Tasa-arvo on eurooppalaisen kilpailukyvyn osatekijä

Maria Guzenina, Euroopan parlamentin jäsen

Italian entinen pääministeri Mario Draghi lateli taannoisessa EU:n tulevaisuuden kilpailukykyä käsittelevässä raportissaan madonlukuja. EU:n talouskasvu hidastuu, luontainen verrokkimme Yhdysvallat repii kaulaa: 2000-luvulla jenkkikotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet kaksi kertaa enemmän kuin eurooppalaisen. Väestö Euroopassa vanhenee ja supistuu, joten työntekijöitä on koko ajan vähemmän.

Turvallisuuden ohella kilpailukyky on tällä hetkellä EU-politiikan iso teema. Uuden komission tehtävänä on nopeasti katsoa, millaisia esityksiä tarvitaan, jotta kilpailijat eivät aja ohitsemme entistä enemmän. Yksi näkökulma on kuitenkin loistanut poissaolollaan keskustelusta: sukupuolten tasa-arvo on kilpailukyvyn osatekijä. Kun Euroopasta uhkaavat loppua työtä tekevät kädet ja uusia ideoita keksivät aivot, ilmeinen kysymys on missä meillä on käyttämätöntä potentiaalia.

Jos EU-maat tarttuvat kilpailukykyhaasteeseen tosissaan, ne kuuntelevat tasa-arvotutkijoita, pyrkivät lisäämään naisten työssäkäyntiä ja purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota.

EU:n keskimääräinen ero naisten ja miesten työmarkkinaosallistumisessa on yli 10 prosenttiyksikköä. Isoimmat erot ovat Romaniassa, Italiassa ja Kreikassa. Tässä vertailussa Suomi ja Baltian maat pärjäävät parhaiten. Meillä erot työmarkkinaosallistumisessa ovat pieniä ja eikä juuri kukaan kyseenalaista tai ihmettele, kun nainen käy töissä kodin ulkopuolella.

Mutta kaikessa Suomi ei loista. Meillä sukupuolten palkkaero on EU:n keskiarvoa suurempi. Naisten ansiot ovat reilut 16 prosenttia pienemmät kuin miesten, eli naisen palkkaeuro on 84 senttiä. Suomessa koulutusalat ja työmarkkinat ovat eriytyneet: eli naiset hakeutuvat ”naisten aloille” ja ”naisten töihin”, joista maksetaan järjestään vähemmän kuin ”miesten töistä”. Räikeimmin ero näkyy, kun vertaillaan terveys- ja hyvinvointialoja tekniikan aloihin. Tiedostamattomat rakenteet ja kalkkeutuneet asenteet, jotka rajoittavat koulutusvalintoja ja ammatinvalintaa, eivät ole hyväksi kansantaloudelle ja kilpailukyvylle.

Segregaatiota meillä on myös pystysuunnassa: naiset etenevät urallaan vähemmän kuin miehet. Kannustammeko tyttöjä tarpeeksi, luommeko heihin uskoa, että heistä voi tulla pomoja ja johtajia siinä missä pojistakin? Toinen selittävä tekijä on naisten työuran repaleisuus. Viime hallituksen maaliin saattama perhevapaauudistus, jonka tarkoitus on jakaa hoivavastuuta tasaisemmin, toivottavasti tasaa eroja pitkässä juoksussa.

Linkki perhepolitiikan ja työllisyyspolitiikan välillä on vahva. Perhepoliittisilla päätöksillä voidaan tukea työelämään osallistumista tai luoda kannusteita erityisesti naisille olla pois työelämästä. Esimerkiksi Unkarissa puhaltaa kansalliskonservatiivinen puhuri ja johtavien poliitikkojen repertuaariin kuuluu puhua naisista äiteinä, joiden paikka on kotilieden ääressä. Ei kuulosta parhaalta mahdolliselta kilpailukykystrategialta! Suomessakin kotihoidontuesta väitteleminen on kestoaihe. Vaikka tuen tarkoitus on hyvä, sen käyttö on voimakkaan sukupuolittunutta. ”Naisansan” riski on ilmeinen: jos työmarkkinoilta on poissa pitkään, sinne on vaikea palata.

Jos EU-maat tarttuvat kilpailukykyhaasteeseen tosissaan, ne kuuntelevat tasa-arvotutkijoita, pyrkivät lisäämään naisten työssäkäyntiä ja purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota. EU:n tasa-arvostrategia ja esimerkiksi palkka-avoimuusdirektiivi tukevat näitä tavoitteita.

,

Eurooppanaisten tapaaminen suurlähettiläs Klára Breuerin kanssa

Eurooppanaiset ry. vieraili EU-puheenjohtajamaan Unkarin suurlähetystössä 29.10.2024.  Vierailua oli valmisteltu yhdessä suurlähettiläs Klára Breuerin kanssa, joka oli saanut meiltä etukäteen toivomiamme teemoja ja kysymyksiä. Halusimme kuulla ja keskustella erityisesti Unkarin EU-puheenjohtajuuden painopisteistä, naisten asemasta Unkarissa sekä Suomen ja Unkarin yhteydestä eri tasoilla.  Suurlähettiläs oli näiden teemojen pohjalta valmistellut osanottajia kiinnostavan esityksen, jonka jälkeinen keskustelu oli kerrassaan innostunutta.

Suurlähettiläs kävi läpi Unkarin EU-puheenjohtajuuden painopisteitä sekä niiden sisältöjä.  Listattuina painopisteinä hän nosti esille seuraavat: Euroopan kilpailukyky, Euroopan turvallisuuspolitiikka, yhtenäisyys, maatalouspolitiikka, EU:n laajentuminen, muuttoliike ja väestökysymykset. Monia laajoja alueilta.

Naisen asema Unkarissa herätti osanottajissa erityisen paljon kiinnostusta.  Suurlähettilään mukaan naisen asema ei maassa ole huono, mutta kehittämistä siinä kyllä on.  Hän toi esiin myös perinteisen naisen roolin, joka paikoitellen on maassa edelleen vahva.  On tiedossa, että maan hallituksessa ei ole yhtään naisministeriä, mutta vahvoja naisia toimii johtavissa asemissa erityisesti yrityselämässä sekä myös julkisella sektorilla ja monissa järjestöissä.  Myös urheilussa voitokkaita naisia on valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Unkarilaiset naisjärjestöt ajavat vahvasti naisten aseman kehittämistä sekä työelämässä että muilla aloilla.

Suurlähettiläs Klára Breuer totesi Suomessa ollessaan kokeneensa konkreettisesti miten vahvat siteet Suomella ja Unkarilla on eri tasoilla ja miten tiivis yhteydenpito näkyy erityisesti kansalaistoiminnassa.  Myös vierailuun osallisistuneista Eurooppanaisista monet totesivat omat pitkäaikaiset Unkari-yhteytensä.

Aktiivista keskustelua käytiin välittömästi suurlähettilään esityksen jälkeen osanottajien monine kysymyksineen.  Keskustelu jatkui myös epävirallisemmin unkarilaisten herkkujen ääressä.

