Artikkelit

Julkaistu

Sukupuolistunut häirintä ja väkivalta verkossa – uhka demokratialle. Kuka valvoo ja miten?

YK:n kansainvälistä Oranssit päivät -kampanjaa naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi vietetään vuosittain 25.11.–10.12. Tämän vuoden kampanja peräänkuuluttaa jokaisen naisen ja tytön oikeutta turvalliseen ja väkivallan ja häirinnän uhasta vapaaseen olemassaoloon kaikkialla.

Digitaalisen väkivallan lisääntyminen on ajankohtainen ongelma. Joka neljäs suomalainen on kokenut väkivaltaa tai häirintää verkossa, naiset (n. 25 %) hieman useammin kuin miehet. Erityisesti väkivalta ja häirintä paikantuu nuoriin ja naisiin. Esimerkiksi 16 – 24 vuotiaiden tarkastelussa 87 % naisista ja 83 % miehistä on kokenut tai todistanut väkivaltaa tai väkivaltaa verkossa. Vastaavasti 25 – 34-vuotiaista 84 % naisista ja 72 % miehistä. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys, sitä vähemmän kokemuksia verkkohäirinnästä on.

Verkkoväkivallan muodot ovat moninaisia. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaa käsittelevän Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia valvovan asiantuntijaryhmän, GREVION jäsen Päivi Hirvola tiivistää myös digiväkivallan olevan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai taloudellista haittaa, uhkaamista, pakottamista tai vapaudenriistoa.  Se on seksuaalista ja sukupuolittunutta häirintää ja väkivaltaa – muun muassa seuraamista, yhteydenottoja, ei-toivottua viestintää, juoruja, huhuja, seksuaalisia kommentteja ja kuvia, joiden tavoitteena on henkilön maineen ja toimeentulon tuhoaminen.

Yleisintä verkkohäirintää ovat epäasialliset julkiset kommentit henkilökohtaisista ominaisuuksista, mielipiteistä tai toiminnasta. Verkkohäirintää, joka yleisemmin kohdistuu naisiin, on myös yksityisviestinä saadut epäasialliset kommentit. Edelleen verkossa tapahtuu ja kohdataan myös fyysistä uhkaa. Verkkohäirintää kokeneista naisista 16 prosenttia on kertonut kohdanneensa fyysistä uhkaa itseä tai läheisiä kohtaan, mikä tarkoittaa uhkaamista esimerkiksi tappamisella tai raiskauksella. Myös maalittaminen on verkkoväkivallan muoto, sen tavoite on kehottaa muita osallistumaan sopimattomaan kommentointiin tai viesteihin.

Väkivalta on uhka demokratialle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Sukupuolittunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen tuloksista ilmenee, että nettiväkivallan uhrit alkavat vältellä, vähentää ja rajoittaa osallistumistaan. Myös omien viestien tyylin tai sävyn muuttaminen on melko yleistä, samoin psyykkiset oireet. Väkivalta vaikuttaa ajatteluun itsestä. Se on uhka demokratialle, koska väkivallan seurauksena jätetään osallistumatta keskusteluun eikä ilmaista omaa mielipidettä. Huoli ja uhka on, että naisten ääni hiljenee, ja epäröidään hakeutua tehtäviin, jolloin hakijoiden joukko kapenee. Tutkijat esittäväkin huolensa siitä, että nettiväkivallan vaikutuksen tulevaisuuden yhteiskuntaan voivat olla suuria.

”Istanbulin sopimus tunnetaan kaikkien tehokkaimpana ja pidemmälle menevänä välineenä ehkäistä ja kitkeä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tehoa auttaa nimenomaan sopimuksen valvontamekanismi, asiantuntijaelin  GREVIO.”

Suomi ratifioi Istanbulin sopimuksen 2015, EU vasta tänä vuonna. Istanbulin sopimuksen tarkoitus ja tavoite on tehdä loppu naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Sopimuksen vaikuttavuus perustuu neljään periaatteeseen: väkivallan ehkäiseminen, uhrien suojelu, oikeudelliset toimet ja poliittisen tason päätöksenteko.  

Ensimmäinen arviointi Suomessa tehtiin 2015. Myös suositukset annettiin, ja seuraava teemapohjainen arviointi toteutetaan 2024. Myös Suomessa GREVION työ ja yleiset suositukset ovat jo vaikuttaneet. Muun muassa turvakotien määrään ja resursseihin on panostettu, on kehitetty auttavia palveluita sekä seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä.

Päivi Hirvolan mukaan Istanbulin sopimus tunnetaankin kaikkien tehokkaimpana ja pidemmälle menevänä välineenä ehkäistä ja kitkeä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tehoa auttaa nimenomaan sopimuksen valvontamekanismi eli asiantuntijaelin GREVIO, joka valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa tekemällä arviointikäyntejä ja antamalla suosituksia.  GREVIO kuuli sekä EU:n toimielimiä ja kansalaisjärjestöjä ja asiantuntijoita ja antoi digiväkivaltaa koskevat ensimmäiset suosituksensa lokakuussa 2021 kaikilla em. neljällä Istanbulin sopimuksen periaatteen alueella.

