhdessä, ettei meitä vaienneta!

Lisätietoja: https://naisjarjestot.fi/tapahtumat/naistenpaiva/

Julkaistu

Tasa-arvoa ei tule ottaa itsestäänselvyytenä

Li Andersson, Euroopan parlamentin jäsen

Valokuva: Antti Yrjönen

Ihmisoikeudet ovat naisten oikeuksia, kuulee usein sanottavan. Kun ajattelemme maailmassa korjaamista vaativia asioita, niin huomaamme, että monet niistä liittyvät erityisesti naisten asemaan. Köyhyydestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sodasta sekä koulutuksen, terveydenhuollon ja ravinnon puutteesta kärsivät usein eniten naiset.

Käännettynä toisinpäin voidaan siis sanoa, että naisten ja tyttöjen oikeuksien aste on yksi keskeinen mittari yhteiskunnallisen ja inhimillisen kehityksen kannalta.

Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen sekä tasa-arvon vahvistaminen ei ole tietenkään yksinkertaista tai tapahdu sormia napauttamalla. Tavoitteen tärkeydestä kertoo kuitenkin se, miten vahva asema sillä on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmassa esimerkiksi niin koulutusmahdollisuuksien edistämisen, väkivallan lopettamisen, hoivatyön tunnustamisen kuin syrjimättömyyden tukemisen suhteen.

Myös EU:ssa on erityisesti viime kaudella ollut selkeä painotus ja poliittinen tahto naisten oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden parantamiseksi.

Aivan kauden loppumetreillä parlamentti hyväksyi historian ensimmäiset säännöt naisiin kohdistuvan väkivallan sekä lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Sillä kitketään esimerkiksi niin silpomisväkivaltaa kuin parannetaan raiskauksen uhriksi joutuneiden ihmisten asemaa. Oma koti on naiselle vaarallisin paikka – siksi minulle väkivallan torjuminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista.

Viime kaudella myös palkka-avoimuusdirektiivi oli yksi merkittävä naisten asemaa työelämässä parantava uudistus, joka hyväksyttiin pian pari vuotta sitten. Siihen sisältyvän samapalkkaisuuden periaate on yksinkertainen: kaikille tulee maksaa samasta tai samanarvoisesta työstä samaa palkkaa.

Vaikka työelämän tasa-arvo on kohentunut, on meillä silti paljon tehtävää naisten palkkakuopan täyttämiseksi ja lasikattojen rikkomiseksi. On myös tärkeää toimia sen eteen, että työelämän sääntelyn purkaminen Euroopassa ei tarkoita takapakkia tämän tavoitteen puolesta.

Naisten oikeuksien ja tasa-arvon kohdalla minusta on kuitenkin kaikkein tärkeintä huomata, että edistys ja kehitys eivät ole itsestäänselvyyksiä. Aivan kuten rautaesiripun murtuminen ei merkinnyt “historian loppumista” ja liberaalidemokratian lopullista voittoa, emme nytkään voi kuvitella, että historia olisi suora tie kohti vapaampaa ja parempaa maailmaa – ikävä kyllä päinvastoin.

Kun katsomme maailmassa tällä hetkellä olevia kehityskulkuja, kuten kasvavaa eriarvoisuutta, ilmasto- ja ympäristösääntelyn takapakkia, autoritaaristen johtajien nousua tai konservatiivisen uskonnollisuuden vahvistumista, on selvää, että naisten asema on monilla tavoilla uhattuna tulevaisuudessa.

Siksi on myös meidän vastuumme pitää silmämme auki ja olla myös aidosti valmiita puolustamaan meille tärkeitä arvoja, jos ne ovat uhattuina.

Silloin asetumme myös tekemään samaa työtä, kuin niin monet naiset meitä ennen –laittamaan itsensä likoon vapaamman, tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Se on meidän velvollisuutemme.

Li Andersson
Europarlamentaarikko
Työelämä- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja

Julkaistu

Valoa ja varjoja – Lucian päivän aamupuurot yliopistolla

Lucian päivän ajatus on tuoda valoa talven harmauteen. Eurooppanaisten Lucian päivän tilaisuuden keskustelun teema ei sinänsä ollut kovin valoisa, mutta sitäkin tärkeämpi tässä ajassa. Puhuimme lasten, tyttöjen ja naisten muuttuneesta tilanteesta, turvallisuudesta konflikteissa ja sodissa.  

Tiedämme, että kansainvälisen oikeuden, yhdessä sovittujen humanitaarisen oikeuden pelisäännöt sivuutetaan ja rikotaan nykysodissa räikeästi. Myöskään Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 vaatimusta siitä, että sodan osapuolet turvaavat naisten, lasten turvallisuuden, ei kunnioiteta.  Naisten osuus sodissa kuolleista kaksinkertaistui 2023 ja seksuaalinen väkivalta lisääntyi 50 %:lla.

Myös Lucian kohtalo ja historia kytkee meidät tämän päivän kertomuksiin sotien ja konfliktien jaloissa olevien naisten ja tyttöjen, lasten kokemuksista. Historia kertoo, että Lucia-neito oli sisilialainen marttyyri, joka kieltäytyi vanhempiensa järjestämästä avioliitosta, jolloin mies, jolle hänet oli luvattu, kosti nöyryytyksensä ilmiantamalla Lucian keisarin sotureille. Sotilaat päättivät häväistä Luciaa kunnolla ja määräsivät hänet pakkotyöhön bordelliin.

Eurooppanaisten Lucian päivän aamupuurolla kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (kuvassa vas.) kertoi työstään ja kokemuksistaan muun muassa meppinä ja nyttemmin Euroopan Neuvoston Suomen delegaation puheenjohtajana sekä Euroopan neuvoston Ukrainan lapset verkoston ja Ukrainan lapsia pelastavan ihmisoikeusjärjestön Emile Foundationin neuvonantajana ja hyväntahdonlähettiläänä.  Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau (kuvassa oik.) puolestaan valotti järjestön toimintaa ja sen painopisteitä, joita määrittää paljolti juuri julkaistu Pekin +30 -raportin sisältö.