Eurooppanaisten vierailut kunkin EU-puheenjohtajamaan suurlähetystöön ovat tärkeitä, tämä perinne jatkukoon!

Anneli Temmes

Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin suuntaviivat lupaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa

Euroopan unionin komission uudelleen valitun puheenjohtajan, Ursula van der Leyenin poliittiset suuntaviivat -ohjelma on vaikuttavaa, mutta myös suhteellisen selkeää ja helppoa luettavaa. Jos haluaa saada kuvan ja käsityksen siitä, mitä ja miten tulevalla komission kaudella EU:ssa painotetaan ja tullaan tekemään, kannattaa suuntaviivoihin tutustua.

Von der Leyen tiivistää: Näinä aikoina tarvitaan unionia, joka on nopeampi ja yksinkertaisempi, joka toimii kohdennetummin ja yhtenäisemmin ja joka tukee paremmin ihmisiä ja yrityksiä. Meidän on nyt keskityttävä panemaan täytäntöön sovitut toimet, tekemään tiivistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa ja vastaamaan suurimpiin haasteisiimme. Tämän vuoksi haluan määritellä kohdennetut ja yhteiset tavoitteet vuoteen 2030 saakka ja sen jälkeen selkeät tavoitteet ja tulokset seuraavilla painopistealoilla: Puolustus ja turvallisuus, kestävä vauraus ja kilpailukyky, demokratia ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Tasa-arvon unioni

Edellä mainitut kolme laajaa asiakokonaisuutta käydään EU:n tulevaisuuden suuntaviivoissa läpi niin konkreettisella tasolla kuin se tällaisessa asiakirjassa lienee mahdollista. Kaikki nuo asiakokonaisuudet ovat myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta tärkeitä, joten vuoden 2025 jälkeiselle ajalle ehdotettuja sekä sukupuolten tasa-arvostrategian että myös rasismin vastaisten strategian valmistelua on syytä pitää tarkasti silmällä. Silmällä pitoon ja vaikuttamiseen meillä on erinomaiset väylät kansanedustajiemme, meppiemme ja naisverkostoyhteistyönkin avulla.

Aikaisempi tasa-arvon valtavirtaistamisen idea vaikuttaisi toimivan myös tulevassa valmistelussa. Komission puheenjohtaja painottaa, että tulevassa tasa-arvostrategiassa esitetään suunnitelma naisten oikeuksien vahvistamiseksi kaikilla aloilla sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunnasta naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen politiikassa ja työmarkkinoilla, EU:ssa ja EU:n toimielimissä. Hän myös kannatta ajatusta naisten oikeuksien etenemissuunnitelmasta, joka on tarkoitus esittää seuraavana kansainvälisenä naistenpäivänä eli 8. maaliskuuta 2025.

Von der Leyen lupaa suuntaviivoissaan myös asettaa kansalaiset demokratian ytimeen mm. tiivistämällä yhteistyötä sellaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, joilla on asiantuntemusta ja tärkeä rooli yhteiskunnallisten kysymysten ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Niin ikään luvataan tehdä myös yhteistyötä paikallistason valtuutettujen kanssa kansalaisten osallistamiseksi, jotta saadaan parempi käsitys siitä, miten unioni vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Alueiden komitea on tässä yhteistyössä tärkeä. Olemme naisjärjestöissä olleet erityisen huolestuneita kapenevista demokratiasta ja vaikuttamismahdollisuuksista myös Suomessa.

Komission puheenjohtaja kiinnittää myös huomion siihen, että viime vuosien kriisit ovat vaikuttaneet suoraan monien eurooppalaisten elämänlaatuun – elinkustannuksiin, asumiseen ja energiaan, tulojen oikeudenmukaisuuteen sekä jakolinjojen ja eriarvoisuuden syntymiseen. Kehitys, joka näkyy myös meillä.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistettävä

Von der Leyen toteaakin, että samalla kun yhteiskuntamme ja taloutemme muuttuvat jatkuvasti ja muutosvauhti kiihtyy, meidän on keskityttävä elämänlaatumme ylläpitämiseen ja parantamiseen. Meidän on yhdistettävä jälleen yhteiskuntamme ja varmistettava, että se toimii kaikkien hyväksi ja tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet ja laadukkaat työpaikat.

Puheenjohtajan suuntaviivoissa korostetaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä, ja alleviivataan sitä, että meidän on toimittava entistä tehokkaammin aloilla, joilla kaivataan lisää edistystä.  Tälle luodaan hänen mukaansa puitteet uudessa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevassa toimintasuunnitelmassa.  Suunnitelman on tarkoitus sisältää aloitteita mm. digitalisaation vaikutuksista työelämään, tekoälyn hallinnasta, etätyöstä ja ainaisen käytettävissä olemisen kulttuurin vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen jne.

Esitys laadukkaita työpaikkoja koskevasta etenemissuunnitelmasta laaditaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Sillä on tarkoitus tukea oikeudenmukaisia palkkoja, hyviä työoloja ja työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien koulutusta ja oikeudenmukaisia ammatillisia siirtymiä erityisesti lisäämällä työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta.

Myös Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua taloudellisten ja sosiaalisten muutosten yhteydessä vahvistetaan, ja yhdessä Euroopan ammattijärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kanssa tehdään uusi Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskeva sopimus vuoden 2025 alussa.

Köyhyyden perimmäisiin syihin suuntaviivoissa sen sijaan aiotaan puuttua kaikkien aikojen ensimmäisen köyhyyden vastaisen EU:n strategian avulla. Osana tätä strategiaa aiotaan vahvistaa lapsitakuuta, jotta voimme ehkäistä ja torjua sosiaalista syrjäytymistä koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden keskeisten julkisten palvelujen avulla.

Suomessakin paljon puhututtanut ja erityisesti naisiin, yksinhuoltajiin ja perheisiin vaikuttava asumiseen käytettävä kasvanut tulojen osuus eli vuokrien ja asuntojen hinnat sekä sosiaalinen asuntotuotanto ja näihin kohdistunut investointivaje nousevat vahvasti esiin puheenjohtajan ohjelmassa. Von der Leyen aikookin nimittää komission jäsenen, jonka vastuualueisiin kuuluu muun muassa asuminen. Lisäksi on aikomus esittää kohtuuhintaista asumista koskeva eurooppalainen suunnitelma sekä yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa kehittää kohtuuhintaisia ja kestäviä asuntoja koskevan yleiseurooppalaisen investointijärjestely.

Edelleen ohjelmassa korostetaan, että meidän (EU) on puututtava myös kaikenlaiseen muuhun eriarvoisuuteen. Tulevina vuosina Euroopalla on edessään useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa eläkkeisiin, julkisiin palveluihin, työvoimapulaan, julkisen talouden kestävyyteen sekä sukupolvien ja alueiden välisiin eroihin. Lisäksi on päättäväisesti torjuttava yleistyvää verkkokiusaamista laatimalla verkkokiusaamisen torjumista koskevan toimintasuunnitelma.

