Eurooppanaisten sääntömääräinen kevätkokous 2025 pidetään tiistaina 29.4. klo 16.00. Tilaisuuden aluksi kuulemme alustuksen komission tasa-arvon tiekartasta ja muista ajankohtaisista asioista. Puhujana neuvotteleva virkamies Eeva Raevaara TANE/STM. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n määräämät asiat.
Lämpimästi tervetuloa!
Sääntömääräinen kevätkokous
Aika: ti 29.4. klo 16.00-17.30 Paikka: Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki Ilmoittautuminen viimeistään 25.4. lähettämällä sähköpostia osoitteeseen sihteeri@eurooppanaiset.fi
Kokousmateriaali on jaossa kokouspaikalla ja toimitetaan sähköpostitse ilmoittautuneille etukäteen.
Esityslista:
1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokoukselle työjärjestys 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastuskertomus 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä 7. Muut asiat 8. Kokouksen päättäminen
Tervetuloa mukaan tilaisuuteen, jossa keskustellaan naisten roolista Ukrainan jälleenrakennuksessa ja tarkastellaan teemaa niin kansainvälisestä, suomalaisesta kun yksilö näkökulmasta. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Helsingin Yrittäjänaiset ry, Eurooppanaiset ry ja BPW Helsinki ry.
Tilaisuus pidetään keskiviikkona 23.4.2025 klo 17.00-19.00 Helsingin Yrittäjänaisten toimistolla, osoitteessa Uudenmaankatu 23 A2, Helsinki. Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen. Osallistujamaksu on 10€ per osallistuja.
Ohjelma:
Klo 16.30-17.00 Kahvitarjoilu ja verkostoituminen Klo 17.00 Tervetuloa – Eira Hovi, puheenjohtaja, Helsingin Yrittäjänaiset ry – Anneli Temmes, varapuheenjohtaja, Eurooppanaiset ry – Emma Puro, puheenjohtaja, BPW Helsinki ry Klo 17.10 Women in the Reconstruction of Ukraine – Dr. Olena Podoleva, Professor of International Marketing Klo 17.40 Naisyrittäjyys Suomessa: mahdollisuudet, opit ja haasteet – Eira Hovi, puheenjohtaja, Helsingin Yrittäjänaiset ry Klo 18.00 As an Ukrainian in Finland: expectations and experiences Klo 18.15 Suomen rahoitusmahdollisuudet kansalaisjärjestöjen hankkeille Ukrainan jälleenrakennuksessa Klo 18.35 Kysymyksiä ja keskustelua Klo 18.45 Päätöspuheenvuoro: Ukrainan rauhanrakentaminen naisten ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta – Katri Leino-Nzau, toiminnanjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto Klo 19.00 Tilaisuus päättyy
Viime aikoina tasa-arvotyötä on yhteiskunnassamme pyritty väheksymään ja pitämään vain muutamien puolueiden ajamana asiana, johon ei resursseja kannata laittaa. Tasa-arvon edistämiseen velvoittaa Suomessa kuitenkin tasa-arvolaki eli laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986). Lain mukaan erityisen tärkeitä tasa-arvotoimijoita ovat viranomaiset, työpaikat, oppilaitokset ja päiväkodit sekä koulutusta ja julkisia palveluita järjestävät tahot.
EU:n jäsenmaana Suomea sitovat myös EU:n perussopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan sukupuolten tasa-arvoa koskevat periaatteet sekä tasa-arvodirektiivit.
Perussopimuksen pohjalta EU pyrkii kaikissa toimissaan edistämään tasa-arvoa ja poistamaan eriarvoisuutta. Perusoikeuskirjassa korostetaan, että tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla. Tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle.
Suomi on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen myös useissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa (CEDAW), YK:n Pekingin julistuksessa ja toimintaohjelmassa sekä Euroopan neuvoston yleissopimuksissa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjunnasta.
Lisäksi yhdenvertaisuus määritellään lainsäädännössä muun muassa perustuslaissa. Perustuslain määritelmä yhdenvertaisuudesta kattaa sekä sukupuolen että muut henkilöön liittyvät tekijät.
Sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki asettaa edistämisvelvoitteita viranomaisille, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille ja oppilaitoksille sekä työnantajille. Tämän vuoksi käytännön edistämistyötä on usein hyödyllistä tehdä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmia yhdistäen.