Edellytys on, että jokainen sopimusvaltio tunnustaa digitaalisen väkivallan jatkumona muuhun naisiin kohdistuvaan, sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan. Tärkeää ehkäisyssä on lainsäädännön ajantasaistaminen ja rikoksen tekijöiden asettaminen syytteeseen sopimusten, standardien ja vaatimusten mukaisesti. Suojelussa on kiinnitettävä huomio tukipalveluihin, turvakoteihin ja tukikeskuksiin ja tietoa niistä on oltava saatavilla. Lisäksi sopimusvaltioiden on varmistettava rikosten tehokas tutkinta ja syytetoimet – taloudelliset ja tekniset resurssit, oikeusapu, pääsy oikeusprosessiin sekä poliisin resurssit. Myös yksityinen sektori on saatava mukaan digitaalisen väkivallan ja häirinnän ehkäisytyöhön.

Lähteet:
NAPE – Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta https://stm.fi/nape

NAPE-SEMINAARI – Naisiin kohdistuvan väkivallan digitaalinen ulottuvuus 4.12.2023

GREVIO Ensimmäinen yleinen suositus naisiin kohdistuvan väkivallan digitaalisessa ulottuvuudessa, 2021. https://stm.fi/documents/1271139/2013549/GREVIOn_suositus_naisiin_kohdistuvan_vakivallan_digitaalisesta_ulottuvuudesta.pdf/70debdd8-c06a-7bef-228e 11dadcd15199/GREVIOn_suositus_naisiin_kohdistuvan_vakivallan_digitaalisesta_ulottuvuudesta.pdf?t=1701675140503

Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus on osa Euroopan unionin Gender Based Violence -tutkimushanketta, jossa mitataan lähisuhdeväkivallan yleisyyttä eri jäsenmaissa. Tutkimus on yksi väline Euroopan ja Suomen tasa-arvotilanteen arvioimisessa. Se tuottaa myös tietoa, jota edellyttää Suomen allekirjoittama Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus).

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/187737/sukupuolistunut_v%c3%a4kivalta_ja_l%c3%a4hisuhdev%c3%a4kivalta_suomessa_2021_-loppuraportti.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset: Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa

https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-385-2
Julkaistu

Espanjan Suurlähetystön vieraana – keskustelua tasa-arvosta

Eurooppanaisten toimintaan kuuluu, että kutsumme itsemme kylään kulloisenkin EU-puheenjohtajamaan lähetystöön kuulemaan tulevan tai meneillään olevan agendan painotuksista, asiakokonaisuuksista ja yksityiskohdistakin.

Espanjan lähetystössä virisi vilkas keskustelu myös ihmisoikeuksista, naisjärjestöjen toiminnasta, syntyvyydestä ja sitä edistävistä palveluista sekä naisten osallistumisesta päätöksentekoon ja yhteiskuntaan.

Muistamme kesäkuun alussa iloinneemme pääministeri Sanchez´in sanoista, että keskeisiä kysymyksiä Espanjan EU-puheenjohtajakaudella on EU-kansalaisten hyvinvointi: palkat, työ, sukupuolten tasa-arvo ja vapaus. Tästäkin syystä Eurooppanaisia kiinnosti juuri EU:n sosiaalisen pilarin asiat, kuten tasa-arvon eteneminen Espanjan EU-puheenjohtajakaudella. 

Myös suurlähettiläs Fernandez-Arias painotti puheenjohtaja-kauden alkuperäistä vahvaa fokusointia ihmisten hyvinvointiin eli Euroopan kansalaisille tärkeisiin asioihin. Hän muistutti siitä, että ideana on ollut tuoda Eurooppa lähemmäksi kansalaisia, ja siitä, että Espanjalle on ollut aina tärkeää sukupuolten tasa-arvon ja yleensä tasa-arvo edistäminen sekä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkeminen.

Niin ikään ikääntyvä Eurooppa, sen autioituva maaseutu, alhainen syntyvyys tarvitsevat ihmisläheisiä ratkaisuja, sanoi suurlähettiläs. Samalla hän kuitenkin totesi, että sota, konfliktit, covid-pandemia ja niiden seuraukset ja suurvaltapolitiikka on muuttanut puheenjohtajakauden agendaa, ja jäsenmaiden kiinnostus Espanjan esiin nostamiin sosiaalisen pilarin ja Euroopan kysymyksiin on kärsinyt. 

Puheenjohtajakaudellaan Espanja onkin em. syistä joutunut erityisesti panostamaan EU:n strategisen autonomian vahvistamiseen. Tämä tarkoittaa, että EU:n kilpailukykyä vahvistetaan ja varaudutaan tuleviin kriiseihin. Kehittämällä strategista autonomiaansa EU pyrkii vastaamaan muuttuneeseen globaaliin toimintaympäristöön, johon vaikuttavat mm. kilpailu kriittisistä raaka-aineista, pandemia, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi sekä keskustelu EU:n globaalista kilpailukyvystä erityisesti suhteessa Yhdysvaltioihin ja Kiinaan.

Kuitenkin myös sosiaalisen pilarin asiat ovat edistyneet. Ruotsin puheenjohtajakaudellaan voimakkaasti ajama malli siirtolaiskysymyksen ratkaisemiseksi EU:n alueella on Espanjan kaudella edennyt, ja solidaarisuus- ja yhteisvastuumalli asiassa syntyi tänä syksynä. Myös sukupuolittuneen väkivallan kriminalisointiin liittyvä direktiivi etenee, joskin jäsenmaiden yhteisymmärryksen löytymisessä on ongelmia; mm. raiskauksen rangaistavuuden suostumusperustaisuuden haluaisivat tietyt jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, poistaa.

