Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Valokuva: Sirpa Pietikäisen verkkosivut
EU:n päätöksenteon edellistä viiden vuoden kautta kehysti kunnianhimoinen vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena oli tehdä Euroopasta globaali johtaja ilmastonmuutoksen torjunnassa, asettaen muun muassa hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2050.
Von der Leyenin toinen komissio käynnisti työnsä noin sata päivää sitten. Tammi- ja helmikuussa olemme saaneet parlamenttiin suurisanaisia julistuksia eurooppalaisen kilpailukyvyn ja teollisuuden edistämisestä. Kilpailukykykompassin ja puhtaan teollisuuden ohjelman tiedonannot on sidottu sanallisesti tavoitteisiin pyrkiä kohti hiilineutraaliutta – mutta ehdotetut sisällöt lupaavat kylmää kyytiä ilmastotoimille.
Yksinkertaistamisotsikon alla, päätöksentekijöille lähetettiin uudelleentarkasteltavaksi kokoelma yritystoiminnan kestävyyttä ohjaavia lakeja. Kestävyysraportointiin sekä yritysten huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät lait olisivat kaivanneet selkeyttä esimerkiksi samojen mittarien tai yhteisen raportointialustan osalta. Ehdotuksella ei kuitenkaan yksinkertaisteta mitään, päinvastoin. Purkamalla juuri voimaan astunutta lainsäädäntöä lisäämme epävarmuutta ja rankaisemme edelläkävijäyrityksiämme.
Edellisen kauden digivihreän siirtymän painotus tulevaisuuden eurooppalaisen kilpailukyvyn ajurina on aivan oikea – kestävyys on eurooppalaisten yritysten kilpailuvaltti. Liiketoimintamahdollisuuksien matalalla roikkuvat hedelmät löytyvät yhdistämällä vahva teknologinen osaamisemme esimerkiksi energia-, tekstiili- ja rakennusaloille.
Suurin potentiaali on ennen kaikkea kiertotaloudessa, sillä meidän on tuotettava sama määrä asioita ja hyvinvointia kymmenesosalla resursseistamme ja päästöistämme. Kiertotalous ei ole vain tuotteiden kierrätettävyyttä, vaan esimerkiksi myös uusien palveluliiketoimintamallien kehittämistä. Komission puhtaan teollisuuden ohjelma nostaakin esille kiertotalouden merkityksen, mikä on erinomainen asia. Eurooppa on maailman resurssiköyhin maanosa ja tarvitsemme kipeästi kokonaisvaltaisen siirtymän kohti kiertotaloutta.
Venäjän hyökkäyssodan ja muuttuneen taloustilanteen myötä tämänhetkinen keskustelu pyörii sen ympärillä, että vihreä siirtymä on taakka eurooppalaisille yrityksille, ja tätä taakkaa voidaan huoletta siirtää kauemmas tulevaisuuteen. Komissiokin tuntuu kääntäneen nopeasti kelkkansa takaisin autoteollisuuden tukemiseen ja rahoituksen suuntaamiseen fossiilipohjaiseen teollisuuteen.
Tosiasia on se, että teemme aivan liian vähän ja aivan liian hitaasti vihreän siirtymän edistämiseksi. Ilmaston lämpeneminen kiihtyy ja tuoreimpien tieteellisten arvioiden mukaan meidän tulisi olla hiilineutraaleja vuonna 2030 ja vuonna 2040 meidän tulisi jo sitoa hiiltä päästöjämme enemmän. Toimimattomuus ilmastotalkoissa on maksanut meille 3600 miljardia viimeisen 25 vuoden aikana – ennusteiden mukaan ilman toimia globaali BKT voi laskea jopa 22 % vuoteen 2100 mennessä.
Ennen kaikkea meillä tulisi olla rohkeutta päästää irti auringonlaskun aloistamme ja lopettaa palvelusten osoittaminen zombieteollisuudelle. Ei syöpäleikkaustakaan kannata siirtää kahdella vuodella vain siksi, että käsi on murtunut. Eurooppalainen vihreä siirtymä on edelleen mahdollisuus, johon meidän kaikkien on tartuttava.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko