#SuomiIlmanNaisia – Millainen se olisikaan ilman naisten työtä ja tasa-arvotekoja?

Tänä vuonna Naisjärjestöjen Keskusliitto juhlii 110-vuotista työtään. Järjestö on kutsunut 67 jäsenjärjestöään viettämään juhlavuotta teemalla #SuomiIlmanNaisia. Maaliskuussa järjestöt esittelevät toimintaansa, tekojaan ja tavoitteitaan kuntavaalien alla; tekevät näkymätöntä näkyväksi somessa ja webinaareissa ja samalla nostavat myös esiin naisten asemaan ja tasa-arvoon liittyviä sitkeitä ja ajankohtaisia ongelmia.

Kuten tiedämme, naiset hoitavat lapsia, perheitä ja omaisiaan. Naiset tekevät korvaamattoman tärkeää vapaaehtoistyötä monissa eri järjestöissä ja verkostoissa. Naisten tekemä työ on paljolti näkymätöntä ja halvennettua työtä kansakunnille ja ihmisille elintärkeillä aloilla. Näin on koko maailmassa, myös Suomessa.

Palkattomasta kotityöstä naiset tekevät OECD:n mukaan reippaasti enemmän kuin miehet. Nyt koronaviruspandemia on lisännyt merkittävästi naisten tekemän palkattoman työn määrää, kertoo YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin tuore tutkimus.

Olisi mielenkiintoista nähdä, millainen Suomi olisi ilman tätä työtä. Vai olisiko sittenkään – sillä Suomi voisi näyttäytyä kovin erilaisena!

Eurooppanaiset – Naisten ääniä kunnista Eurooppaan ja maailmalle

Eurooppanaiset haluaa nostaa esille tasa-arvotyön sekä Euroopan mittakaavassa että kansallisella ja kuntatasolla. Kuntavaalien alla korostamme erityisesti sitä, miten EU-ulottuvuus, kuten EU:n uusi tasa-arvostrategia, liittyy kansalliseen ja kunnalliseen tasa-arvotyöhön ja velvoittaa edistämään tasa-arvoa myös kunnissa. Haastamme kuntavaaliehdokkaita perehtymään aiheeseen ja keskustelemaan siitä.

Kysymme ja keskustelutamme ehdokkaita siitä, miten he tuntevat sukupuolten tasa-arvoon liittyvää säännöstöä ja siihen pohjaavaa oman kuntansa tasa-arvotyötä. Kysymme, miten valmiita ja sitoutuneita he ovat kuntien johtotehtäviin, tai parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja sen vaatimia resursseja, muun muassa naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan halvennetun työn arvostusta, työoloja ja palkkausta. Entä miten ehdokkaat konkreettisesti vaikuttaisivat vihakulttuurin kitkemiseen? Tärkeää on myös pohtia, onko ehdokas feministi ja jos on, millainen feministi.

Maaliskuun 2021 Voima-lehden liitteenä ilmestyy Pohjan Akka -lehtemme. Se ilmestyy myös verkkoversiona kotisivuillamme. Järjestämme kevään aikana lisäksi tärkeisiin tasa-arvokysymyksiin liittyviä webinaareja. Eurooppanaiset oli mukana myös 24.2.2021 esitetyssä toimittaja Maija Elonheimon Brysselin kone –kuntavaaliohjelmassa. Sen voit edelleen kuunnella Yle Areenassa. Kaikki #SuomiIlmanNaisia-kampanjan ja kevään muut tapahtumat ja nostot näet Eurooppanaisten somessa ja kotisivuilla.

Seuraa Eurooppanaisia somessa:
Facebook: Eurooppanaiset ry
Twitter: Eurooppanaiset

Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen.

Miten EU:n tasa-arvotavoitteet näkyvät kunnissa? Kuuntele Brysselin kone 24.2. klo 10!

Eurooppanaisten kuntavaalikampanjassa haluamme muistuttaa, että EU-tasolla tehtävä työ näkyy myös kunnissa. Esimerkiksi EU:n tasa-arvoa tukevat direktiivit voivat tuoda muutosta kuntalaisen arkeen, ja kuntavaalit ovat siksi tasa-arvon kannalta erittäin tärkeät.