Niin ikään direktiivi suurten pörssiyhtiöiden hallintoneuvostojen aliedustettujen hallituspaikkojen kasvattamiseksi on saatu päätökseen.

Espanja itse oli ensimmäinen EU:n jäsenvaltio, joka otti sukupuolikiintiöt listayhtiöiden hallituksissa lainsäädäntöönsä ja edellyttää nimitystoimikunnilta konkreettisia toimenpiteitä tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi. Pelkällä lainsäädännöllä ei kuitenkaan päästä EU:n asettamaan 40% tavoitteeseen. Tarvitaan kulttuurimuutosta ja hyviä esimerkkejä, joita esimerkiksi Espanjasta löytyy korkealle edenneistä, arvostetuista osaajista, hallitusammattilaisista.

Espanja pyrkii omalta osaltaan ennen Euroopan parlamentin vaaleja ja ennen uutta komissiota edistämään agendaansa ja asioita niin paljon kuin mahdollista, painotti suurlähettiläs Fernandez-Arias. Belgia jatkaa siitä vuoden 2024 alusta.

Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen

Julkaistu

Sukupuolikiintiöt listayhtiöiden hallituksissa ja hallintoneuvostoissa – direktiivin täytäntöönpano

https://europeanwomenonboards.eu/

Ennen syyskokouksen alkua hallitusjäsenet Riitta Rönn ja Jaana Koskinen alustivat ajankohtaisesta teemasta naisten osuuden lisääminen pörssiyhtiöiden hallituksissa.  Sukupuolten tasapuolisen edustuksen lisääminen suomalaisten listayhtiöiden hallituksissa ja johtotehtävissä kuuluu hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2020 – 2023) tavoitteisiin.

Tarkasteluhetkellä EU-maat ovat onnistuneet asiassa eri tavoin, pakolla ja/tai vapaaehtoisesti. Vuonna 2021 EU:n suurimpien pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vain 30,6 prosenttia oli naisia. Jäsenmaiden välillä on suuria eroja: Ranskassa osuus on 46,3 % ja Virossa 8,3 %. Suomessa osuus on 36 %. Suomi on sijalla yhdeksän. Uudella direktiivillä pyritään saavuttamaan naisten ja miesten aikaisempaa tasapuolisempi edustus pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten keskuudessa. EU:n tahtotila on nostaa naisten osuus 40%:iin suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa. Asiasta valmistellaan parhaillaan hallituksen esitystä ja se on tulossa joulukuussa lausuntokierrokselle.  Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle jo keväällä 2024. Eurooppanaiset vastasi myös viime kevään lausuntopyyntöön. Nyt lokakuun kuulemistilaisuudessa Eurooppanaisten yksi tärkeä viesti oli, että uuden lain sisältöä tulee tarkastella myös suhteessa tasa-arvolakiin.

Julkaistu

Syyskokous suuntasi tulevaan – mihin Eurooppanaisia tarvitaan

Eurooppanaisten syyskokous lokakuun 10 päivänä Eurooppatalossa suuntasi vuoteen 2024 ja hieman pidemmällekin. Se muun muassa valitsi uuden hallituksen ja hyväksyi strategian vuosille 2024-2027. Kokousta johti taas kerran ammattitaidolla Paula Hjelt-Putilin.  Kokous järjestettiin hybrinä, joten muillakin kuin helsinkiläisillä jäsenillä oli mahdollisuus osallistua. Ilahduttavaa on, että myös ihka uusia, kuin myös uudelleen aktivoituneita jäseniä, oli mukana. Osa heistä tuli myös valituksi hallitukseen.

Alkuperäinen tarkoitus ja tehtävä kantavat – rakenteet päivitettävä

Varsinaista strategiaa ja tiekarttaa ei järjestöllämme ole ollut. Toimintaamme ovat ohjanneet säännöt ja vuosittainen suunnittelu. Syitä siihen, miksi kuitenkin tarvitsemme strategisia suuntaviivoja nyt, on monia: unionin toiminta on vuosikymmenten saatossa laajentunut ja syventynyt, sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeudet on haastettu Euroopassa ja maailmalla. Toisaalta niiden edistäminen ja korjaaminen on vahvasti esillä EU:n ja YK:n sekä kansallisissa ohjelmissa, tasa-arvolainsäädäntö on kehittynyt ja kestävän kehityksen ja sosiaalisen pilarin kysymykset tulleet osaksi ja tärkeiksi myös EU:n agendaa. Demokraattisesti valittu parlamentti ja sen jäsenet ovat vahvistuneet kansalaisvaikuttamisen väyliksi. Vaikuttamisen tahot, kohteet ja mahdollisuudet kaikilla tasoilla ovat lisääntyneet. Naiset ovat verkostoituneet kansainvälisesti ja Suomessa, ja myös muut naisjärjestöt pohtivat ja ratkovat samoja eurooppa- ja tasa-arvokysymyksiä ja vaikuttavat niihin. On kysyttävä, mihin meitä tarvitaan.

Yhdistys perustettiin aikoinaan nimellä Naiset`96 vaikuttamaan vuoden 1996 EU:n hallitusten väliseen konferenssin ja tiedottamaan tuloksista suomalaisille naisille. Toimintaperiaate oli joustava, kaikille avoin asiantuntija-naisverkosto, silta naisten ja EU:n välille, keskustelu- ja tiedonsiirtofoorumi.