Yhtiöihin kohdennetuissa tutkimuksissa on havaittu , että monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon huomiota kiinnittävien yhtiöiden tulos vaihtelee vähemmän kuin muilla. McKinseyn raportin perusteella yritysten kannattaa panostaa tasa-arvoon myös henkilöstömielessä, sillä yritykset, joissa työskentelee yhtä paljon miehiä ja naisia, kiinnostavat eniten myös alan parhaita ammattilaisia.
Sukupuolten tasa-arvo on tärkeää myös talouskasvun kannalta. McKinseyn raportin mukaan naisia on noin puolet työikäisestä väestöstä, ja silti heidän osuutensa maailman BKT:sta on vain 37 %. Naisten kokonaisvaltaista työpanosta ei siis hyödynnetä.
Raportin mukaan maailman työvoimaa voidaan kasvattaa 240 miljoonalla ihmisellä, jos sukupuolten välinen kuilu saadaan umpeen. Tämä toisi globaaliin BKT:hen 12 000 miljardin dollaria lisää ja voisi olla ratkaiseva tärkeää etenkin väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä.
Joten jos joku vielä väittää, että tasa-arvotyö on tyhjää ”woketusta”, on väittäjän syytä tutustua paremmin tasa-arvon merkityksiin ja laajoihin tutkittuihin vaikutuksiin niin taloudessa kuin yhteiskunnallisessa kehityksessä.
Eurooppanaiset ry vieraili perjantaina 28. helmikuuta 2025 nykyisen EU-puheenjohtajamaan Puolan suurlähetystössä. Suurlähettiläs Tomasz Chłoń ja hänen puolisonsa vastaanottivat meidät lämpimästi upeassa residenssissä Kulosaaressa. Heidän ihana kissa kävi myös pikaisesti meitä tervehtimässä.
Tilaisuus alkoi epävirallisella osuudella, jolloin suurlähettiläs valotti meille suurlähetystön historiaa sekä omasta työtään. Pääsimme häntä kuunnellessaan maistelemaan puolalaista viiniä.
Epävirallisten keskusteluiden jälkeen siirryimme viralliseen osuuteen. Meitä odotti runsas tarjoilu erilaisia kakkuja kahvin sekä teen kera. Kaiken kruunasi suurlähettilään vaimon itse tekemä likööri, jota tarjoiltiin meille pöytään. Suurlähettiläs avasi virallisen keskustelun avaamalla Puolan EU-puheenjohtajakauden painopisteitä. Tärkeimpänä tavoitteena Puolalle on turvallisuus sen eri ulottuvuuksissa: puolustus ja turvallisuus, ihmisten ja rajojen suojelu, ulkomaisen sekaantumisen ja disinformaation torjunta, turvallisuuden ja elinkeinovapauden varmistaminen energiasiirtymä, kilpailukykyinen ja sopeutumiskykyinen maatalous sekä terveysturva.
Puolan EU-puheenjohtakaudelle kohdistuu suuria odotuksia. Puheenjohtajakausi sijoittuu myös hyvin haastavaan aikaan, jossa geopoliittiset jännitteet ovat lisääntyneet. Yhdysvaltojen entisen presidentin paluu Valkoiseen taloon tuo myös omat haasteensa Euroopalle. Pääsimme esittämään suurlähettiläälle monipuolisia kysymyksiä, joista seurasi kiinnostavia keskusteluita. Aktiivista vuorovaikutusta käytiin muun muassa koulutuksesta, Euroopan puolustuksesta, naisten asemasta Puolassa sekä tekoälystä.
Onnistuneen suurlähetystövierailun päätti yhteiskuva, jonka jälkeen kiitoksia jaettiin puolin ja toisin. Jokainen osallistuja sai lähtiessään lahjaksi Puolan suurlähettiläältä pienen muiston vierailusta.
(Tekstin on kirjoittanut Eurooppanaisten hallituksen jäsen Eleonora Tuisku.)
EU:n päätöksenteon edellistä viiden vuoden kautta kehysti kunnianhimoinen vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena oli tehdä Euroopasta globaali johtaja ilmastonmuutoksen torjunnassa, asettaen muun muassa hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2050.
