Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin 27.11. Eurooppalaisen Suomen tiloissa. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 9 §:n määräämät asiat – mukaan lukien hallituksen valinta vuodelle 2026. Julkaisemme uuden hallituksen kokoonpanon alla ja verkkosivuillamme.
Puheenjohtajana jatkaa Päivi Luna. Varapuheenjohtajina Anneli Temmes sekä uutena valittuna Jayla Tammiharju. Muut hallituksen jäsenet kaudella 2026 ovat: Cristina Andersson, Sari Bäcklund-Kajantie, Julia Karinto (uusi), Sari Koivuniemi, Anna Lehikoinen, Auli Ojala ja Susanna Sulkunen (uusi). Kiitämme pitkäaikaisesta tasa-arvon eteen tehdystä vaikuttamistyöstä ja aktiivisista vuosista Eurooppanaisissa nyt hallituksesta väistynyttä Merja-Maaria Turusta.
Seuraamme syyskokouksessa hyväksyttyä vuoden 2026 toimintasuunnitelmaa, jossa linjattiin järjestettäväksi mielenkiintoisia tapahtumia niin yhdessä Eurooppalaisen Suomen kuin naisjärjestöjen kanssa. Myös suositut suurlähetystövierailut ovat ensi vuonna listoillamme. Pyrimme aktiivisesti seuraamaan ja vaikuttamaan tasa-arvon tilaan vaikuttavaan keskusteluun sekä niihin toimiin, joilla myös järjestöt voivat vaikuttaa jäsentensä aktiivisuudella.
Rauhallista joulua ja uutta vuotta 2026 toivottaen, Eurooppanaisten hallitus
Tervetuloa Eurooppanaiset ry:n syyskokoukseen torstaina 27.11.2025 kello 16–18.
Paikka on Eurooppalainen Suomi, Eteläranta 10, Helsinki. Koska kokous pidetään ko. tilassa, kokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 26.11. sähköpostiosoitteeseen sihteeri@eurooppanaiset.fi
Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyksin. Linkkiä etäosallistumiseen voi pyytää laittamalla viestiä sihteeri@eurooppanaiset.fi.
Kuulemme kokouksen päätteeksi Eurooppalaisen Suomen erityisasiantuntija Samuel Tammekannin katsauksen Eurooppalaisen Suomen tulevaisuusraporttiin 30-vuotisen jäsenyyden kunniaksi, joka kantaa nimeä Euroopan hetki: Itsenäinen unioni globaalissa murroksessa.
Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n määräämät asiat, muun muassa valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä hallitus sekä hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026.
Kokouksen esityslista löytyy alta. Muut vuosikokouksen materiaalit saa pyytämällä sihteeri@eurooppanaiset.fi
Eurooppanaisten hallitus Päivi Luna, puheenjohtaja
Eurooppanaiset ry Sääntömääräinen syyskokous Aika: Torstai 27.11.2025 kello 16-17. Paikka: Eurooppalainen Suomi, kokoushuone, Eteläranta 10, Helsinki. ______________________________________________________________________________________ Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yhdistyksen sääntöjen 7 §:n mukaan kokouskutsu on julkaistava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta yhdistyksen kotisivuilla ja se on lähetettävä yhdistyksen jäsenten tiedossa oleviin sähköpostiosoitteisiin. Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu ja kokouksen esityslista on lähetetty jäsenille sähköpostilla 21.11.2025 ja julkaistu kotisivuilla 21.11.2025. 4. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus vuodeksi 2026 6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja viidestä yhdeksään muuta jäsentä vuodeksi 2026 7. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja tai yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja vuodeksi 2026 8. Kokouksen päättäminen
Tervetuloa päivittämään tietosi Euroopan nykytilasta perjantaina 14.11. klo 10-12 Helsingin seudun kauppakamarin tiloihin osoitteeseen Kalevankatu 12. Yhdistyksen merkkipäivän kunniaksi olemme saaneet keskustelemaan ja alustamaan naisia, joilla on näkemystä ja kokemusta aihepiiriin monelta kantilta. Työelämä, terveys, talous, tasa-arvo ja turvallisuus eivät ole vieläkään samanarvoisia kaikille, joten Eurooppanaisten työtä tarvitaan edelleen.