Syyskokous päätti, että alkuperäisestä tehtävästä ja tavoitteesta on hyvä ponnistaa myös jatkossa, joten perustehtävämme on vaikuttaa tasa-arvounionin kehitykseen EU- ja kansallisella tasolla.  Naisten aseman esiin nostaminen, naisten asemaan liittyvän tiedon ja ymmärryksen lisääminen sekä vaikuttamismahdollisuuksien osoittaminen eurooppa- ja tasa-arvokysymyksissä on tänäkin päivänä tärkeä tehtävä. Myös unioni korostaa tärkeää tehtäväämme eli Euroopan Unionin ja naisten ja tyttöjen asemaan vaikuttavien tavoitteiden ja toimien sekä vaikutusmahdollisuuksien tunnetuksi tekemistä jäsenmaissa. Tähän antaa erityisen mahdollisuuden taas vuoden 2024 europarlamenttivaalit.

Eurooppanaisten erityistehtävä on nimensäkin mukaisesti olla naisjärjestöjen joukossa se järjestö, joka tuo EU:n tasa-arvokysymykset, erityisesti sukupuolten tasa-arvoon liittyvät asiat näkyviksi, keskusteluun ja vaikuttaa niihin yksin ja yhdessä muiden nais- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Nykyiset rakenteemme eivät kuitenkaan tue tätä työtä riittävästi, joten tarvitsemme strategian, joka keskittyy erityisesti rakenteiden ja roolien selkeyttämiseen ja vahvistamiseen. Siksi strategia keskittyy kolmeen tehtäväämme, Eurooppanaiset tiedonvälittäjänä, asiantuntijana ja vaikuttajana.

Kiitos kaikille teille, jotka vastasitte strategiakyselyymme syyskuussa. Kommentit on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon strategian muotoiluissa.

Euroopan Parlamentin vaalit kesäkuussa – tavoitteita hiotaan yhdessä

Toimintasuunnitelmaa 2024 ja talousarviota määrittelee keskeisesti Eurovaalit, jotka järjestetään kesäkuussa. Toimintamme pääpaino on Eurooppanaisten jo aiemmin nostamissa teemoissa, mutta teemat ja yksityiskohdat tarkentuvat vielä alkuvuodesta. Niitä suunnitellaan yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen ja myös muiden naisjärjestöjen kanssa. Kampanjointi ja vaikuttaminen huipentuu joka tapauksessa loppukeväästä järjestettävään vaalipaneeliin tai vastaavaan tilaisuuteen. Vaalivuoden talousarvio hyväksyttiin kahdella rahoitusvaihtoehdolla – ulkopuolisella rahoitusvaihtoehdolla ja ilman ulkopuolista rahoitusta -vaihtoehdolla. Jäsenmaksu 2024 päätettiin pitää ennallaan eli 25 €.

Syyskokous valitsi hallituksen vuodelle 2024

Eurooppanaisten puheenjohtajana jatkaa Päivi Luna, varapuheenjohtajina Merja-Maaria Turunen ja Päivikki Kumpulainen.

Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Sari Bäcklund-Kajanmaa (uusi), Sinikka Holma-Peets, Sari Koivuniemi, Jaana Koskinen, Auli Ojala ja Anneli Temmes (uusi). Tervetuloa erityisesti uudet hallituksen jäsenet. Uusien esittelyt löytyvät hieman myöhemmin kotisivuiltamme.

Vuoden 2024 toiminnantarkastajaksi valittiin Carita Orlando ja varatoiminnantarkastajaksi Paula Miinalainen.

Kiitos kaikille osallistuneille ja yhdistyksen toiminnasta rakentavin kommentein ja viestein kiinnostuneille. Tuleva toimintavuosi näyttää vilkkaalta ja mielenkiintoiselta vaikuttamisen vuodelta.

Julkaistu

Mikä Olaf – Euroopan Petostentorjuntavirasto tekee tuottavaa ja vaikuttavaa työtä

Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja EU-kansalaisten verovarojen asianmukainen käyttö on tärkeä tehtävä, mutta ainakin vierailijan kuulemana myös mielenkiintoista työtä. Olaf tutkii EU:n talousarviota vahingoittavia petoksia, korruptiota ja vakavia väärinkäytöksiä EU:n toimielimissä sekä kehittää Euroopan komission petostentorjuntapolitiikkaa.  

Nykypäivänä järjestäytynyt rikollisuus on iso tekijä petoksissa. Esimerkiksi covidin aikana rikolliset tulivat nopeasti apajille, sanoo pääjohtaja Ville Itälä. Hän on huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden leviämisestä. Se leviää ympäri maata ja Eurooppaa, muun muassa covid-rokotteista tuli nopeasti tarjouksia järjestäytyneeltä rikollisuudelta, väärää tavaraa tuli ja siitä Suomellekin aiheutui harmia, kuvaa Itälä tilannetta.

Virastolla on palvelu, johon kuka tahansa voi ilmoittaa anonyymisti, jos epäilee rikosta. Yhteistyö sekä jäsenmaiden ja tullin kanssa rikosten torjunnassa ja selvittämisessä on erittäin tärkeää.  Joka jäsenmaassa on anti fraud -verkosto, ja Suomella myös strategia ja sitä tukeva toimenpideohjelma. Rikosten selvittämiseen todisteista 95 % löytyy digilaitteista, ja tekoäly on jo työkaluna. 

Tutkijoista puolet on naisia.