Von der Leyenin toinen komissio käynnisti työnsä noin sata päivää sitten. Tammi- ja helmikuussa olemme saaneet parlamenttiin suurisanaisia julistuksia eurooppalaisen kilpailukyvyn ja teollisuuden edistämisestä. Kilpailukykykompassin ja puhtaan teollisuuden ohjelman tiedonannot on sidottu sanallisesti tavoitteisiin pyrkiä kohti hiilineutraaliutta – mutta ehdotetut sisällöt lupaavat kylmää kyytiä ilmastotoimille.
Yksinkertaistamisotsikon alla, päätöksentekijöille lähetettiin uudelleentarkasteltavaksi kokoelma yritystoiminnan kestävyyttä ohjaavia lakeja. Kestävyysraportointiin sekä yritysten huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät lait olisivat kaivanneet selkeyttä esimerkiksi samojen mittarien tai yhteisen raportointialustan osalta. Ehdotuksella ei kuitenkaan yksinkertaisteta mitään, päinvastoin. Purkamalla juuri voimaan astunutta lainsäädäntöä lisäämme epävarmuutta ja rankaisemme edelläkävijäyrityksiämme.
Edellisen kauden digivihreän siirtymän painotus tulevaisuuden eurooppalaisen kilpailukyvyn ajurina on aivan oikea – kestävyys on eurooppalaisten yritysten kilpailuvaltti. Liiketoimintamahdollisuuksien matalalla roikkuvat hedelmät löytyvät yhdistämällä vahva teknologinen osaamisemme esimerkiksi energia-, tekstiili- ja rakennusaloille.
Suurin potentiaali on ennen kaikkea kiertotaloudessa, sillä meidän on tuotettava sama määrä asioita ja hyvinvointia kymmenesosalla resursseistamme ja päästöistämme. Kiertotalous ei ole vain tuotteiden kierrätettävyyttä, vaan esimerkiksi myös uusien palveluliiketoimintamallien kehittämistä. Komission puhtaan teollisuuden ohjelma nostaakin esille kiertotalouden merkityksen, mikä on erinomainen asia. Eurooppa on maailman resurssiköyhin maanosa ja tarvitsemme kipeästi kokonaisvaltaisen siirtymän kohti kiertotaloutta.
Venäjän hyökkäyssodan ja muuttuneen taloustilanteen myötä tämänhetkinen keskustelu pyörii sen ympärillä, että vihreä siirtymä on taakka eurooppalaisille yrityksille, ja tätä taakkaa voidaan huoletta siirtää kauemmas tulevaisuuteen. Komissiokin tuntuu kääntäneen nopeasti kelkkansa takaisin autoteollisuuden tukemiseen ja rahoituksen suuntaamiseen fossiilipohjaiseen teollisuuteen.
Tosiasia on se, että teemme aivan liian vähän ja aivan liian hitaasti vihreän siirtymän edistämiseksi. Ilmaston lämpeneminen kiihtyy ja tuoreimpien tieteellisten arvioiden mukaan meidän tulisi olla hiilineutraaleja vuonna 2030 ja vuonna 2040 meidän tulisi jo sitoa hiiltä päästöjämme enemmän. Toimimattomuus ilmastotalkoissa on maksanut meille 3600 miljardia viimeisen 25 vuoden aikana – ennusteiden mukaan ilman toimia globaali BKT voi laskea jopa 22 % vuoteen 2100 mennessä.
Ennen kaikkea meillä tulisi olla rohkeutta päästää irti auringonlaskun aloistamme ja lopettaa palvelusten osoittaminen zombieteollisuudelle. Ei syöpäleikkaustakaan kannata siirtää kahdella vuodella vain siksi, että käsi on murtunut. Eurooppalainen vihreä siirtymä on edelleen mahdollisuus, johon meidän kaikkien on tartuttava.
Tasa-arvo näyttää kulkevan taaksepäin, ja saavutetut oikeudet ovat uhattuna ympäri maailmaa.
Suunnan on muututtava. Tasa-arvon on liikuttava eteenpäin.
Tule mukaan ennennäkemättömään naistenpäivän marssiin sukupuolten tasa-arvon ja kaikkien naisten ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Suomessa tasa-arvoa on edistetty aktiivisesti jo yli 130 vuotta. Nyt ei ole aika luovuttaa. Työ naisten ja vähemmistöjen oikeuksien eteen ei saa mennä taaksepäin – tule kanssamme marssimaan eteenpäin 8.3.2025! Näytetään yhdessä, ettei meitä vaienneta!
Ihmisoikeudet ovat naisten oikeuksia, kuulee usein sanottavan. Kun ajattelemme maailmassa korjaamista vaativia asioita, niin huomaamme, että monet niistä liittyvät erityisesti naisten asemaan. Köyhyydestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sodasta sekä koulutuksen, terveydenhuollon ja ravinnon puutteesta kärsivät usein eniten naiset.
Käännettynä toisinpäin voidaan siis sanoa, että naisten ja tyttöjen oikeuksien aste on yksi keskeinen mittari yhteiskunnallisen ja inhimillisen kehityksen kannalta.
Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen sekä tasa-arvon vahvistaminen ei ole tietenkään yksinkertaista tai tapahdu sormia napauttamalla. Tavoitteen tärkeydestä kertoo kuitenkin se, miten vahva asema sillä on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmassa esimerkiksi niin koulutusmahdollisuuksien edistämisen, väkivallan lopettamisen, hoivatyön tunnustamisen kuin syrjimättömyyden tukemisen suhteen.
Myös EU:ssa on erityisesti viime kaudella ollut selkeä painotus ja poliittinen tahto naisten oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden parantamiseksi.
Aivan kauden loppumetreillä parlamentti hyväksyi historian ensimmäiset säännöt naisiin kohdistuvan väkivallan sekä lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Sillä kitketään esimerkiksi niin silpomisväkivaltaa kuin parannetaan raiskauksen uhriksi joutuneiden ihmisten asemaa. Oma koti on naiselle vaarallisin paikka – siksi minulle väkivallan torjuminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista.
Viime kaudella myös palkka-avoimuusdirektiivi oli yksi merkittävä naisten asemaa työelämässä parantava uudistus, joka hyväksyttiin pian pari vuotta sitten. Siihen sisältyvän samapalkkaisuuden periaate on yksinkertainen: kaikille tulee maksaa samasta tai samanarvoisesta työstä samaa palkkaa.
Vaikka työelämän tasa-arvo on kohentunut, on meillä silti paljon tehtävää naisten palkkakuopan täyttämiseksi ja lasikattojen rikkomiseksi. On myös tärkeää toimia sen eteen, että työelämän sääntelyn purkaminen Euroopassa ei tarkoita takapakkia tämän tavoitteen puolesta.
Naisten oikeuksien ja tasa-arvon kohdalla minusta on kuitenkin kaikkein tärkeintä huomata, että edistys ja kehitys eivät ole itsestäänselvyyksiä. Aivan kuten rautaesiripun murtuminen ei merkinnyt “historian loppumista” ja liberaalidemokratian lopullista voittoa, emme nytkään voi kuvitella, että historia olisi suora tie kohti vapaampaa ja parempaa maailmaa – ikävä kyllä päinvastoin.
Kun katsomme maailmassa tällä hetkellä olevia kehityskulkuja, kuten kasvavaa eriarvoisuutta, ilmasto- ja ympäristösääntelyn takapakkia, autoritaaristen johtajien nousua tai konservatiivisen uskonnollisuuden vahvistumista, on selvää, että naisten asema on monilla tavoilla uhattuna tulevaisuudessa.
Siksi on myös meidän vastuumme pitää silmämme auki ja olla myös aidosti valmiita puolustamaan meille tärkeitä arvoja, jos ne ovat uhattuina.
Silloin asetumme myös tekemään samaa työtä, kuin niin monet naiset meitä ennen –laittamaan itsensä likoon vapaamman, tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Se on meidän velvollisuutemme.
Li Andersson Europarlamentaarikko Työelämä- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja
Lucian päivän ajatus on tuoda valoa talven harmauteen. Eurooppanaisten Lucian päivän tilaisuuden keskustelun teema ei sinänsä ollut kovin valoisa, mutta sitäkin tärkeämpi tässä ajassa. Puhuimme lasten, tyttöjen ja naisten muuttuneesta tilanteesta, turvallisuudesta konflikteissa ja sodissa.
Tiedämme, että kansainvälisen oikeuden, yhdessä sovittujen humanitaarisen oikeuden pelisäännöt sivuutetaan ja rikotaan nykysodissa räikeästi. Myöskään Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 vaatimusta siitä, että sodan osapuolet turvaavat naisten, lasten turvallisuuden, ei kunnioiteta. Naisten osuus sodissa kuolleista kaksinkertaistui 2023 ja seksuaalinen väkivalta lisääntyi 50 %:lla.
Myös Lucian kohtalo ja historia kytkee meidät tämän päivän kertomuksiin sotien ja konfliktien jaloissa olevien naisten ja tyttöjen, lasten kokemuksista. Historia kertoo, että Lucia-neito oli sisilialainen marttyyri, joka kieltäytyi vanhempiensa järjestämästä avioliitosta, jolloin mies, jolle hänet oli luvattu, kosti nöyryytyksensä ilmiantamalla Lucian keisarin sotureille. Sotilaat päättivät häväistä Luciaa kunnolla ja määräsivät hänet pakkotyöhön bordelliin.
Eurooppanaisten Lucian päivän aamupuurolla kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (kuvassa vas.) kertoi työstään ja kokemuksistaan muun muassa meppinä ja nyttemmin Euroopan Neuvoston Suomen delegaation puheenjohtajana sekä Euroopan neuvoston Ukrainan lapset verkoston ja Ukrainan lapsia pelastavan ihmisoikeusjärjestön Emile Foundationin neuvonantajana ja hyväntahdonlähettiläänä. Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau (kuvassa oik.) puolestaan valotti järjestön toimintaa ja sen painopisteitä, joita määrittää paljolti juuri julkaistu Pekin +30 -raportin sisältö.
Eurooppanaisten syyskokous pidettiin 26.11.2024 Euroopan komission Suomen-edustuston tiloissa. Kokouksen alussa komission Suomen-edustuston päällikön, Maria Blässar piti kattavan katsauksen tulevaan komission kauteen. Esityksessä ja keskustelussa nousivat esiin mm. turvallisuus, ilmasto, lainsäädäntö, Ukraina, uuden komission aloittaminen sekä haaste lisätä suomalaisten määrää EU:n toimielimissä.
Vuosi 2025 on Eurooppanaisten 30. toimintavuosi eli juhlavuosi. Myös Pekingin Naisten asemaa käsittelevä Pekingin julistus ja toimintaohjelma täyttää 30 vuotta, joten naisjärjestöillä on myös yhteistä juhlittavaa, joskin myös vaativaa ja vakavaa tasa-arvotyötä tehtävänä, koska naisten, tyttöjen ja lasten asemaa haastavat sotien ja konfliktien julmuudet ja piittaamattomuus humanitaarisen oikeuden pelisäännöistä.
Eurooppanaisten toiminnassa keskitymme Euroopan unionin uuden tasa-arvostrategian laadinnan ja sen prioriteettien määrittelyyn ja seurantaan. Tässä työssä hyödynnämme kontaktejamme parlamentissa jatkavien ja uusien valittujen meppien kanssa sekä Suomen tasa-arvoasiantuntijoita.
Keskitymme myös Suomen kunta- ja aluevaalien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten vaaliteemoihin, erityisesti siihen, mitä ja miten EU ja globaali tasa-arvosäännöstö ja suositukset velvoittavat Suomea, on painopiste.
Eurooppanaiset ry. sai myös uuden hallituksen tulevalle vuodelle. Muutama nykyhallituksesta jatkaa, mutta toisaalta saimme monta uutta ja myös nuorta toimijaa hallitukseen. On upeaa, että tasa-arvo ja eurooppa-kysymykset kiinnostavat myös nuoria.
Hallitus 2025: puheenjohtajana jatkaa Päivi Luna. Varapuheenjohtajana jatkaa Merja-Maaria Turunen ja uutena varapuheenjohtajaksi valittiin Anneli Temmes
Muut jäsenet ovat: Cristina Andersson, Sari Bäcklund, Sari Koivuniemi, Anna Lehikoinen, Auli Ojala , Emilia Peikola, Jayla Tammilehto ja Eleanora Tuisku.