Ohjelma:
Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen
klo 10.00 Tilaisuuden avaus / Eurooppanaisten puheenjohtaja Päivi Luna
klo 10.05 Naisten asema EU-politiikassa ja demokratian uhkakuvat / kansanedustaja Eva Biaudet
klo 10.20 Onko EU naisten tasa-arvon kotipesä vai takapajula? / kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri
klo 10.40 Millaista Eurooppaa tavoittelemme seuraavan 30 vuoden aikana? / ekonomisti Anni Marttinen yliopistolehtori Hertta Vuorenmaa toimittaja Maria Petterson tutkija Katariina Mustasilta lasten- ja nuorisopsykiatri Merja-Maaria Turunen
klo 11.40 Suomalaisnaisten tie EU-tason pääomapiireihin / toimitusjohtaja Pia Pakarinen
klo 12.00 Tilaisuuden päätös / Eurooppanaisten puheenjohtaja Päivi Luna
Tilaisuuden juontaa viestintäjohtaja Kati Kalliomäki
Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta viimeistään 2.11.2025 Muutama paikka on vielä jäljellä!
Ilmoittautuneille mahdollisuus omakustanteiseen yhteislounaaseen seminaarin jälkeen.
Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa.
Eurooppanaisten sääntömääräinen kevätkokous 2025 pidetään tiistaina 29.4. klo 16.00. Tilaisuuden aluksi kuulemme alustuksen komission tasa-arvon tiekartasta ja muista ajankohtaisista asioista. Puhujana neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara TANE/STM. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n määräämät asiat.
Lämpimästi tervetuloa!
Sääntömääräinen kevätkokous
Aika: ti 29.4. klo 16.00-17.30 Paikka: Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki Ilmoittautuminen viimeistään 25.4. lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sihteeri@eurooppanaiset.fi
Kokousmateriaali on jaossa kokouspaikalla ja toimitetaan sähköpostitse ilmoittautuneille etukäteen.
Esityslista:
1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastuskertomus 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä 7. Muut asiat 8. Kokouksen päättäminen
Tervetuloa mukaan tilaisuuteen, jossa keskustellaan naisten roolista Ukrainan jälleenrakennuksessa ja tarkastellaan teemaa niin kansainvälisestä, suomalaisesta kun yksilö näkökulmasta. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Helsingin Yrittäjänaiset ry, Eurooppanaiset ry ja BPW Helsinki ry.
Tilaisuus pidetään keskiviikkona 23.4.2025 klo 17.00-19.00 Helsingin Yrittäjänaisten toimistolla, osoitteessa Uudenmaankatu 23 A2, Helsinki. Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen. Osallistujamaksu on 10€ per osallistuja.
Ohjelma:
Klo 16.30-17.00 Kahvitarjoilu ja verkostoituminen Klo 17.00 Tervetuloa – Eira Hovi, puheenjohtaja, Helsingin Yrittäjänaiset ry – Anneli Temmes, varapuheenjohtaja, Eurooppanaiset ry – Emma Puro, puheenjohtaja, BPW Helsinki ry Klo 17.10 Women in the Reconstruction of Ukraine – Dr. Olena Podoleva, Professor of International Marketing Klo 17.40 Naisyrittäjyys Suomessa: mahdollisuudet, opit ja haasteet – Eira Hovi, puheenjohtaja, Helsingin Yrittäjänaiset ry Klo 18.00 As an Ukrainian in Finland: expectations and experiences Klo 18.15 Suomen rahoitusmahdollisuudet kansalaisjärjestöjen hankkeille Ukrainan jälleenrakennuksessa Klo 18.35 Kysymyksiä ja keskustelua Klo 18.45 Päätöspuheenvuoro: Ukrainan rauhanrakentaminen naisten ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta – Katri Leino-Nzau, toiminnanjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto Klo 19.00 Tilaisuus päättyy
Viime aikoina tasa-arvotyötä on yhteiskunnassamme pyritty väheksymään ja pitämään vain muutamien puolueiden ajamana asiana, johon ei resursseja kannata laittaa. Tasa-arvon edistämiseen velvoittaa Suomessa kuitenkin tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986). Lain mukaan erityisen tärkeitä tasa-arvotoimijoita ovat viranomaiset, työpaikat, oppilaitokset ja päiväkodit sekä koulutusta ja julkisia palveluita järjestävät tahot.
EU:n jäsenmaana Suomea sitovat myös EU:n perussopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan sukupuolten tasa-arvoa koskevat periaatteet sekä tasa-arvodirektiivit.