Petostutkintavirasto tutkii tapaukset ja antaa juridiset suositukset. Pääjohtaja kertoo, että rahat voidaan saada takaisin, mutta koska jäsenmaiden syyttäjät ovat täysin itsenäisiä, syyttämättäjättämisiä tapahtuu.  Syyttämättäjättämisen ongelmaan on perustettu kaksi vuotta sitten uusi toimielin, Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO). Kaikki maat eivät kuitenkaan kuulu järjestelmään, joten sekin hankaloittaa syyttämättäjättämisiä. Vuonna 2022 juttuja oli 1110, tänä vuonna jo 234 uutta juttua, joiden yhteissumma on 527 miljoonaa, ja meneillään iso on keissi, josta on kerätty jo 3 miljardia.

Virastossa työskentelee muun muassa kokeneita poliiseja, tulliviranomaisia, asianajajia ja syyttäjiä. Tehty työ on tuottavaa, silti viraston henkilöstöä on vähennetty. Tärkeää ei kuitenkaan ole pelkkä rahallinen arvo, vaan myös kansalaisten turvallisuuden ja terveyden turvaaminen, Itälä huomauttaa. EU-tukien huijauksia, betonitehdas, jota ei ollutkaan ja kesken jäänyt siltarakennelma, laivalasteittain vaatteita, joiden tullimaksut ja arvonlisäverot vääristelty, kielletyt tavarat, miljoonia litroja myrkyllisiä torjunta-aineita – vain muutamia esimerkkejä tapauksista. Tasa-arvo tutkinnan eri asteilla on ja pysyy, sanoo Itälä ja lisää, että naiset ovat työssään taitavia. Tutkijoista puolet on naisia. Suomi on pienellä edustuksella noin 400 työntekijän virastossa eli vain viisi suomalaista työskentelee Olafissa. Nykyinen pääjohtajakin on pian siirtymässä eläkkeelle, kuten myös kaksi muuta suomalaista pääjohtajaa. Itälä on huolissaan siitä, että suomalaiset nuoret eivät ole kovin kiinnostuneita EU:n tehtävistä. Hänen terveisensä Suomeen ovatkin, että Suomen on tehtävä kiireesti jotain, jotta nuoret hakeutuvat tehtäviin!

Julkaistu

Eurooppanaisten sääntömääräinen syyskokous

Aika: 10.10.2023 kello 17.30
HUOM! Tilaisuus alkaa klo 17 keskustelulla naisten osuuden lisäämisestä pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Asia on ajankohtainen, sillä viime vuoden lopussa hyväksytyn direktiivin täytäntöönpanoa valmistellaan Oikeusministeriössä ja asiasta järjestetään kuulemistilaisuus, johon myös Eurooppanaiset on kutsuttu.

Paikka: Euroopan komission Suomen-edustuston kokoushuone, Malminkatu 16, Helsinki

Tarvittaessa järjestämme Teams -yhteyden. Ilmoita sen tarpeesta ilmoittautumisen yhteydessä Forms-lomakkeella. https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScXY3GBYErxp0mlK-rej1EOa-O7P6joSNqOYWBuCa8Uj-rz0Q/viewform?usp=pp_url 

Ilmoittautuminen viimeistään 8.10.2023.  
HUOM! Kokoustilaan pääsy edellyttää ennakkoon ilmoittautumista.

Kutsu, esityslista ja luonnos yhdistyksen strategiasta on lähetetty jäsenille sähköpostilla.

Tervetuloa mukaan!

Hallitus, Eurooppanaiset ry

https://www.eurooppanaiset.fi

Julkaistu

Kolmipäinen lohikäärme sovittaa asiat yhteen EU:ssa – vain rusinoita pullasta ei voi saada

Unioni perusarvot eivät ole vain sanoja, joita toistamalla ja joiden helinällä voi ohittaa helposti unionin ja sen toimien tarkoituksen ja tehtävän. Rauhan, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, vapauden, kansanvallan, tasa-arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja oikeusvaltion ynnä muiden tärkeiden arvojen toteutumiseksi yhteiskuntien ja kansalaisten parhaaksi tehdään unionissa jatkuvaa konkreettista työtä yhteistyössä komission, parlamentin ja Euroopan neuvoston kesken.

Ajatellaanpa vaikka sodan jälkeen silloisen Euroopan yhteisön alkumetrejä ja tekoja rauhan ylläpitämiseksi keskenään raaka-aineista riitelevien Euroopan maiden kesken tai vaikkapa sitä, mitä yhdessä saatiin aikaan covid-epidemian taltuttamiseksi ja jälkihoitoon – vaikka kaikki ei mennytkään putkeen heti – tai yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sitä, miten Ukrainaa nyt sodassa yhteistuumin tuetaan. Nämä vain muutamana näkyvämpinä ja vaikuttavimpina esimerkkeinä.