Meppimme Euroopan parlamentin valiokunnissa

Tasa-arvoasioiden kannalta tärkeässä FEMM – naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo -valiokunnassa Suomella on edustajina Henna Virkkunen varsinaisena ja Maria Guzenina varajäsenenä.

Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokuntaa peräti johtaa suomalainen eli Li Andersson. Myös muissa tasa-arvon kannalta tärkeissä valiokunnissa on Suomella hyvä edustus.

Tekstin koosti Päivikki Kumpulainen

Ursula von der Leyen: EU:n poliittiset suuntaviivat https://commission.europa.eu/document/download/e6cd4328-673c-4e7a-8683-f63ffb2cf648_en

Myös komission komission Strateginen ohjelma 2024–2029 https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/strategic-agenda-2024-2029/

https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/strategic-agenda-2024-2029

Naiset menestyivät eurovaaleissa –odotamme vahvaa tasa-arvotyötä myös uusilta mepeiltämme

Keskikesä on juhlittu, sitä ennen on kukin tahoillaan ja tavoillaan tehnyt eurovaalien kampanjatyötä.  Eurooppanaiset ei järjestönä ja järjestäytyneesti kampanjoinut näissä vaaleissa, sillä tasokkaasta suunnitelmastamme ja rahoitushakemuksestamme huolimatta ulkoministeriö ei myöntänyt avustusta vaalityöhön. Näin kävi myös monelle muulle nais- ja yhteistyöjärjestölle. Kansalaisjärjestöjen rahoituksen sekä vaikuttamisen ja kuulemisen heikkeneminen onkin varteen otettava uhka nyt, kun hallitus on valmistellut uuden kansalaisvaikuttamisen strategian. Huolimatta rahoituksen eväämisestä Eurooppanaisten, Suomen Akateemisten Naisten Liiton ja Suomen Naisliiton Helsingin yhdistyksen yhteinen vaalipaneeli kuitenkin pidettiin yhteistyössä Eurooppalaisen Suomen kanssa 7.5. Oodissa. Paneeli oli yleisömenestys, ja sen voi vieläkin katsella Eurooppalaisen Suomen striimistä, joka löytyy osoitteesta Eurooppa-päivä 2024 – YouTube, noin kohdasta 7:10   https://www.youtube.com/watch?v=anCwpxf2Nn0

Eurovaalit on siis käyty ja uudet meppimme ovat asettumassa Brysseliin ja aloittelemassa tai jatkamassa tärkeää työtään. Suomen äänestysprosentti oli 42,4 eli vielä hitusen heikompi kuin 2019 vaaleissa. Naisten äänestysprosentti meillä oli 44,0 ja miesten 40,8 %, eli me naiset äänestimme jälleen miehiä aktiivisemmin. Eduskuntapuolueiden eurovaaliehdokkaista enemmistö (52 %) oli naisia. Eurovaalit olivat monessa mielessä naispoliitikkojen vaalit. Naisehdokkaiden osuus oli suurin SDP:ssa, jonka listan 20:stä ehdokkaasta peräti 14 on naisia. Myös Vasemmistoliitto ja Vihreät kunnostautuivat naisehdokkaillaan. Perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja RKP:n listoilla oli sen sijaan miesenemmistö. Valituista mepeistä yhdeksän on naista ja kuusi miestä. Toivotamme kaikille onnea ja menestystä todella tärkeässä ja merkityksellisessä työssä seuraavalla parlamenttikaudella.

Nyt työnsä jättänyt parlamentti oli monessa mielessä jäsenvaltioiden tasa-arvotyön välineiden kehittämisessä menestyksellinen. Jäsenmaat saivat tuekseen EU-tason säätelyä ja parannusta muun muassa perhevapaisiin, palkka-avoimuuteen, tasa-arvon toteuttamisen rakenteisiin ja seurantaan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja vihapuheen hallintaan. Kysyimme vaalipaneelissamme jo tutun kysymyksen Onko EU naisen paras ystävä? Tulevalla kaudella testataan tätä vahvasti mitä todennäköisimmin oikeusvaltio-, demokratia- ja turvallisuuskysymyksissä. Euroopan tasa-arvoinstituutin viime vuonna julkaisemassa tasa-arvoindeksissä Suomen sijoitus laski sijalle 8 sijalta 4. Väkivaltatilastoissa Suomi on EU:n toiseksi vaarallisin maa naisille. Koulutuksen ja työelämän segregaation EIGE nostaa myös esille tutkimuksessaan. Siinä Suomi on EU:n häntäpäässä. Palkkatasa-arvo on edennyt häpeällisen hitaasti, jos lainkaan.  Tällaiseen olotilaan emme saa turtua, joten muun muassa edellä mainituissa kysymyksissä meidän on edelleen ravisteltava myös meppejämme.

Päivikki Kumpulainen

Eurooppanaiset Belgian suurlähetystössä 29.4.2024 – Erityinen puheenjohtajuus

Vierailulla kuulimme edustuston päällikkönä toimivan lähetystöneuvos Jean De Lannoy´n katsauksen meneillään olevaan puheenjohtajakauteen 1.1. – 30.6.2024. Belgia toimii neuvoston puheenjohtajana kolmattatoista kertaa ja jatkaa edellisen puheenjohtamaan Espanjan työtä. Poikkeuksena yleiseen työskentelytapaan on, että Belgian kaudella ei seuraavan puheenjohtajamaan kanssa tehdä ohjelmaa yhdessä, koska uusi komission kausi on alkamassa.  Syksyllä, parlamenttivaalien jälkeisellä uuden komission kaudella puheenjohtajuutta hoitaakin sitten Unkari.

Tunnuslauseen Belgian puheenjohtajakaudella on ollut ”suojelu, vahvistaminen, valmistautuminen”.  Kaudella keskitytään erityisesti seuraaviin aihealueisiin: oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja yhtenäisyyden puolustaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen, vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttaminen, sosiaali- ja terveysalan asialistan vahvistaminen, ihmisten ja rajojen suojeleminen ja globaalin Euroopan edistäminen.

Belgian kausi neuvoston puheenjohtajana sijoittuu haastavaan aikaan. Lähetystöneuvos Jean De Lannoy sanookin, että tämä on erityinen puheenjohtajuus, koska se on viimeinen komission kaudella.
– Yleensä puheenjohtajakaudelle asetamme prioriteetteja, mutta komission kauden viimeisen puheenjohtajuuden vuoksi me voimme vain täydentää aiempaa agendaa.

Puheenjohtajakausi on nyt puolessa välissä. DeLannoy täsmentää, että kauden lopulla fokusoidaan ilmastokysymyksiin, terveyteen ja ihmisoikeuksiin ja EU:n integraatioon. Tärkeitä ovat myös sosiaalisen ulottuvuuden kysymykset ja balanssi laajentuvan unionin maiden kanssa, jotta EU voi ottaa vastaan uusia jäsenmaita. Tämä ei ole helppo kysymys, koska päätöksenteon konsensusvaatimuksen vuoksi EU tarvitsee sopimusten uudistamista, toteaa DeLannoy.
– Tulevina viikkoina keskustelemmekin siitä, miten työskentelemme tehokkaammin, koska laajentumisessa on tapahtumassa paljon.