Perussopimuksen pohjalta EU pyrkii kaikissa toimissaan edistämään tasa-arvoa ja poistamaan eriarvoisuutta. Perusoikeuskirjassa korostetaan, että tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla. Tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle.
Suomi on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen myös useissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa (CEDAW), YK:n Pekingin julistuksessa ja toimintaohjelmassa sekä Euroopan neuvoston yleissopimuksissa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjunnasta.
Lisäksi yhdenvertaisuus määritellään lainsäädännössä muun muassa perustuslaissa. Perustuslain määritelmä yhdenvertaisuudesta kattaa sekä sukupuolen että muut henkilöön liittyvät tekijät.
Sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki asettaa edistämisvelvoitteita viranomaisille, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille ja oppilaitoksille sekä työnantajille. Tämän vuoksi käytännön edistämistyötä on usein hyödyllistä tehdä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmia yhdistäen.
Yhtiöihin kohdennetuissa tutkimuksissa on havaittu , että monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon huomiota kiinnittävien yhtiöiden tulos vaihtelee vähemmän kuin muilla. McKinseyn raportin perusteella yritysten kannattaa panostaa tasa-arvoon myös henkilöstömielessä, sillä yritykset, joissa työskentelee yhtä paljon miehiä ja naisia, kiinnostavat eniten myös alan parhaita ammattilaisia.
Sukupuolten tasa-arvo on tärkeää myös talouskasvun kannalta. McKinseyn raportin mukaan naisia on noin puolet työikäisestä väestöstä, ja silti heidän osuutensa maailman BKT:sta on vain 37 %. Naisten kokonaisvaltaista työpanosta ei siis hyödynnetä.
Raportin mukaan maailman työvoimaa voidaan kasvattaa 240 miljoonalla ihmisellä, jos sukupuolten välinen kuilu saadaan umpeen. Tämä toisi globaaliin BKT:hen 12 000 miljardin dollaria lisää ja voisi olla ratkaiseva tärkeää etenkin väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä.
Joten jos joku vielä väittää, että tasa-arvotyö on tyhjää ”woketusta”, on väittäjän syytä tutustua paremmin tasa-arvon merkityksiin ja laajoihin tutkittuihin vaikutuksiin niin taloudessa kuin yhteiskunnallisessa kehityksessä.
Eurooppanaiset ry vieraili perjantaina 28. helmikuuta 2025 nykyisen EU-puheenjohtajamaan Puolan suurlähetystössä. Suurlähettiläs Tomasz Chłoń ja hänen puolisonsa vastaanottivat meidät lämpimästi upeassa residenssissä Kulosaaressa. Heidän ihana kissa kävi myös pikaisesti meitä tervehtimässä.
Tilaisuus alkoi epävirallisella osuudella, jolloin suurlähettiläs valotti meille suurlähetystön historiaa sekä omasta työtään. Pääsimme häntä kuunnellessaan maistelemaan puolalaista viiniä.
Epävirallisten keskusteluiden jälkeen siirryimme viralliseen osuuteen. Meitä odotti runsas tarjoilu erilaisia kakkuja kahvin sekä teen kera. Kaiken kruunasi suurlähettilään vaimon itse tekemä likööri, jota tarjoiltiin meille pöytään. Suurlähettiläs avasi virallisen keskustelun avaamalla Puolan EU-puheenjohtajakauden painopisteitä. Tärkeimpänä tavoitteena Puolalle on turvallisuus sen eri ulottuvuuksissa: puolustus ja turvallisuus, ihmisten ja rajojen suojelu, ulkomaisen sekaantumisen ja disinformaation torjunta, turvallisuuden ja elinkeinovapauden varmistaminen energiasiirtymä, kilpailukykyinen ja sopeutumiskykyinen maatalous sekä terveysturva.
Puolan EU-puheenjohtakaudelle kohdistuu suuria odotuksia. Puheenjohtajakausi sijoittuu myös hyvin haastavaan aikaan, jossa geopoliittiset jännitteet ovat lisääntyneet. Yhdysvaltojen entisen presidentin paluu Valkoiseen taloon tuo myös omat haasteensa Euroopalle. Pääsimme esittämään suurlähettiläälle monipuolisia kysymyksiä, joista seurasi kiinnostavia keskusteluita. Aktiivista vuorovaikutusta käytiin muun muassa koulutuksesta, Euroopan puolustuksesta, naisten asemasta Puolassa sekä tekoälystä.
Onnistuneen suurlähetystövierailun päätti yhteiskuva, jonka jälkeen kiitoksia jaettiin puolin ja toisin. Jokainen osallistuja sai lähtiessään lahjaksi Puolan suurlähettiläältä pienen muiston vierailusta.
(Tekstin on kirjoittanut Eurooppanaisten hallituksen jäsen Eleonora Tuisku.)
Tänä vuonna vietämme naistenpäivää ajassa, jossa tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien edistämistä ei voida mitenkään pitää itsestäänselvyytenä. Maailmanlaajuisesti naiset kärsivät usein eniten köyhyydestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sodista sekä koulutuksen, terveydenhuollon ja ravitsemuksen puutteesta. Siksi naisten oikeudet ovat yksi tärkeimmistä ihmisoikeuksien ja sosiaalisen kehityksen mittareista.
Kun katsomme historiassa taaksepäin 100 tai edes 30 vuotta, on selvää, että olemme maailmanlaajuisesti ottaneet suuria ja tärkeitä edistysaskeleita tässä. Se on vaatinut naisilta sukupolvi toisensa jälkeen itsensä likoon laittamista ja monien vastausten voittamista.
Viimeisen 15 vuoden aikana kehitys on kuitenkin pysähtynyt tai jopa kääntynyt ympäri.
Yksi keskeinen syy tähän on äärioikeistolaisten ja oikeistopopulististen liikkeiden kasvava kannatus. Näitä liikkeitä yhdistää monimuotoisuuden vastustaminen ja konservatiivinen maailmankuva, josta käsin halutaan muovata myös yhteiskunnan rakenteita. Aborttioikeuden rajoittaminen, “homopropagandan” kieltävä lainsäädäntö ja koulujen opetussuunnitelmien muokkaaminen myös EU-jäsenmaissa ovat esimerkkejä, jotka merkitsevät takaiskua niin naisten kuin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksille.
Taka-askelista huolimatta on myös edistystä ja ihmisiä, jotka taistelevat paremman tulevaisuuden puolesta. Yksi positiivinen esimerkki on yli miljoona allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite My Voice, My Choice, joka vaatii turvallisen abortin oikeuden vahvistamista EU:ssa. Tällä hetkellä yli 20 miljoonalla naisella Euroopassa ei ole oikeutta tai aitoa mahdollisuutta turvalliseen aborttiin. Aloitteessa ehdotettiin mekanismia, jolla varmistettaisiin ja rahoitettaisiin abortti toisessa jäsenvaltiossa, jos se ei ole muuten mahdollista.
Euroopan parlamentti tukee ehdotusta ja helmikuun lopussa komissio antoi sille varovaisen vihreän valon. Vastauksessaan komissio allekirjoittaa naisten aborttioikeuden merkityksen, mutta se ei kuitenkaan ole valmis uuteen lainsäädäntöön tai lisärahoitukseen. EU:n nykyisestä sosiaalirahastosta ESF+:sta on saatavilla rahoitusta tähän tarkoitukseen, mutta komissio on ehdottanut rahastoon huomattavaa leikkausta EU:n tulevassa monivuotisessa talousarviossa.
Tämä heijastaa yleisesti aikakauttamme: EU:n historian oikeistolaisin komissio on tällä kaudella suuryritysten vaatimuksesta heikentänyt järjestelmällisesti erityisesti EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, mutta myös sosiaalisia oikeuksia vahvistavaa politiikkaa. Vaikka sanojen tasolla esimerkiksi naisten oikeudet tunnistetaan, niin niiden todellinen vahvistaminen vaatii todellisia tekoja – kaikki muu on lopulta vain tyhjää puhetta.
Kun puhumme turvallisuudesta, mieleen tulevat helposti hävittäjät, rajat ja puolustusmäärärahat. Euroopan parlamentin jäsenenä näen kuitenkin päivittäin toisen, vähemmän näkyvän kysymyksen kuka hallitsee niitä digitaalisia järjestelmiä, joiden varassa arkemme pyörii?