Kampanjamme alkaa keskiviikkona 24.2., jolloin Yle Radio 1 esittää toimittaja Maija Elonheimon Brysselin kone -ohjelman klo 10. Jakso on toteutettu yhdessä Eurooppanaisten kanssa, ja siinä puolueiden edustajat keskustelevat siitä, näkyvätkö EU:n tasa-arvotavoitteet kunnissa ja vastaavat Eurooppanaisten kysymyksiin.

Ohjelmassa ovat mukana keskustelemassa Kaisa Vatanen (sdp), Riikka Slunga-Poutsalo (ps), Elisa Tarkiainen (kok) ja Riikka Pakarinen (kesk). Keskustelua johdattelee toimittaja Maija Elonheimo.

Jos et pääse linjoille ohjelman esitysaikaan, voit kuunnella sen jälkikäteen Yle Areenasta. Jakso ilmestyy kuunneltavaksi esityksen jälkeen Brysselin kone -ohjelman sivulle.

Eurooppanaisten Joulupuuro 14.12.

On taas aika perinteikkään joulupuuromme!

Maanantaina 14.12. klo 9-10 kokoonnumme Zoomissa, jossa meille alustaa piispa emerita Irja Askola. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan Suomen ensimmäistä naispiispaa ja valmistautumaan joulun odotukseen, tällä kertaa kotiemme suojista etäyhteyksin.

Osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista, klikkaat vain itsesi mukaan zoomiin!

Liity zoomiin tämän linkin kautta:

Join Zoom Meeting

https://helsinki.zoom.us/j/67464676456

Zoom vaatii toimiakseen ilmaisen tilin.

Eurooppanaisten 25-vuotisjuhla Eurooppasalissa

Eurooppanaisten 25-vuotisseminaarissa katsottiin menneeseen ja tulevaan. Erityisesti katsottiin sitä, miten Covid 19 -pandemia on vaikuttanut naisten elämään ja millaisia sen vaikutukset ovat pandemian jälkeisessä maailmassa, Euroopassa ja Suomessa.

Takaisin juhlaseminaarin tunnelmiin pääset facebook-sivultamme ja tästä linkistä: Eurooppanaisten facebook-sivu.

Komissaari Jutta Urpilainen tervehdyspuheessaan ja eri alojen asiantuntijat paneelissa tarkastelivat pandemian vaikutuksia yleensä tasa-arvoon ja toisaalta yhteiskunnille ja niiden naisille ja perheille tärkeiden talouden, terveyden, turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kulttuurin sekä koulutuksen näkökulmasta. 

Tasa-arvon ja tasa-arvoisten yhteiskuntien merkitys korostuu muun muassa terveyskriisien hoitamisessa ja selättämisessä. Tämä on tutkimuksin osoitettu tosiasia. Tasa-arvonäkökulma on tärkeä myös koronapandemiassa ja sen seurausten korjaamisessa. 

Myös Euroopan parlamentin tasa-arvoasiain valiokunnassa on tarkasteltu sitä, mihin Covid 19 jälkilasku suuntautuu. Tarkastelun tuloksena nähdään, että se kohdistuu enemmän naisiin kuin miehiin. Esimerkkejä löytyy paljon ennen kaikkea naisvaltaiselta sosiaali- ja terveysalalta. Mutta myös kodin ja perheen piiristä; yhtenä esimerkkinä vaikkapa omaishoidon entistä suurempi kasautuminen naisille. 

Maailman terveysjärjestössä on viime aikoina hämmästelty sitä, miten heikkoja eurooppalaiset terveydenhuoltojärjestelmät sittenkin ovat olleet. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoi, että parlamentissa käydään nyt vahvaa keskustelua siitä, että Eurooppa tarvitsee erityisen hoivadiilin. 

Komissaari Jutta Urpilainen korosti tyttöjen koulutuksen positiivisia vaikutuksia yhteiskuntien kokonaiskehitykseen, mutta totesi samalla, että pandemian takia moni tyttö maailmassa on jäänyt kriisin seurauksena pois koulutuksesta. 