Usein kansallisesti tai itselle epämiellyttäviä tai huonoiksi koettuja EU-päätöksiä ja niiden toimeenpanoa kuitenkin syytetään ja perustellaan sillä, että EU päätti näin. Mielikuvaa EU:n hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä Suomelle ja ihmisille ruokkivat pitkälle ne kommentit, joita myös poliitikot ja päättäjät itse usein viljelevät. Pitää kuitenkin muistaa, että virkamiehemme ja edustajamme ovat olleet sekä asioiden valmistelussa että päätöksenteossa mukana; EUssa syntyvän päätöksen takana on aina myös joku suomalainen virkahenkilö. Tästä meitä muistutettiin Suomen EU-lähetystössä.  Unionin toimintaa ja sen vaikutuksia arkeen arvioidessa harmillista on sekin, että kansalaisten kannalta pienemmän arkiset asiat ja päätökset jäävät medialta kertomatta. Tiedonlisäämisessä ja mielikuvien oikaisemisessa on muiden kansalaisjärjestöjen ohella myös Eurooppanaisilla oma tehtävänsä.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisellä on loistava kyky konkretisoida EU:n ja parlamentin todellisuutta, tavoitteita ja toimintaa. Hän osaa ja pystyy kohdistamaan kritiikin rakentavasti ja hauskasti niin itseensä, kollegoihinsa kuin kansallisiin politikkoihin ja politiikkoihin.  Hänen viestinsä on, että pullasta ei voi poimia vain rusinoita, ei voi olla pelkästään nettosaaja eikä pieni Suomi muuttuneessa maailmassa yksinkertaisesti pärjäisi yksin. Myöskään jäsenvaltioiden päättäjät eivät voi syyttää EU:ta kaikista epäonnistumisista. Yhteisen turvallisemman, oikeudenmukaisemman ja menestyvän Euroopan rakentaminen on todellisuudessa yhteistyötä, ja myös uhrauksia ja kompromisseja.  


Sirpa Pietikäinen valottaa kansallista osallistumista valmisteluun ja päätöksentekoon kuvaamalla esityksiä tekevän komission, jäsenvaltioita edustavan neuvoston ja kansalaisia edustavan parlamentin yhteistyötä ja trilogia eli jatkuvaa neuvottelua ”kolmipäisenä lohikäärmeenä”. Kuvaus sopii hyvin kertomaan sitä, miten EU:n työskentely ja tulokset usein nähdään ja uutisoidaan ja mielikuvia EU:sta luodaan eli se nähdään liian usein kaiken pahan juurena ja edustajana, rahaa nielevänä mammuttina, jota vastaan kansallisten sankarien täytyy taistella.  Mutta, todellisuudessa asia on kuitenkin päinvastoin, ja tätä Pietikäinen korostaa. Näiden kolmen toimijan yhteistyö on jatkuvaa vuoropuhelua ja kansallisia näkemyksiä yhteensovittavaa asiantuntijatyötä, jotta kompromissi ja Euroopan ja sen jäsenvaltioiden kannalta paras, eri näkökohdat riittävästi huomioon ottava lopputulos saadaan aikaan. 

Eurooppanaisten vierailulla MEP Sirpa Pietikäisen kutsumina saimme tutustua myös komission ja kansainvälisten kumppanuuksien komissaarin, Jutta Urpilaisen työhön ja tehtäväkenttään sekä Ville Itälän johtaman Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin työhön. Kuulimme sekä yleistä että viimeisintä tietoa EU:n Suomen lähetystön työstä Brysselissä. Vierailun anti oli hyödyllistä myös Euroopan Parlamentin ensi kesän vaaleja ajatellen.

Julkaistu

Demokratian päivänä 15.9. – Naisjärjestöjen osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet tasa-arvokysymyksissä turvattava

Eurooppanaisten toiminta on syksyn tullen käynnistelty myös hallitusohjelma-analyysin ja tasa-arvo ministerin pyöreän pöydän tapaamisen merkeissä. Saimme muiden naisjärjestöjen ohella kutsun osallistua ministeri Sanni Grahn-Laasosen ja valtiosihteeri Laura Rissasen tasa-arvojärjestöjen kuulemistilaisuuteen. Huolenaiheemme ja nostomme liittyivät erityisesti Eurooppa-politiikan ennakkovaikuttamiseen, naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisiseen toimiin sekä palkka-avoimuuden toteutumiseen yhtenä palkka epätasa-arvon kitkemisen välineenä.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite siirtyä kerran vaalikaudessa annettavasta EU-selonteosta jatkuvaan strategisten prioriteettien määrittämiseen, vaikuttamiseen ja seurantaan vaikuttaa kannatettavalta. On kuitenkin huolehdittava siitä, että kansalaisjärjestöjen, mukaan lukien nais- ja tasa-arvojärjestöt, ennakoiva kannanmuodostus ja ennakkovaikuttaminen on aidosti mahdollista. Järjestöjen ennakoivan seurannan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on kehitettävä hallituksen kaavaileman uudistuksen yhteydessä, jotta vuosittaiseen EU-vaikuttamisstrategiaan saadaan kansalaisten ääni kuuluviin. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja eriarvoisuuden poistaminen on oltava maan hallituksen tärkeä ja kirkas tavoite – etenkin koska tasa-arvoa vastustava liikehdintä ja vaikuttamistyö on voimistunut ja nähtävissä niin EU:n kuin kansallisessa poliittisessa toiminnassa.

Toivoimme tasa-arvoministeriltä myös järjestöjen kuulemisen jatkoa tasa-arvokysymyksissä. Ministeri lupasi jatkoa pyöreän pöydän tilaisuuksille ja tasa-arvojärjestöjen kuulemiselle. Akuuteinta kuitenkin nyt valtion budjetin valmistelussa on kuulla ja ottaa huomioon naisjärjestöjen laajasti esittämä huoli siitä, että hallitusohjelman toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset eri ryhmiin arvioidaan huolellisesti. Huoli on aiheellinen, koska arvioinnille ei ole varattu riittävästi aikaa ja hallitusohjelman tavoitteet ovat osin hyvinkin ristiriitaisia.