Lähes kaikki viranomaisten tietojärjestelmät, terveydenhuolto, maksaminen ja viestintä nojaavat ohjelmistoihin ja pilvipalveluihin, joista monet tulevat EU:n ulkopuolelta. Tämä ei ole asia, jonka huomaa niin kauan kuin kaikki toimii, mutta kriisitilanteessa riippuvuus muuttuu vakavaksi riskiksi. Mikäli keskeisiin järjestelmiimme vaikuttavat päätökset tehdään Euroopan ulkopuolella, on meidän syytä kysyä, kuinka vahvalla pohjalla digitaalinen turvallisuutemme tällöin oikeasti on.
EU-tasolla ollaan vihdoin heräämässä asiaan. Ongelma ei tosin ainoastaan ole se, etteikö Euroopassa olisi osaamista tai vaihtoehtoja. Haaste on enemmänkin siinä, ettei järjestelmämme aina keskustele keskenään. Kun ohjelmistot eivät ole yhteentoimivia, syntyy helposti tilanne, jossa yksi toimittaja, esim. Microsoft, pystyy pitämään kiinni asiakkaistaan rakenteiden vuoksi. Tätä kutsutaan toimittajalukoksi. Toimittajalukko maksaa pitkällä aikavälillä paljon, sillä asiakas ei pysty vaihtamaan toimittajaa halvempaan tai itselleen sopivampaan. Toimittaja voi tällöin myös mielipuolisesti hinnoitella tuotteensa, sillä tietää ettei asiakas ole kykenevä vaihtamaan pois.
Itse näen, että ratkaisu ei ole markkinoiden sulkeminen tai teknologian rajoittaminen. Ratkaisu on selkeät ja sitovat pelisäännöt. Aivan kuten aikoinaan sovimme yhteisistä standardeista telemarkkinoilla, näen, että meidän on nyt varmistettava, että myös ohjelmistot toimivat yhteen avoimien rajapintojen kautta. Tällöin palveluntarjoajaa voi vaihtaa ilman, että koko järjestelmä rakennetaan alusta.
Euroopan unioni on maailman suurimpia julkisten palveluiden ostajia. Siksi julkisilla hankinnoilla on valtava voima ohjata markkinoita. Meppinä haluan, että yhteentoimivuudesta tehdään EU:ssa pakollinen vaatimus, ei pelkkä suositus, ja että sääntely on yhtenäistä kaikissa jäsenmaissa. Vain näin voimme rakentaa aidosti toimivat digitaaliset sisämarkkinat.
Haluan alleviivata, että kyse ei ole protektionismista, vaan vastuusta. Eurooppalainen data ja kriittiset järjestelmät ansaitsevat rakenteet, jotka kestävät myös myrskyssä. Suomelle tämä on erityisen tärkeä, sillä olemme pieni, mutta digitaalisesti edistyksellinen maa. Suomella on paljon voitettavaa, jos vain rakennamme järjestelmämme fiksusti.
Digitaalinen huoltovarmuus ei kuulosta yhtä konkreettiselta kuin rajavalvonta. Mutta ilman toimivia digitaalisia järjestelmiä mikään muukaan ei toimi. Siksi pidän sitä yhtenä aikamme tärkeimmistä turvallisuuskysymyksistä sekä Suomelle että koko Euroopalle.
Naistenpäivänä juhlimme saavutuksia, mutta ennen kaikkea katsomme eteenpäin. Juuri siksi Euroopan komission maaliskuussa julkaistava tasa-arvostrategia vuosille 2026–2030 on niin tärkeä. Se määrittää, millaisessa Euroopassa naiset elävät, tekevät työtä, hoitavat läheisiään ja osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tulevina vuosina. Euroopan parlamentti on omassa oma-aloitemietinnössään viestinyt komissiolle selkeästi: tasa-arvo ei ole valmis, eikä sitä voi pitää itsestäänselvyytenä.
Yksi keskeisimmistä teemoista on naisten terveys. Naisiin kohdistuva lääketieteellinen tutkimus, hoitokäytännöt ja terveyspolitiikka ovat liian pitkään perustuneet miesnormiin. Tämän seuraukset näkyvät ali- ja väärin diagnosointina, puutteellisina hoitoina ja eriarvoisuutena terveystutkimuksessa. Parlamentissa olen mukana edistämässä myös erillistä naisten terveyttä koskevaa oma-aloitemietintöä, jossa toimin ryhmäni neuvottelijana. Tavoitteeni on selvä: EU tarvitsee oman naisten terveysstrategian. Kyse ei ole marginaalikysymyksestä, vaan puolesta Euroopan väestöstä.