Italian entinen pääministeri Mario Draghi lateli taannoisessa EU:n tulevaisuuden kilpailukykyä käsittelevässä raportissaan madonlukuja. EU:n talouskasvu hidastuu, luontainen verrokkimme Yhdysvallat repii kaulaa: 2000-luvulla jenkkikotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet kaksi kertaa enemmän kuin eurooppalaisen. Väestö Euroopassa vanhenee ja supistuu, joten työntekijöitä on koko ajan vähemmän.
Turvallisuuden ohella kilpailukyky on tällä hetkellä EU-politiikan iso teema. Uuden komission tehtävänä on nopeasti katsoa, millaisia esityksiä tarvitaan, jotta kilpailijat eivät aja ohitsemme entistä enemmän. Yksi näkökulma on kuitenkin loistanut poissaolollaan keskustelusta: sukupuolten tasa-arvo on kilpailukyvyn osatekijä. Kun Euroopasta uhkaavat loppua työtä tekevät kädet ja uusia ideoita keksivät aivot, ilmeinen kysymys on missä meillä on käyttämätöntä potentiaalia.
”Jos EU-maat tarttuvat kilpailukykyhaasteeseen tosissaan, ne kuuntelevat tasa-arvotutkijoita, pyrkivät lisäämään naisten työssäkäyntiä ja purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota.”
EU:n keskimääräinen ero naisten ja miesten työmarkkinaosallistumisessa on yli 10 prosenttiyksikköä. Isoimmat erot ovat Romaniassa, Italiassa ja Kreikassa. Tässä vertailussa Suomi ja Baltian maat pärjäävät parhaiten. Meillä erot työmarkkinaosallistumisessa ovat pieniä ja eikä juuri kukaan kyseenalaista tai ihmettele, kun nainen käy töissä kodin ulkopuolella.
Mutta kaikessa Suomi ei loista. Meillä sukupuolten palkkaero on EU:n keskiarvoa suurempi. Naisten ansiot ovat reilut 16 prosenttia pienemmät kuin miesten, eli naisen palkkaeuro on 84 senttiä. Suomessa koulutusalat ja työmarkkinat ovat eriytyneet: eli naiset hakeutuvat ”naisten aloille” ja ”naisten töihin”, joista maksetaan järjestään vähemmän kuin ”miesten töistä”. Räikeimmin ero näkyy, kun vertaillaan terveys- ja hyvinvointialoja tekniikan aloihin. Tiedostamattomat rakenteet ja kalkkeutuneet asenteet, jotka rajoittavat koulutusvalintoja ja ammatinvalintaa, eivät ole hyväksi kansantaloudelle ja kilpailukyvylle.
Segregaatiota meillä on myös pystysuunnassa: naiset etenevät urallaan vähemmän kuin miehet. Kannustammeko tyttöjä tarpeeksi, luommeko heihin uskoa, että heistä voi tulla pomoja ja johtajia siinä missä pojistakin? Toinen selittävä tekijä on naisten työuran repaleisuus. Viime hallituksen maaliin saattama perhevapaauudistus, jonka tarkoitus on jakaa hoivavastuuta tasaisemmin, toivottavasti tasaa eroja pitkässä juoksussa.
Linkki perhepolitiikan ja työllisyyspolitiikan välillä on vahva. Perhepoliittisilla päätöksillä voidaan tukea työelämään osallistumista tai luoda kannusteita erityisesti naisille olla pois työelämästä. Esimerkiksi Unkarissa puhaltaa kansalliskonservatiivinen puhuri ja johtavien poliitikkojen repertuaariin kuuluu puhua naisista äiteinä, joiden paikka on kotilieden ääressä. Ei kuulosta parhaalta mahdolliselta kilpailukykystrategialta! Suomessakin kotihoidontuesta väitteleminen on kestoaihe. Vaikka tuen tarkoitus on hyvä, sen käyttö on voimakkaan sukupuolittunutta. ”Naisansan” riski on ilmeinen: jos työmarkkinoilta on poissa pitkään, sinne on vaikea palata.
Jos EU-maat tarttuvat kilpailukykyhaasteeseen tosissaan, ne kuuntelevat tasa-arvotutkijoita, pyrkivät lisäämään naisten työssäkäyntiä ja purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota. EU:n tasa-arvostrategia ja esimerkiksi palkka-avoimuusdirektiivi tukevat näitä tavoitteita.