Erityisenä painopisteenä hallituksella tulee olla naisiin kohdistuvan väkivallan ja häirinnän torjuminen. Suomen hallituksen tulee olla etujoukoissa ja tiennäyttäjä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä. Tämä tärkeä viesti nousi monien järjestöjen puheenvuoroissa. Istanbulin sopimus on ollut ratifioitavana EU:lla ja neuvottelut naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisestä on meneillään. Direktiivi yhtenäistäisi naisiin kohdistuvan väkivallan määritelmän koko EU:ssa, ja siihen olisi tulossa selkeä sisältö ja linjaus myös verkossa tapahtuvasta sukupuolittuneesta väkivallasta. Valitettavasti nyt tiedämme, että oikeusministerin kanta on, että erityisesti netissä ilmenevä maalittamisen kriminalisointi ei Suomessa tule toteutumaan.

Eurooppanaiset nosti keskustelussa esiin myös palkka-avoimuuden ja siihen liittyen ko. direktiivin implementoinnin tärkeyden palkkatasa-arvon edistämisen yhtenä keinona. Hallitus on ilmaissut edistävänsä palkka-avoimuutta EU:n direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Myös tasa-arvovaltuutettu korosti asian tärkeyttä. Naisten suuri tasa-arvo kysymys on edelleen taloudellinen epätasa-arvo, jonka kanssa on tehtävä jokaisen hallituksen sitkeää työtä.

Niin ikään turvallisuus- ja ulkopolitiikassa on pidettävä huolta tasa-arvosta ja huolehdittava naisten roolista uusissa organisaatioissa. Suomen neljännen, myös kansalaisyhteiskunnan kanssa laajassa yhteistyössä valmistellun, kansallisen toimintaohjelman ”Naiset, rauha ja turvallisuus” tavoitteena onkin vahvistaa naisten osallistumista rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin, ja sitä kautta tukea pyrkimyksiä rakentaa kestävää rauhaa. Tavoite on, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen rauhanprosesseissa ja rauhanvälityksessä, turvallisuussektorilla, kriiseissä ja kriisinhallinnassa ja varautumisessa vahvistuvat. Toimintaohjelman pohjalta on hyvä jatkaa vaikuttamistyötä. https://valtioneuvosto.fi/-/suomen-neljas-naiset-rauha-ja-turvallisuus-toimintaohjelma-on-julkaistu

Julkaistu

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt – paljon ja isoja kysymyksiä käsittelyssä

Ulkopoliittisen Instituutin ja Eurooppalaisen Suomen järjestämässä Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt -tilaisuudessa heinäkuun alussa kuultiin tuoreimpia katsauksia ja nostoja neuvoston viimeisimmästä kokouksesta. Tilaisuus on EU-asiantuntijoiden ja kansalaisten oiva kohtaamispaikka.  Kiinnostus EU-asioihin on osallistujista päätellen laajaa: tavallisten kansalaisten lisäksi paikalla oli entinen pääministeri, Suomen EU-jäsenyysneuvottelija, poliitikkoja ja eri ikäisiä asiantuntijoita.

Juontajana toimi UPI:n ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tilaisuuden avaajana Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Totti Sivonen. Asiantuntijoina jälkilöylyjen lauteilla olivat Suomen EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto valtioneuvoston kansliasta, Helsingin Sanomien Brysselin kirjeenvaihtaja Teija Sutinen ja UPI:n tutkija Tyyne Karjalainen.

Eurooppa-neuvoston käsittelyssä oli paljon ja isoja kysymyksiä. Suurimman sijan sai EU:n muuttoliikepolitiikka, joka on ollut eurooppalaisia ja EU:ta jakava asia. Asia on kuitenkin edennyt palapalalta kohti ratkaisuja. Erityistä kiitosta asian edistämisestä sai Ruotsi puheenjohtajakaudellaan ajamastaan 10-kohtaisesta tehokkaasta välineestä maahanmuuttokriisiin.

Selvää on, että EU:n yhteinen turvapaikkasääntöjen uudistustarve on akuutti, sillä EU-maiden kapasiteetti vastaanottaa turvapaikanhakijoita alkaa olla täynnä. Myös Italian rooli suurimpana vastaanottajamaana puhutti. Italia toimikin aktiivisena sovittelijana saaden Välimeren maat sopimuksen taakse. Puolan ja Unkarin eriävät näkemykset keinoista kuitenkin estivät sopimuksen maahanmuuttopolitiikasta. Päätelmät annettiin sen sijaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan nimissä. Espanja seuraavana puheenjohtajamaana tulee jatkamaan sopimuksen esillä pitämistä.
Keskeinen kysymys on, suostuvatko jäsenmaat siihen, että kaikki kantavat asiassa vastuuta talouden tai muilla keinoin. Myös Suomen nykyisen hallituksen linjaukset maahanmuuttokysymyksessä herättävät keskustelua ja mielenkiintoa.

Esillä olivat keskeisesti myös Ukrainan sotaponnistusten yhteinen rahoittaminen jatkossa sekä aseiden ja ammusten tuotannon lisääminen sekä Ukrainan jälleenrakentamisen rahoitus yleensä ja hyökkäysrikokseen syyllistyneen Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö tähän tarkoitukseen. Ukrainan taloudellisesta, sosiaalisesta ja humanitaarisesta tuesta jäsenmaiden kesken vallitsee laaja yksimielisyys, mm. noin 50 Mrd:n tukipaketista.
Kiinan rooli ja ehdot EU:n kumppanina ja liiallinen riippuvuus olivat myös esillä. Yhteisymmärrys on siitä, että EU:n on luotava oma, yhtenäinen linja Kiinan suhteen niin ns. kolmantena maana kuin EU:n kauppakumppanina.