Hoiva on toinen tasa-arvon kulmakivi. Eurooppalainen hoivastrategia oli tärkeä askel, mutta se ei yksin riitä. Parlamentti vaatii seuraavaksi European Care Dealin, joka varmistaa, että strategia pannaan asianmukaisesti toimeen jäsenmaissa. Hoiva on edelleen sukupuolittunut vastuu, joka kasautuu naisille ja vaikuttaa suoraan työuriin, tuloihin ja eläkkeisiin. Kestävä Eurooppa ei synny, jos hoivatyö jää näkymättömäksi ja aliarvostetuksi.
Digitalisaatio ja some ovat avanneet naisille uusia vaikutuskanavia, mutta samalla verkkohäirinnästä on tullut vakava demokratiaongelma. Naisten systemaattinen hiljentäminen, uhkailu ja maalittaminen kaventavat sananvapautta ja heikentävät luottamusta demokratiaan. Tämä ilmiö kytkeytyy laajempaan anti-gender-liikkeeseen, josta parlamentti on syystäkin huolissaan. Siksi tasa-arvostrategian on sisällettävä vahvat toimet verkkohäirinnän torjumiseksi sekä elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan ja naisjärjestöjen rahoituksen turvaamiseksi.
Työelämän tasa-arvo on edelleen kesken, ja parlamentti vaatii toimia tämän edistämiseksi. Palkkatasa-arvodirektiivi oli historiallinen askel, mutta sen todellinen merkitys mitataan toimeenpanossa. Samasta työstä kuuluu sama palkka -periaate ei ole mielipide, vaan oikeudenmukaisuuden perusta.
Parlamentti on ottanut vahvan kannan myös seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien puolesta. Oikeus turvalliseen ja lailliseen aborttiin on perusoikeus. Silti yli 20 miljoonaanaista EU:ssa elää maissa, joissa aborttiin pääsy on estetty tai käytännössä mahdotonta. Tuemme My Voice, My Choice -kansalaisaloitetta, joka vaatii EU-tason rahoitusmekanismia aborttiin pääsyn turvaamiseksi niille, joille se ei kotimaassa ole mahdollista. Kyse on naisten itsemääräämisoikeudesta, terveydestä ja ihmisarvosta.
Tasa-arvo on vahvan, vapaan ja demokraattisen Euroopan edellytys. Naistenpäivänä muistutamme: ilman naisia ei ole tulevaisuuden Eurooppaa ja rohkeaa tasa-arvostrategiaa emme sinne pääse.
Meillä on ilo tavata Kyproksen Suomen-suurlähettiläs, H.E. Demetris Samuel, joka kertoo meille Kyproksen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden prioriteeteista. Olemme pyytäneet suurlähettiläältä myös puheenvuoroa tasa-arvon edistämisestä Euroopan unionissa ja siitä, miten EU voisi olla entistä vahvempi ja vaikuttavampi tasa-arvotoimija nyt ja tulevaisuudessa.
Tilaisuus on suunnattu EU-vaikuttamisesta ja tasa-arvokysymyksistä kiinnostuneille ja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden syventää ymmärrystä EU-vaikuttamisesta, vaihtaa ajatuksia eurooppalaisesta tasa-arvopolitiikasta sekä verkostoitua muiden samanhenkisten eurooppanaisten kanssa.
Paikka: Euroopan komission Suomen-edustusto, suuri neuvotteluhuone (Malminkatu 16, 00100 Helsinki).
Ilmoittautuminen: Täytähän tämän ilmoittautumislomakkeen tiistaihin 10.3.2026 mennessä. Linkki lomakkeeseen: https://forms.gle/zgeboeuVrjdB4pcu7 Tilaisuuteen mahtuu rajattu määrä osallistujia.
Lämpimästi tervetuloa mukaan kuuntelemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan – tasa-arvoinen EU tehdään yhdessä!
Tilaisuudessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen totesi, että tasa-arvon vastustus on lisääntynyt globaalisti, myös Suomessa. Ministeri korosti, että Suomessa tasa-arvo on perinteisesti ollut vahvasti läsnä ja Suomella on kokoaan suurempi velvollisuus edistää tasa-arvoa maailmalla ja Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö on vahvaa ja kansalaisjärjestöillä on oma tunnustettu roolinsa tasa-arvon edistämisessä. Ministeri kannusti kaikkia osallistumaan julkiseen kuulemiseen, mitä kautta on mahdollisuus vaikuttaa eurooppalaisen tasa-arvon suuntaan.
Akatemiatutkija Anna Elomäki korosti puheenvuorossan että nykyisen komission suunnitelmat sisältävät vähän konkretiaa eikä se käsittele rohkeasti tasa-arvon vastustamisen ilmiötä Euroopassa. Tasa-arvo on läpi leikkaava prioriteetti EU:n budjetissa mutta se on heikommin integroitu kuin muut vastaavat prioriteetit, kuten esimerkiksi ilmasto. EU:n budjetista vain kaksi prosenttia käytetään toimiin, joissa tasa-arvo on ensisijainen tavoite. Tarvitaan selkeä menotavoite sukupuolten tasa-arvoa tukevalle, EU:n budjetista rahoitetulle toiminnalle. Nykyisen komission tilanne on vaikea; se tasapainoilee tasa-arvoa vastustavien voimien, hallinnollisen taakan vähentämisen, kilpailukykyyn ja turvallisuuteen panostamisen sekä tasa-arvon edistämisen välillä.
Naisjärjestöjen rahoitus on uhattuna ja se heikentää koko järjestökentän moninaisuutta, totesi Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtaja Maria Pettersson kommenttipuheessaan. Edellisellä komissiolla oli vahva tasa-arvoagenda ja se sääti tasa-arvoa tukevia direktiivejä, kuten palkkatasa-arvodirektiivi ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisen direktiivi mutta niiden kansallinen toteutus ontuu. Tasa-arvoasiat ovat sisäiselle turvallisuudelle ensiarvoisen tärkeitä ja joka vastustaa tasa-arvoa, vastustaa myös liberaalia demokratiaa ja oikeusvaltiota, Pettersson totesi.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen korosti videotervehdyksessään, että EU:lla on hieno historia tasa-arvon edistäjänä. Naisten oikeudet ovat osa oikeusvaltioperiaatetta niin EU:ssa kuin jokaisessa jäsenvaltiossa. Komissio ei ota riittävän painokkaasti kantaa esimerkiksi naisten lisääntymisterveysoikeuksiin tai digiväkivaltaan ja nettihäirintään. Koska alustat eivät ole onnistuneet poistamaan digihäirintää, mikä kohdistuu erityisesti naisiin, on EU:n puututtava siihen. EP haluaa tuoda nämä asiat osaksi naisten oikeuksien tiekarttaa.
Tilaisuudessa käytiin vilkas keskustelu. Yhteinen huoli kosketti Euroopassa kasvavaa tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion vastustamista. Tasa-arvo vaatii puolustamista myös vaalien ulkopuolella ja järjestöillä on mahdollisuus antaa äänensä kuulua osallistumalla sukupuolten tasa-arvostrategiaa koskevaan julkiseen kuulemiseen elokuun 11 päivään asti.
Tilaisuuden tallenteen, Anna Elomäen diat sekä Sirpa Pietikäisen videotervehdyksen kokonaisuudessaan löydät alta.
Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa tiedonannon Naisten oikeuksien edistämissuunnitelmasta. Edistämissuunnitelman liitteenä julkaistiin myös naisten oikeuksien julistus. Edistämissuunnitelma viitoittaa tietä tulevalle EU:n tasa-arvostrategialle.
Miten komission edistämissuunnitelmaa viedään eteenpäin tilanteessa, jossa tasa-arvoa haastetaan enemmän kuin koskaan? Mitkä ovat Suomen hallituksen näkemykset naisten oikeuksien edistämissuunnitelmasta?
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Eurooppanaisten ja Naisjärjestöjen Keskusliiton järjestämään tilaisuuteen keskiviikkona 4.6.2025 klo 9.30–11. Tilaisuus pidetään Eurooppasalissa, osoitteessa Malminkatu 16, Helsinki. Tilaisuutta ennen klo 9.15 alkaen kahvitarjoilu.
Tilaisuudessa kuulemme sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen puheenvuoron sekä kommenttipuheenvuorot akatemiatutkija Anna Elomäeltä(Tampereen yliopisto, EIGE-yhteistyö) sekä Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtaja Jaana Tiiriltä järjestöjen näkökulmasta. Puheenvuorojen lisäksi saamme tervehdyksen Euroopan komission Suomen edustustolta sekä Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiseltä.