Eurooppanaiset nosti esille Belgian ja myös tulevien puheenjohtajakausien tavoitteista tärkeänä terveys- ja ihmisoikeuskysymykset. Ne ovat aivan keskeinen asiakokonaisuus tasa-arvon ja sukupuolten tasa-arvon kehityksen kannalta.  Eurooppanaisten mielestä erityisesti pandemia osoitti, että EU tarvitsee kipeästi yhteisen terveysstrategian, joka sisältää kattavasti lääketuotannon, terveyspalveluiden ja järjestelmän sekä maahanmuutto- ja henkilöstön rekrytointikysymyksiä. Esityksemme sai myönteisen vastaanoton.

Kuten DeLannoy tiivisti lopuksi, tulevaisuudesta emme tiedä vielä paljon, sillä kaikki toimijat odottavat valintoja ja komission tulevaa työtä ja ohjelmaa. Syksyllä Eurooppanaiset järjestääkin vierailua Unkarin suurlähetystöön ja odottaa mielenkiinnolla vuoropuhelua seuraavan puheenjohtajamaan kanssa.

Teksti: Päivikki Kumpulainen

Mistä tukea tasa-arvolle Ukrainan jälleenrakennuksessa ja matkalla EU:n jäseneksi

Naisten näkökulma ja panos Ukrainan talouden, työelämän, koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalisein infrastruktuurin jälleenrakentamisessa ja poliittisessa päätöksenteossa sekä käytännön työssä on ensiarvoisen tärkeää. Tämä siksi, jotta tulevaisuus olisi kestävä ja tasapainoinen.

Sodan vuoksi Ukrainasta on muuttanut pois noin 7 – 8 miljoonaa ihmistä. Heistä n. 80 – 90 % on naisia ja lapsia. Lisäksi niiden naisten resurssit, jotka ovat jääneet, ovat nyt sidotut välttämättömään toimeentulon ja elämisen perusasioiden hoitamiseen. Myöskään naisten ääni ei kuulu riittävästi politiikassa ja päätöksenteossa.

Eurooppanaisten tilaisuudessa maaliskuun 1. päivä puhunut professori Olena Podoleva näkee sodan keskellä myös mahdollisuuksia. Hän uskoo, että sodan vuoksi maanpakoon joutuneista ukrainalaisista useimmat palaavat kotiin heti, kun palaaminen on turvallista. Samalla EU:n demokraattiset arvot vahvistuvat heidän kokemustensa myötä myös Ukrainassa.

Talouteen ja yritystoimintaan perehtynyt ja tasa-arvokysymyksistä kiinnostunut Podoleva iloitsi myös siitä, että moni Ukrainassa asuva nainen on perustanut toimeentulolähteeksi oman yrityksen. Se tukee maan taloudellista kehitystä. Ukrainan sijoitus kansainvälisessä tasa-arvovertailussa on myös parantunut sodan aikana, ja naisten osuus on kasvanut muun muassa maan asevoimien ja hallinnon johtotehtävissä.

Podoleva toivoo vuoropuhelua ja yhteistyötä suomalaisten naisjärjestöjen ja aktiivien kanssa tasa-arvokysymyksissä, sillä suomalaisilla on hänen mukaansa paljon annettavaa omiin kokemuksiinsa ja tietoon perustuen.

EU:n tuki myös tärkeää

EU:ssa on olemassa ja meneillään useita järjestelyjä, kampanjoita ja käytännön toimia itäisen Euroopan maiden ja erityisesti nyt Ukrainan tilanteen tueksi. Tukea on tarjolla niin hallituksille kuin kansalais- ja naisjärjestöille. Tukitoimissa on vahvasti huomioitu sukupuolten tasa-arvon toteutumisen edistäminen sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta.

Europarlamentaarikko, Ukraina-asiantuntija Heidi Hautala muistutti siitä, että muun muassa EU:n viimeisin tukipaketti Ukrainalle vaatii naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisestä jokaisella yhteiskunnan tasolla EU:n tasa-arvotoimintasuunnitelman mukaisesti. Tuen käyttöä seurataan myös tasa-arvovaikutusten näkökulmasta.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen valaisi erityisesti EU:n tukea ja toimenpiteitä Ukrainan naisille. Samalla hän kuitenkin muistutti siitä, että on tarkasteltava ja huomioitava kaikkia sodan takia vaikeassa asemassa olevia ryhmiä ja sukupuolia; gender-käsite on ymmärrettävä laajemmin kuin vain mies-nainen -sukupuolia koskevaksi.

Tärkeä ohjenuora ja tukiväline on EU:n toimintaa ohjaava EU:n tasa-arvostrategia sekä EU:n Naiset, rauha ja turvallisuus -työ. Myös esimerkiksi projekti Women`s acces to justice tukee Istanbulin sopimuksen oikeuksien toteutumisen edistämistä ja EU Dialogue puolestaan tukee Naiset, rauha ja turvallisuus -agendan implementointia ja naisten osallistumista rauhanprosesseihin itäisen Euroopan maiden hallinnoissa.

Lisäksi EU- jäsenyyttä hakiessaan maan on sitouduttava vahvistamaan sukupuolten tasa-arvoa ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia työllisyydessä, koulutuksessa, taloudessa ja yhteiskunnassa päätöksenteossa. Ukrainan kanssa tehdyssä assosiaatiosopimuksessa on määritelty yksityiskohtaisemmin, mitä tekoja siltä odotetaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi: muun muassa Istanbulin sopimuksen ratifiointia ja eräiden tasa-arvon edistämiseen liittyvien EU-lakien täytäntöönpanoa.

Miten naisjärjestöt pystyvät tuen hyödyntämään

Nämä ylhäältä säädetyt ja kirjoitetut EU-normit ja vaatimukset on tarkoitettu toteutettavaksi kaikilla hallinnon tasoilla, niin paikallistoimijoille, kansalaisyhteiskunnalle kuin lainlaatijoillekin. Riskinä kuitenkin on heikko sitoutuminen ja heikko täytäntöönpano, johon vaikuttavat intressi- ja arvoristiriidat sekä se, miten ihmisoikeudet ja gender-ajattelu politiikassa toimii, huomauttaa Karjalainen.

Merkittävää on erityisesti se, miten ukrainalaiset kansalais- ja erityisesti naisjärjestöt saavat EU:n tukitoimista tietoa, miten ne kokoavat voimansa ja pystyvät yhdessä vaikuttamaan ja käyttämään olemassa olevia työvälineitä siten, että naisten osallistuminen on mahdollista ja että jälleenrakennustyössä ja jäsenyysprosessissa hyvät tavoitteet toteutuvat ja tasa-arvo koko yhteiskunnan tasolla edistyy.