Neuvosto otti kantaa myös EU:n sisämarkkinoiden kehittämistarpeeseen ja talous- ja rahoituskysymyksiin. Belgia valmisteleekin vuoden 2024 alkupuolelle EU:lle ehdotuksen sisämarkkinoiden kehittämiseksi.

Euroopan Unionissa heinäkuu on täyttä työaikaa ja EU-politiikasta kiinnostuneiden kannattaa seurata uutisia.  Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt on EU-asiantuntijoiden ja kansalaisten kohtaamispaikka, jonka järjestivät Ulkopoliittinen instituutti (UPI) ja Eurooppalainen Suomi ry.

Tapahtuman järjestäjien yhteystietoja: Ulkopoliittinen Instituutti https://www.fiia.fi/ Eurooppalainen Suomi ry https://www.eurooppalainensuomi.fi/ Linkki Eurooppa-neuvoston kokouskalenteriin https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/calendar/

Tällä kertaa mukana olivat ja tekstin koostivat Eurooppanaisten hallituksesta Jaana Koskinen, Päivi Luna ja Anneli Mäkinen.

Kiitos hyvistä järjestelyistä ja erinomaisesta asiantuntijakattauksesta! Lukijoille oikein hyvää kesää!

Eurooppanaiset ry – naisten ääni Euroopassa

Eurooppanaiset seuraa EU-politiikassa erityisesti sukupuolten tasa-arvokysymyksiä, tasa-arvon toteutumista ja kehittymistä. Elokuussa pureksimmekin jo hallitusohjelmaa ”Vahva ja välittävä Suomi”.

Julkaistu

Miten varmistetaan suomalainen osaaminen ja vaikuttaminen EU:ssa?

Kysymys on aiheellinen, koska ensimmäinen sukupolvi EU:n tehtävissä on pian eläköitymässä, eivätkä nuoret ja uudet hakeudu tehtäviin kuten aiemmin. Suomalaisten virkahenkilöiden väheneminen EU:ssa vaikuttaa myös yhteiskuntaamme, koska lainsäädäntöön ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen luonnollisesti myös vähenee. EU-urat ja vaikuttaminen: suomalaista osaamista unioniin Eurooppalaisen Suomen tilaisuus Suomi Areenassa veti kaiken ikäisiä ihmisiä. Myös nuoria oli ilahduttavasti kuulolla.

Tilanne huolestutti kaikkia kolmea keskustelijaa, MEP Sirpa Pietikäistä, EU:n henkilöstövalintatoimiston johtaja Minna Vuoriota sekä EK:n asiantuntija Päivi Wordia. Meno EU-virkoihini Suomesta on tyrehtynyt. Vuosien 2018-22 aikana valintakokeiden kautta on päässyt läpi vain 32 henkilöä. Yksi suuri syy tilanteeseen onkin hakuprosessin vaativuus ja voimakas kilpailuhenkisyys ja se, että läpäisyprosentti on pieni. Myös mielikuvat, joita paljon Suomessa ruokitaan EU:sta, ovat vääriä. Brysseliä syytetään asioista, jotka eivät ole totta. Sieltä tulee paljon hyvää lainsäädäntöä, joka vaikuttaa arkeemme, muistuttivat panelistit kuulijoita.

Lääkkeeksi virkoihin hakeutumisen lisäämiseksi nähdään se, että hakuprosessia nopeutetaan ja yksinkertaistetaan parhaillaan. Panelistit myös toivovat sitä, että kansallinen koneisto tukisi EU:hun työhön hakeutumista ja toisaalta sieltä takaisin paluuta esimerkiksi urajärjestelmän avulla. Tärkeää olisi myös se, että oikeaa tietoa unionista ja hakemisesta sen tehtäviin levitettäisiin eri kanavilla ja yliopistoissa. Tiedonpuute ja väärät mielikuvat ovat nimittäin nekin iso este hakeutumiselle.

Pitkän EU-kokemuksen omaavat Pietikäinen ja Vuorio kehottivat nuoria kokeilemaan hakemista. Pietikäinen kuvasi EU:ta unelmapaikaksi tehdä työtä ja vaikuttaa asioihin. Kannattaa kokeilla ja haistella, hän rohkaisi.

”Enemmän ennakointia ja selkeämpää agendavaikuttamista”

Komission ehdotukset ovat pitkän valmistelun tulos. Ennakointi EU:n agendaan vaikuttamisessa on äärimmäisen tärkeää, muistuttaa Päivi Word. Nykyhallituksen ohjelmassa ennakkovaikuttamiseen on kyllä kiinnitetty huomiota, mutta panelistit haluaisivat nähdä enemmän ennakointia ja selkeämpää agendavaikuttamista Suomen ja koko EU:n yhteisen edun kannalta. EU ei ole pelkkä puffet-pöytä, josta otetaan vain se, mikä meille on hyvä kattaus. Myös mepit tarvitsevat tietoa Suomen selkeistä kannoista asioihin, Pietikäinen painotti.

Eurooppanaiset yhtyvät näihin asiantuntijoiden erinomaisiin näkemyksiin ja suosituksiin!

Tilaisuuden juonsi Eurooppanuorten puheenjohtaja Amanda Alvesalo.

Päivikki Kumpulainen ja Jaana Koskinen, Eurooppanaiset ry.