– On olemassa aito riski, että he eivät palaa kouluun. Tästä syystä EU satsaa lisää rahaa koulutukseen tulevalla ohjelmakaudellaan.

Toinen kriisien kannalta tärkeä ja tasa-arvotyössä huomioonotettava välttämätön asia on, että tytöt ja naiset on saatava laajemmin mukaan päätöksentekoon. Urpilainen korosti sitä, että vain se on tie aidosti mukaan ottavaan ja tasa-arvoiseen ja yhteiskuntaan, joka on vastustuskykyinen tällaisille kriiseille.

Tässäkin mielessä Euroopan unionin aikaisempaa vahvempi sitoutuminen komission puheenjohtaja Ursula van der Leyenin johdolla tasa-arvon edistämiseen juuri nyt on erittäin tervetullut ja tärkeä asia. Alkuvuodesta julkaistu EUn tasa-arvostrategia on nimittäin tarpeellinen työväline myös jäsenmaiden käyttöön. 

Vuoden 2021 puolella on jo odotettavissa komission aloitteita tasa-arvon vahvistamiseksi. Niin ikään EU:n elvytysrahan suuntaaminen jäsenmaissa, myös Suomessa, on mahdollisuus korjata koronan jättämiä jälkiä. Euroopan parlamentti korostaa sitä, että elvytysrahan kohdentamisen ja käytön yhteydessä on tehtävä aito sukupuolivaikutusten arviointi. Tämän on syytä toteutua. 

Juhlaseminaarissa esitetty Jutta Urpilaisen tervehdys sekä valitettavasti striimistä unohtunut Miapetra Kumpula-Natrin tervehdys löytyvät tästä linkistä.

MEP Sirpa Pietikäisen tervehdyksen taas pääset katsomaan YouTubesta tästä linkistä.

Naisten tulevaisuus Covid-19 jälkeen -paneelissa panelisteina olivat;

Anita Lehikoinen, Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sari Koivuniemi, Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tehy
Outi Kuivasniemi, Kansainvälisten asioiden johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
Veera Tyhtilä, Käsikirjoittaja, Suomen PEN puheenjohtaja

Asiantuntijapaneeli – Meillä on paljon vajetta ja velkaa, joka kohdistuu naisiin ja tyttöihin

Covid 19:n vaikutukset Suomessa ja maailmalla kiteytyivät asiantuntijapaneelissa  erityisesti naisille ja tytöille tärkeiden asioiden ”vaje ja velka” -vaikutusten tarkasteluna. 

Hoitovelka sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo Suomessakin osoitettu, ja sillä nähdään olevan pitkäaikaisia vaikutuksia ympäri maailmaa. Esimerkiksi äitiys- ja lapsikuolleisuus on kehitysmaissa noussut. Tärkeä huomio on, että universaalin hyvinvointimallin maissa on pystytty vastaamaan terveydenhuollon tarpeisiin ja haasteisiin paremmin kuin yksityisen sosiaalivakuutuksen maissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön stressi- ja psykososiaalinen kuormitus on kuitenkin Suomessa – ja myös globaalisti – iso haaste. Henkilöstömitoituskysymykset onkin otettava huomioon tulevissa varautumisissa.

Pandemia on aiheuttanut koulutusvelkaa ja oppimisen kriisin. Maailmassa on 700 miljoonaa lasta, jotka eivät ole päässeet kouluun koronakriisin jälkeen; tytöt useammin kuin pojat, koska poikien koulutukseen panostetaan. Suomessa maahanmuuttajanaiset ovat kärsineet koulutusvajeesta enemmän kuin miehet, puhumattakaan eroista kantasuomalaisiin. Suomessa tytöt myös raportoivat enemmän ongelmia etäopetuksesta. Koulutuksen vajeita on kuitenkin pyritty jo paikkaamaan kohdentamalla lisärahoitusta kunnille ja kouluille.