Eurooppanaisten tilaisuus oli hieno mahdollisuus verkostoitua ukrainalaisen tasa-arvotoimijan, Olena Podolevan ja suomalaisten naisjärjestöjen aktiivien kesken. Toivottavasti yhteistyö pääsee hyvään vauhtiin ja voimme myös Suomessa yhteistyössä naisjärjestöjen kesken vaikuttaa siihen, että Ukrainan jälleenrakennus ja jäsenyysneuvottelut ottavat vakavasti ja aidosti huomioon sukupuolten tasa-arvon edistymisen.

In solidarity with Ukrainian Women!

Yllä artikkelikuvassa: vasemmalta Tyyne Karjalainen, Merja-Maaria Turunen, tilaisuuden juontaja, Olena Podoleva ja Päivi Luna, Eurooppanaisten pj.

Ukraina nyt, naisten rooli jälleenrakennuksessa ja matkalla EU-jäseneksi

Eurooppanaiset järjestää tilaisuuden Ukrainan tilanteesta, erityisesti naisten asemasta ja roolista nyt ja jälleenrakennuksessa; näkökulmana talous, tasa-arvo, demokratia ja ihmisoikeudet

Perjantaina 1.3.2024, kello 14–15.30 Eurooppasalissa, Malminkatu 16, Helsinki,

Ilmoittautuminen tästä linkistä viimeistään 26.2.2024 https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdTrKHxiWl6b97he7rGYED755HnDVdWiFmMFMIjJbx1O1w2LQ/viewform?vc=0&c=0&w=1&flr=0

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdTrKHxiWl6b97he7rGYED755HnDVdWiFmMFMIjJbx1O1w2LQ/viewform?vc=0&c=0&w=1&flr=0

Ohjelma

Tilaisuuden avaus, Päivi Luna, Eurooppanaisten puheenjohtaja

Ukraina nyt, naisten rooli jälleenrakennuksessa ja matkalla EU-jäseneksi / The role of women in Ukraine now, in the postwar rebuilding and moving towards EU membership, Professor Olena Podoleva *)

Keskustelu

Asiantuntijapuheenvuoro, europarlamentaarikko Heidi Hautala – video

Asiantuntijapuheenvuoro, TutkijaTyyne Karjalainen Ulkopoliittinen Instituutti

Keskustelu

Päätössanat 

Tilaisuuden pääkieli on englanti, tilaisuus päättyy 15.30

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu – Lämpimästi tervetuloa!

*) Prof. of economics, PHD, merited economist of Ukraine, expert on gender issues, the coordinator of projects for supporting women in Business Empowerment, financed by Ministries of Foreign Affairs of Norway, Estonia and others.

Prof. Podoleva emphasizes that the first country, which supported her ideas was Finland, first of all the Finish Ambassador Ms. Arja Makkonen.

Presidentin vaalit 2024 – naisehdokkaat tentissä

Eurooppanaiset kysyi kolmelta naispresidenttiehdokkaalta arvojohtajuudesta ja turvallisuudesta: miten nämä näkyisivät ja kuuluisivat heidän presidenttiydessään.

Aakkosjärjestyksessä kolmantena julkaisemme Jutta Urpilaisen vastaukset viiteen kysymykseemme.

Miten arvojohtajuutenne erityisesti on näkynyt työssänne ja miten sitä toteuttaisitte ja miten se näkyisi työssänne presidenttinä?

Olen työssäni komissaarina asettanut selkeät henkilökohtaiset prioriteetit, jotka heijastelevat arvojani. Nämä prioriteetit ovat nuoret ja koulutus. Aivan erityisesti olen halunnut kiinnittää huomiota siihen, että edesauttaisimme tyttöjen pääsyä laadukkaaseen koulutukseen. Naisten ja tyttöjen koulutuksella on positiivisia ulkoisvaikutuksia koko yhteisölle.

Presidentti voi arvojohtajana kiinnittää huomiota epäkohtiin ja johtaa omalla esimerkillään. Olen urallani saanut rikkoa monta lasikattoa ja haluan tehdä töitä sen eteen, että perässäni tulee muita naisia.

Naisten asema ja rooli rauhan ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä ja edustuksissa on vielä vähäinen. Lisäksi turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut ja muuttuu. Millaisia rooleja naisilla voisi olla ja miten edistäisitte tasa-arvoa turvallisuuspolitiikassa ja -tehtävissä kansainvälisesti, EU- ja kansallisella tasolla?

Tasa-arvo kuuluu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöön. Naisilla ja myös nuorilla on ratkaiseva rooli pysyvän rauhan saavuttamisessa ja ylläpitämisessä.  Naisten osallisuuden merkitystä tulee tarkastella laajasti: esimerkiksi ilmastonmuutos on globaali turvallisuusuhka, josta on muodostumassa myös yksi mahdollinen konfliktien juurisyy. Naisia voimaannuttamalla on usein mahdollista parantaa koko yhteisön sopeutumista ilmastonmuutokseen ja toimeenpanna ruohonjuuritason ilmastotoimia.

 Presidenttinä puhuisin YK:n 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanon ja naisten määrän rauhanprosesseissa kasvattamisen puolesta. Naisia tulee nimittää enemmän YK:n välittäjiksi ja neuvottelijoiksi, ja naisten roolia kriisiajan tehtävissä on vahvistettava. Suomen naisrauhanvälittäjäverkoston jäsenenä antaisin mielelläni näkyvyyttä suomalaisten naisten rauhanvälitysosaamiselle.

Naisten ja tyttöjen demokraattiset ja ihmisoikeudet on monessa Euroopankin maassa haastettu viime vuosina (esim. anti-gender -ilmiö). Miten tähän kehitykseen ja näihin ilmiöihin tulisi mielestänne vastata, ja millainen rooli Suomella voisi tässä työssä olla?

 Kuten todettua, tasa-arvo kuuluu Suomen ulkopolitiikan keskiöön. Tämän alleviivaaminen ja toisaalta myös riittävistä kehitysyhteistyöresursseista huolehtiminen on erityisen tärkeää aikana, jona tasa-arvokehitys globaalisti uhkaa ottaa takapakkia. Pitäisin järkevänä, että Suomi hyödyntäisi EU:n leveämpiä hartioita omien ulkopolitiikan prioriteettiensa, kuten tasa-arvon, edistämiseen.

Presidenttinä en arastelisi ottaa tasa-arvoon liittyviä epäkohtia puheeksi kahdenvälisissä tapaamisissa tai puhua tasa-arvon ja itsemääräämisoikeuden puolesta monenkeskisissä pöydissä.

 Naisiin kohdistuva väkivalta (ml. nettiväkivalta) ja perheväkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus ja ihmisoikeuskysymys. Miten sitä tulisi ja voitaisiin tehokkaammin suitsia niin kansainvälisesti, EU:ssa kuin kansallisestikin? Millaista Suomen roolia ja millaisia keinoja tässä asiassa kannattaisitte ja edistäisitte?

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maailman suurimmista ihmisoikeusongelmista. Seksuaalisen väkivallan käyttö aseena konflikteissa on sotarikos, josta vastuulliset on saatettava oikeuden eteen –jokaisessa maailmankolkassa. 

Komissaarina olen vastannut EU:n puolesta EU:n ja YK:n globaalin Spotlight-kumppanuuden toimeenpanosta. Spotlight on monialainen ohjelma, jonka kautta on edistetty muun muassa lainsäädännön uudistamista globaalin etelän maissa, sillä valitettavasti monessa paikassa lainsäädäntö ei tunnista kaikkia väkivallan muotoja rikoksiksi. Presidenttinä antaisin mielelläni tukeni vastaavanlaisille monenkeskisille pyrkimyksille.  Suomessa tasavallan presidentti voi tehdä osansa asenteiden muuttamiseksi. Liian usein ilmoituskynnys on liian korkea tai väkivalta jää tunnistamatta. Presidentti voi myös antaa tunnustusta kolmannelle sektorille työstä väkivallan kitkemiseksi ja väkivaltaa kokeneiden tukemiseksi.

Presidentin vaalit 2024 – naisehdokkaat tentissä

Eurooppanaiset kysyi kolmelta naispresidenttiehdokkaalta arvojohtajuudesta ja turvallisuudesta: miten nämä näkyisivät ja kuuluisivat heidän presidenttiydessään.

Aakkosjärjestyksessä toisena julkaisemme Sari Essayahin vastaukset viiteen kysymykseemme.

Miten arvojohtajuutenne erityisesti on näkynyt työssänne ja miten sitä toteuttaisitte ja miten se näkyisi työssänne presidenttinä?                   

Olen puolueen puheenjohtajana, kansanedustajana ja ministerinä perustanut toimintani kristillisdemokraattisten arvojen edistämiseen, ja se heijastuu tietysti kaikkeen toimintaan. Olen ollut aktiivinen nuoresta lähtien monissa ihmisoikeuksia edistävissä kansalaisjärjestöissä kuten Amnestyssä ja UN Womenissä. Olin vuosia mukana Kehitysvammaisten Tuki Ry:n eettisen neuvoston jäsenenä puolustamassa vammaisten oikeuksia elämään, hoivaan ja huolenpitoon, koulutukseen ja työelämä osallisuuteen sekä turvalliseen vanhuuteen.

Eduskunnassa olen ollut mukana eduskunnan ihmisoikeusryhmässä, vammaisasioiden yhteistoimintaryhmässä, puheenjohtajana uskonnon- ja omantunnonvapausryhmässä, antisemitismin vastaisessa työryhmässä ja Lapsen puolesta ryhmän varapuheenjohtajana. Euroopan parlamentissa toimin myös ihmisoikeusjulkilausumia muovanneessa työryhmässä EPP-ryhmän edustajana ja myös siellä ihmisoikeus- ja uskonnonvapaus sekä antisemitismin vastaisissa työryhmissä.

Presidentillä on roolia juuri kansakunnan yhtenäisyyden vaalijana. Tarvitsemme toisia kunnioittavaa keskusteluilmapiiriä. Yhteiskunnallinen luottamus on tärkeä ja varjeltava asia. Jos menetämme luottamuksen, se heijastuu ihmisten hyvinvoinnista kansantalouteen ja yhteiskuntarauhaan saakka. Toisia kunnioittava keskusteluilmapiiri luo uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta kehittää ja luoda uutta, kokeilla asioita. Kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas, koemme olevamme turvassa. Tämä luottamus on ollut pohjoismaisten yhteiskuntien vahva liima. Presidenttinä haluaisin tuoda eri taustoista tulevia ihmisiä yhteen keskusteluihin ja kohtaamisiin.

Naisten asema ja rooli rauhan ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä ja edustuksissa on vielä vähäinen. Lisäksi turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut ja muuttuu. Millaisia rooleja naisilla voisi olla ja miten edistäisitte tasa-arvoa turvallisuuspolitiikassa ja -tehtävissä kansainvälisesti, EU- ja kansallisella tasolla?

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuuluu naisten ääni. Näin ei valitettavasti ole suurimmassa osassa maailmaa. Naisten aseman vahvistaminen ja äänen kuuluminen on tärkeä tavoite, johon voidaan tähdätä esimerkiksi kehitysyhteistyöllä ja pitämällä naisten asemaa maamme kehitys- ja ulkopolitiikan painopisteenä jatkossakin. Kannustaisin tyttöjä ja naisia sotilasuralle vapaaehtoisen asevelvollisuuden pohjalta. Tukisin myös vahvasti naiset, rauha ja turvallisuus päätöslauselman ja sen kansallisen toimintaohjelman toteuttamista ja sen huomioimista myös Naton rakenteissa.

Naisten ja tyttöjen demokraattiset ja ihmisoikeudet on monessa Euroopankin maassa haastettu viime vuosina (esim. anti-gender -ilmiö).
Miten tähän kehitykseen ja näihin ilmiöihin tulisi mielestänne vastata, ja millainen rooli Suomella voisi tässä työssä olla?

Presidenttinä nostaisin keskusteluun ennen kaikkea perhe-elämään, työelämän tasa-arvoisuuteen ja naisyrittäjyyteen liittyviä asioita. Esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa meillä on vielä haasteita raivattavana. Naisia ja miehiä on kohdeltava tasa-arvoisesti niin koulutuksessa kuin työelämässäkin. Kannatan samapalkkaisuutta, mahdollisuuksien tasa-arvoa ja perheiden valinnanvapautta. Joustavat ja kattavat vanhempain- ja hoitovapaajärjestelmät sekä laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut edistävät naisten ja miesten mahdollisuuksia perheen ja työn yhdistämiseen. Tasa-arvoa on työmarkkinoilla edistettävä korvaamalla tai tasaamalla vanhemmuudesta työnantajille koituvia kuluja. Ammatilliseen segregaatioon on vaikutettava. Samoin nostaisin esille sen, että lähisuhdeväkivalta on edelleen ongelma myös meillä, ja tästäkin asiasta on puhuttava.

Euroopan parlamentissa ollessani korostin naisten pääsyä raskausajan äitiyspalveluihin, joilla voidaan tukea äitiyttä sekä lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Myös Suomen presidenttinä tekisin tunnetuksi globaalisti suomalaista neuvolajärjestelmää, joka tukee lisääntymisterveyttä ja ehkäisee lapsikuolleisuutta.

Suomessa monet asiat ovat lain tasolla kunnossa, mutta käytännössä – kuten työmarkkinoilla, eläkekehityksessä tai etenemismahdollisuuksissa – on vielä parantamista. Työmaata riittää myös Euroopassa. Esimerkiksi työ- ja perhe-elämän yhdistäminen on yhä haasteellista monissa EU-maissa, ja tämä johtaa helposti rakenteelliseen syrjintään ja esimerkiksi naisten eläkeköyhyyteen. Haasteet kasvavat, kun mennään Euroopan ulkopuolelle esimerkiksi Afrikkaan tai Lähi-itään. Suomen presidenttinä edistäisin mm. suomalaisen koulutusjärjestelmän mallia globaalisti. Toimisin myös YK:n puitteissa tyttöjen ja naisten tasa-arvon edistämisessä, ja muistuttaisin naisten roolista mm. konfliktinratkaisussa.