Turvallisuusvaje on koronan aikana kasvanut entisestään. Suomessa on tilastotietoa siitä, että lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt viimeisen yhdeksän kuukauden aikana. Useimmiten kohteena ovat naiset. Yhteiskunta on kuitenkin pyrkinyt tukemaan palveluiden saatavuutta monin eri tavoin. 

Myös seksuaalinen väkivalta ja häirintä lisääntyvät, kun ihmiset jäävät kaikkialla neljän seinän sisälle eristyksiin, ja yhteydet ovat vain digitaalisia. Vähemmistöjen naiset joutuvat tällöin usein uhreiksi.  Niin ikään sote-henkilöstöön kohdistuu maailmalla aikaisempaa enemmän väkivaltaa; heitä häiritään, leimataan ja heidän työtään vaikeutetaan.

Kulttuurivelka ja -vaje ovat todellisia. Teatteri-, elokuva- ja musiikkialan tilanne on valtavan huono, ja alalta putoaa pois tekijöitä – usein naisia. Suomessa ollaan varautumassa siihen, että elanto on mennyt ja pieniä yrityksiä häviää, joten tämä on luvattu ottaa huomioon elpymissuunnitelmassa. 

Mitä pandemia on opettanut – On myös paljon myönteistä

Panelistit kiteyttivät kukin oman asiantuntijuutensa näkökulmasta pandemian hyvät opit ja seuraukset.   

Veera Tyhtilä: Ihmiskunta eteni ehkä liian kiihtyvää vauhtia. On äärimmäisen tärkeää, että vauhti hiljeni. Opimme ottamaan rauhallisemmin. Ihmisillä on ollut aikaa perheille.

Anita Lehikoinen: Havahduimme siihen, että on yksi maapallo, yksi ihmiskunta. Pitää luottaa tieteeseen ja auttaa yhteiskuntaa ja poliittista päätöksentekoa. Yhteisöllisyyden merkitys tuli näkyväksi.   Ymmärretään luovan talouden merkitys, se mitä kulttuuri ja taide merkitsee.

Outi Kuivasniemi: Nyt tiedämme, mitä pitää jatkossa tehdä, ja nyt näkyy se, miksi tasa-arvoon pitää panostaa. Näemme, että terveys ja talous eivät ole toisilleen vastakkaisia. Ymmärrämme, että terveysturvallisuus on osa kokonaisturvallisuutta. Oppi on myös se, että rakenteiden on oltava kunnossa. Rakenteet ovat mahdollistaneet naiset johtoon.

Sari Koivuniemi: Olen luottavainen siihen, että kriisi johtaa yhteiskuntiin, joissa ymmärretään, että panostaminen yhteiskuntaan, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto ja kansallinen huoltovarmuus ovat kunnossa, on ensiarvoista. 

Tekstin kokosi Päivikki Kumpulainen

Suuri kiitos tapahtuman osallistujille Eurooppasalissa sekä striimin välityksellä sekä tietenkin kaikille jäsenille, jotka ovat mahdollistaneet 25-vuotisen taipaleemme.

*) Hybridinä järjestetyn juhlaseminaarin puhujia olivat komissaari Jutta Urpilainen, juhlatervehdyksen toivat myös europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen ja entinen Eurooppanaisten puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri. 

Paneeliin osallistui eri alojen asiantuntijoita, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, STM:n kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Kuivasniemi ja TEHY:n kv-päällikkö Sari Koivuniemi sekä Suomen PENin puheenjohtaja, käsikirjoittaja Veera Tyhtilä. Tilaisuuden avasi Eurooppanaisten puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen ja juonsi Eurooppanaisten hallituksen entinen jäsen Kati Kalliomäki.

Kuvassa Eurooppanaisten puheenjohtaja 2020 Merja-Maaria Turunen sekä tapahtuman juontaja, Eurooppanaisten pitkäaikainen aktiivi Kati Kalliomäki

Eurooppanaiset ry:n syyskokous 23.11. klo 16

Eurooppanaiset ry:n marraskuuta värittää syyskokous 23.11. Kokous järjestetään hybridisti sekä etänä että paikan päällä Globaalikeskuksella. Ethän saavu paikalle, mikäli sinulla on Covid-19-oireita. 

Sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 23.11. klo 16 Globaalikeskuksen tiloissa (Siltasaarenkatu 4) sekä Zoom videopuheluna. Tilaisuus jatkuu kokouksen jälkeen alustuksella ja vapaalla keskustelulla.

Aika: ma 23.11. klo 16 alkaen

Paikka: Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, 7. krs

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tällä lomakkeella viimeistään maanantaina 23.11. klo 10.

Lähetämme sähköpostitse liittymislinkin ja materiaalit kokoukseen etänä osallistuville. Alustana toimii Zoom-videopuhelu, joka toimii sekä selaimella että tietokoneeseen ladattavalla sovelluksella. 

Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat (sääntöjen 9 §), joista tärkeimpinä: vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksun suuruus vuodelle 2021 sekä valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet (5-9 kpl). 

Nyt on siis erinomainen mahdollisuus tulla mukaan vaikuttamaan Eurooppanaiset ry:n tulevaan toimintaan!

Aamuakatemia: EU:n tasa-arvostrategia 5.11. klo 8:30

Eurooppanaiset järjestää perinteisen Aamuakatemian EU:n sukupuolten tasa-arvostrategiaan liittyen. Keskustelua lämmittämään on lupautunut alustajaksi Eeva Raevaara, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies. Luvassa on kattava katsaus strategiaan, jonka lisäksi tietenkin vapaata keskustelua.

Tapahtumaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan liittyä mukaan voi tästä linkistä:  https://helsinki.zoom.us/j/63251136081

Mitä: Aamuakatemia: EU:n tasa-arvo strategia

Milloin: torstaina 5.11. klo 8:30

Liity mukaan:  https://helsinki.zoom.us/j/63251136081

Eurooppanaisten 25-vuotisjuhla-seminaari Eurooppasalissa 12.10.

Tänä vuonna juhlitaan sekä EU-jäsenyyden 25. juhlavuotta että Eurooppanaisten 25-vuotista taivalta. Päätimme juhlia tasa-arvoisemman Euroopan eteen urakoitua neljännesvuosisataa yhdessä jäsenien ja alumnien kanssa. Tervetuloa vuosijuhla-seminaariimme 12.10. klo 15-17. Paikan päälle Eurooppasaliin mahtuu ensimmäiset 30 osallistujaa sekä muut halukkaat voivat seurata seminaaria striimin kautta. Tapahtuma striimataan Eurooppanaisten facebook-sivuilla, ota sivu jo haltuun tästä linkistä. Luvassa tuttuun tapaan inspiroivia puheenvuoroja ja syväluotaavaa keskustelua naisten tulevaisuudesta Covid-19-viruksen jälkeisessä maailmassa.

Eurooppasalissa on hyvät puitteet pitää tarpeelliset turvavälit ja Eurooppanaiset tarjoavat osallistujille kasvomaskit, jotta myös paikan päällä osallistuminen olisi mahdollisimman turvallista. 

Mitä: Eurooppanaisten 25-vuotisjuhla-seminaari

Milloin: 12.10. klo 15-17

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tämän linkin kautta viimeistään 11.10. klo 23:59 mennessä

Seminaarin aikataulu:

15:00 Tervetulosanat
Eurooppanaiset ry puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen
15:10 Videotervehdys
Komissaari Jutta Urpilainen, Euroopan komissio
15:30 Paneeli Naisten tulevaisuus Covid-19-pandemian jälkeen
Juontaja: Kati Kalliomäki, Viestinnän johtaja, Verohallinto
Osallistujina:
Anita Lehikoinen, Kansliapäällikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sari Koivuniemi, Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tehy (etänä)
Outi Kuivasniemi, Kansainvälisten asioiden johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
Veera Tyhtilä, Käsikirjoittaja, Suomen PEN puheenjohtaja
Sirpa Pietikäinen, MEP (video ja etänä)
16:30 Videotervehdys
Miapetra Kumpula-Natri, MEP, Eurooppanaisten entinen puheenjohtaja

16:40 Keskustelua ja muistelua
17:00 Lopetus

Eurooppanaiset ry:n kevätkokous sekä Kroatian EU-puheenjohtajakausi

HUOM! Kevätkokouksen paikka muuttunut ja Kroatian EU-puheenjohtajuusseminaari peruttu!

Eurooppanaiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 16.3. klo 16-17 aiemmin ilmoitetusta poiketen Globaalikeskuksella, Siltasaarenkatu 4.

Aika: 16.3. klo 16-17

Paikka: Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, Helsnki

Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, esityslistan ja liitteet löydät tästä linkistä.

Helmikuun aamuakatemia: EU-puheenjohtajakauden jälkilöylyt

Vielä on mahdollista nautiskella EU-puheenjohtajakauden jälkilöylyissä! Eurooppanaiset järjestävät vierailun kuuntelemaan ja keskustelemaan valtioneuvoston EU-sihteeristön kanssa Suomen vuoden vaihteessa päättyneestä EU-puheenjohtajuudesta. Keskustelua alustaa Anja Laisi, joka on toiminut EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkönä. 

Aika: keskiviikko 5.2. klo 8:30-10

Paikka: Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki

Ilmoittautuminen: Verkkolomakkeella viimeistään 2.2. mennessä

Missä onnistuttiin? Mitä Suomi saavutti? Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan EU-puheenjohtajakauden kiemuroista.

Ilmoittautuminen tapahtumaan on päättynyt.

Eurooppanaisten joulupuuro Lucian päivänä: Nuorten naisten nousu politiikan eturintamaan on ilon aihe

Eurooppanaisten entinen ja nykyinen puheenjohtaja sekä alustaja Tuula Haatainen

Perinteisillä Eurooppanaisten joulupuuroilla ravintola Ainossa tasa-arvoministerinäkin toiminut uusi työministeri Tuula Haatainen muistutti meitä siitä , että tasa-arvon backlash vaani ja jyllää maailman politiikassa taustalla, mutta myös avoimesti, koko ajan. 

Monissa Euroopan maissa ollaan esimerkiksi kyseenalaistamassa Istanbulin sopimuksen tavoitteita, eli väkivallan ja perheväkivallan ja syrjinnän ehkäiseminen ja poistaminen ja tasa-arvon edistäminen. 

Kyseenalaistamisen taustalla on mm. ajattelu, että koti on yksityistä aluetta, joten siellä tapahtuvaan ei voida ulkopuolelta puuttua.
– Me emme saa antaa jalansijaa tällaiselle emmekä muullekkaan tasa-arvoa polkevalle ajattelulle ja toiminnalle, painotti Haatainen. 

Me emme saa antaa jalansijaa tasa-arvoa polkevalle ajattelulle ja toiminnalle.

Tuula Haatainen, työministeri

Ministeri Haatainen oli myös huolissaan riskistä, että esimerkiksi nuoremmat sukupolvet pitävät itsestään selvänä sitä, että saavutettu tasa-arvon tila säilyy; ei ajatella vaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia myös meillä. 
– Meidän pItää puhua historian kokemuksesta ja siitä, millaista elämä on, jos vapautta ja tasa-arvoa ei ole, muistutti Haatainen.

Erityisellä ilolla Eurooppanaiset tervehtiikin tässä ajassa nuorten naisten nousua vallankahvaan niin ministereinä kuin kansanedustajinakin. On hienoa, että muu Eurooppa ja maailma katsoo nyt meitä!

Vuoden 2020 alusta aloittava Eurooppanaisten uusi puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen korosti ja toivoi sitä, että  nykyisessä nopeatempoisessa maailmassa löytäisimme enemmän aikaa eri sukupolvien ja eri järjestöjen kohtaamisille ja tasa-arvotyölle. Eurooppanaiset edistää tätä omalta osaltaan.

Hyvää joulua kaikille Eurooppanaisten jäsenille, seuraajille, sidosryhmille ja vieraille!

Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen

Kuva: Samaan kuvaan kokoontuivat Eurooppanaiset ry:n jäsen Irja Askola, väistyvä ja uusi puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara ja Merja-Maaria Turunen sekä alustaja, työministeri Tuula Haatainen.