Naisiin kohdistuva väkivalta (ml. nettiväkivalta) ja perheväkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus ja ihmisoikeuskysymys. Miten sitä tulisi ja voitaisiin tehokkaammin suitsia niin kansainvälisesti, EU:ssa kuin kansallisestikin? Millaista Suomen roolia ja millaisia keinoja tässä asiassa kannattaisitte ja edistäisitte?

Lähisuhdeväkivallan uhrina on edelleen useimmiten nainen, vaikka myös naisten tekemään väkivaltaan on puututtava. Lähisuhdeväkivallan uhreja tulee tukea ja avun saamista helpottaa. Väkivallan vastainen ennaltaehkäisevä kasvatus on sisällytettävä osaksi varhaiskasvatusta, nuorisotyötä ja koulutusta. Esteettömiä matalan kynnyksen palvelukeskuksia väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville tulisi olla tarjolla tasapuolisesti ympäri maata. Riittävät resurssit on taattava kattavan turvakotiverkoston muodostamiseksi. Palveluissa on huomioitava erityisryhmät mm. vammaiset, maahanmuuttajat sekä seksuaalivähemmistöihin kuuluvat. Näissä tavoitteissa kannustaisin arvokeskustelijana hallitusta ja eduskuntaa toimimaan.

Konfliktialueilla tapahtuva naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on järkyttävän yleistä. Tämä nähdään vaikkapa terroristijärjestö Hamasin epäinhimillisen raa’assa toiminnassa naisia kohtaan. YK:n mekanismit dokumentoivat perusteellisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvia julmuuksia ja tiedämme siksi niistä paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten. Presidentin tulee ottaa kantaa naisiin kohdistuvan väkivallan tuomitsemiseksi myös kansainvälisissä pöydissä. Tällä hetkellä on esimerkiksi käynnissä UN Women järjestön, johon olen kuulunut kymmeniä vuosia, kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Tähän kampanjaan voi jokainen osallistua lahjoituksellaan.

Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin ja sanoa ko. teemasta tai siihen liittyvästä?
Maamme on tuettava ja toteutettava kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia terveyteen, koulutukseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa sekä estettävä alueellista ja taloudellista eriarvoistumista. Tarvitsemme molempia sukupuolia erilaisina ja toisiaan täydentävinä. Tavoitteena tulee olla jompaa kumpaa sukupuolta syrjivien rakenteiden muuttaminen ja yhteiskunnan tasa-arvo.

Presidentin vaalit 2024 – naisehdokkaat tentissä

Eurooppanaiset kysyi kolmelta naispresidenttiehdokkaalta arvojohtajuudesta ja turvallisuudesta: miten nämä näkyisivät ja kuuluisivat heidän presidenttiydessään.

Aakkosjärjestyksessä ensimmäisenä julkaisemme Li Anderssonin vastaukset viiteen kysymykseemme.

Miten arvojohtajuutenne erityisesti on näkynyt työssänne ja miten sitä toteuttaisitte ja miten se näkyisi työssänne presidenttinä?

Arvot näkyvät kaikessa työssäni ja ovat vahvasti määrittäneet koko poliittista uraani. Minulle tärkeimpiä arvoja ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja kestävyys. Nämä arvot pätevät niin kansallisesti hyvinvointivaltion puolustamisessa, tasa-arvon kasvattamisessa ja köyhyyden vähentämisessä, kuin myös kansainvälisesti ihmisoikeuksien johdonmukaisessa puolustamisessa, ilmastokriisin ratkaisemisessa ja rauhan edistämisessä.

Naisten asema ja rooli rauhan ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä ja edustuksissa on vielä vähäinen. Lisäksi turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut ja muuttuu. Millaisia rooleja naisilla voisi olla ja miten edistäisitte tasa-arvoa turvallisuuspolitiikassa ja -tehtävissä kansainvälisesti, EU- ja kansallisella tasolla?

Suurilla kriiseillä ja konflikteilla on aina sukupuolivaikutuksia. Sotaa paenneet naiset ovat erityisessä riskissä joutua hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreiksi. Sukupuolinäkökulma tulee huomioida kaikessa turvallisuuspolitiikassa. Esimerkiksi rauhanturvaajiksi tarvitaan lisää naisia.

Turvallisuuspoliittiseen keskusteluun tarvitaan lisää naisia. Turvallisuus on laaja-alainen käsite ja siitä puhuminen ei saa olla vain sotilasjohdon ja tiettyjen poliitikkojen käsissä. Naisten osuutta sekä konfliktien estämisessä, kuten rauhantyössä että rauhanneuvotteluissa ja rauhanrakentamisessa on lisättävä YK:n 1325-päätöslauselman mukaisesti. 

Oikeus turvalliseen elinympäristöön kuuluu kaikille. Esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys maassamme rikkoo naisten oikeutta turvalliseen elämään. Tasa-arvopolitiikan tulee olla tietoista ja määrätietoista niin Suomessa kuin kansainvälisillä foorumeilla ja kahdenvälisesti eri valtioiden välillä.

Naisten ja tyttöjen demokraattiset ja ihmisoikeudet on monessa Euroopankin maassa haastettu viime vuosina (esim. anti-gender -ilmiö). Miten tähän kehitykseen ja näihin ilmiöihin tulisi mielestänne vastata, ja millainen rooli Suomella voisi tässä työssä olla?

Suomen painopisteenä ulkopolitiikassa edistäisin tyttöjen ja naisten oikeuksia. Naisten ja tyttöjen oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo kuuluvat Suomen pitkäaikaisiin ihmisoikeuspolitiikan painopisteisiin. Naisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätökseen sekä naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia tulee vahvistaa sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän vastaista työtä tulee tehostaa. 

Anti-gender liike uhkaa erityisesti aborttioikeutta sekä muita seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Anti-gender liikkeen vastainen työ vaatii aktiivista naisten ja tyttöjen oikeuksien esillä pitämistä kaikessa poliittisessa vaikuttamisessa.

Naisiin kohdistuva väkivalta (ml. nettiväkivalta) ja perheväkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus ja ihmisoikeuskysymys. Miten sitä tulisi ja voitaisiin tehokkaammin suitsia niin kansainvälisesti, EU:ssa kuin kansallisestikin? Millaista Suomen roolia ja millaisia keinoja tässä asiassa kannattaisitte ja edistäisitte?

Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet naisista on kokenut fyysistä väkivalta, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. 

Suomea sitovat naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä useat kansainväliset sopimukset, tärkeimpänä Istanbulin sopimus. Oikeus elää ilman väkivaltaa on myös sisäisen turvallisuuden kysymys. Kansalaisilla tulee olla oikeus väkivallattomaan elämään niin julkisessa kuin yksityisessä tilassa. Naisten kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyys rikkoo vakavalla tavalla tätä oikeutta maassamme.

Istanbulin sopimus on tärkeä työkalu naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan myös kansainvälisesti. Huolestuttava kehitys tasa-arvon suhteen on saanut aikaiseksi sen, että Turkki on eronnut kyseisestä sopimuksesta ja Unkari on jättänyt sopimuksen ratifioimatta. Euroopan Unioni on ratifioinut sopimuksen kesäkuussa 2023 ja tämä antaa hyvän pohjan työskennellä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa vastaan EU:ssa.

Mitä muuta haluaisitte tuoda esiin ja sanoa ko. teemasta tai siihen liittyvästä?

Tahdon vielä korostaa, kuinka tärkeää on myös tyttöjen ja naisten tuoda äänensä kuuluville myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

Kiitos myös Eurooppanaisille tästä kyselystä presidenttiehdokkaille.

Katse menneeseen ja tulevaan

Mennyt vuosi oli tasa-arvokehityksen kannalta ristiriitainen. Erityisesti sodan raakuudessa ihmisoikeudet ja tasa-arvo kärsivät, mutta myös yleisemminkin ihmisoikeudet ja demokraattiset oikeudet ovat haastettuina.

On kuitenkin tärkeää, että tasa-arvopyrkimyksiä ja -työtä jatketaan. Kiitos kaikille, jotka olette olleet ja olette mukana edistämässä parempaa tulevaisuutta, kukin vaikuttamassa joko Eurooppanaisissa tai omilla tahoillanne!

Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin sanoin ”There can be no true equality without freedom from violence’.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen oikeusperustan vahvistaminen oli menneen vuoden aikana vahvasti esillä niin EU:n tasolla kuin kansallisesti. Hieman yllättäen viime syksyn aikana muun muassa Saksa ja Ranska ilmaisivat vastustavansa suostumusperustaisen raiskauspykälän sisällyttämistä valmisteilla olevaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa suitsevaan direktiiviin. Euroopan Parlamentin tasa-arvovaliokunta (FEMM) ilmaisi joulukuun istunnossaan syvän pettymyksensä siitä, että jotkut jäsenmaat ovat vesittämässä direktiivin keskeisintä perustaa.

Syksyllä 2023 kantautui ääniä siitä, että myös Suomi, vastoin jo voimassa olevan oman lainsäädäntönsä sisältöä, olisi EU-tasolla vastustamassa kyseistä kirjausta. Eurooppanaiset ilmaisi huolensa asiasta ja vaati verkostojensa kautta päättäjiä ja edustajiamme EU:ssa noudattamaan suuren valiokunnan aiempaa kantaa ja edistämään suostumusperustaista lainsäädäntöä myös EU-tasolla.

Olemmekin tyytyväisiä, että suuri valiokunta vahvisti joulukuun alun kokouksessa näkemyksensä ja tukensa suostumuksen puutteeseen perustuvan raiskauksen säätämiseksi rangaistavaksi komission esittämällä tavalla. Valiokunta myös painotti sitä, että sopu asiasta tulisi saada ennen ensi vuoden Euroopan parlamentin vaaleja ja että direktiivi tulisi voimaan mahdollisimman pian.

Myönteistä naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan torjunnan kannalta on sekin, että Euroopan neuvosto teki vihdoin viime vuoden kevään aikana päätöksen EU:n liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen. Sopimus tuli voimaan lokakuun 2023 alussa.

Parlamenttivaalien yhteydessä keväällä 2024 naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjuminen tulee varmasti olemaan yksi keskeisimpiä kysymyksiä. Jo nyt unionilla on työkaluja edistää ja seurata asiaa jäsenmaissa, ja lisää mahdollisuuksia kehittää työkaluja Istanbulin sopimuksen pohjalta ja mukaisesti on mahdollista rakentaa.

Presidenttiehdokkailta toivomme nykyistä laajemmin näkemyksiä ja arvojohtajuutta tasa-arvokysymyksissä. Euroopan parlamentin vaaliteemoja tulevat olemaan ainakin naisiin kohdistuva ja lähisuhdeväkivalta ja sen torjuminen, sosiaalisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvo EU:n ohjauksessa – ylipäänsä EU:n tasa-arvostrategian 2022-2025 valtavirtaistaminen ja sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin sisällyttäminen kaikkeen päätöksentekoon.

Vuosi 2024 alkaa vauhdikkaasti presidentin vaaleilla ja jatkuu Euroopan parlamentin vaalien vaikuttamistyössä ja tuoksinassa!

Eurooppanaisten syyskokous

Syyskokous pidetään 26.11.2024 kello 14-16.

Paikka: Euroopan komission Suomen-edustusto Malminkatu 16, 00100 Helsinki.

Kuulemme kokouksen alussa komission Suomen-edustuston päällikön, Maria Blässärin katsauksen tulevaan komission kauteen

Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat, muun muassa valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä hallitus sekä hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2025.

Kutsu ja asialista syyskokoukseen lähetetään jäsenille sähköpostilla hyvissä ajoin, sääntöjen mukaisesti viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Samalla pyydetään myös ilmoittautumaan kokoukseen.

Eurooppanaiset vierailee Unkarin suurlähetystössä

Unkarin puheenjohtajakausi on hyvää vauhtia kohta jo puolivälissä. Unkari keskittyy puheenjohtajakaudellaan seitsemään aihealueeseen, joita ovat EU:n kilpailukyvyn tehostaminen, EU:n puolustuspolitiikan vahvistaminen, johdonmukainen ja ansioihin perustuva laajentumispolitiikka, laittoman muuttoliikkeen torjunta, koheesiopolitiikan tulevaisuuden muovaaminen, viljelijäsuuntautuneen EU:n maatalouspolitiikan edistäminen ja väestöhaasteisiin vastaaminen.

Eurooppanaisten jäsenilleen suuntaama vierailu Unkarin Suomen suurlähetystöön järjestetään lokakuussa. Jäsenille on lähetetty kutsu, tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkki sähköpostissa jo aiemmin. Me kysymme ja keskustelemme muun muassa tasa-arvo- ja ihmisoikeuksien edistämisestä. Odotettavissa on mielenkiintoinen vierailu. Tule mukaan kysymään sinulle tärkeitä kysymyksiä. Voit lukea myöhemmin vierailun annista fb:stä ja Eurooppanaisten kotisivuilta.

Kevätkokous 29.4.2024

Säännöt (17.4.2023) – Eurooppanaiset

Esityslista 

1. Kokouksen avaus  

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa  

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys  

5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastuskertomus

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä

7. Muut asiat

8. Kokouksen päättäminen 

Ilmoittautuminen kokoukseen ja lähetystövierailulle:

https://docs.google.com/forms/d/164yXQIzr2LyKinC9lUoEiUm26ER_mIUxP-20gQFLEKg/viewform?edit_requested=true