Tervetuloa MAA- JA METSÄTALOUS MUUTTUVASSA MAAILMASSA -SEMINAARIIN  

torstaina 13.10. klo 16:30-18:30 Allas Sea Poolilla Helsingissä 

Tilaisuudessa käsitellään maa- ja metsätaloussektoreita muuttuvassa maailmassa.

Tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa klo 16:30 alkaen. Alta löydätte tiedot seminaarista aikatauluineen ja puhujineen.

Ilmoittautuminenhttps://forms.gle/uDGyAv5nZK6x7qgv5

Suomi on maailman pohjoisin viljaa viljelevä valtio – Suomessa peltoa on 2,3 miljoonaa hehtaaria ja koko maan pinta-alasta maatalousmaan osuus on 8 %. Suomi on myös Euroopan suhteellisesti metsäisin maa, sillä metsät peittävät yli 75 % Suomen maapinta-alasta.
Maa- ja metsätalous ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

Ilmastonmuutosta ei voida enää kokonaan estää ja sen hillitsemisen rinnalle on noussut ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Konfliktit, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttavat myös osaltaan ruokaturvaan muissa maissa. Euroopan unioni kiihdyttää ilmastopolitiikkaansa, jotta kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin päästään. Miten tämä kaikki vaikuttaa Suomen maa- ja metsätaloussektoreihin? Mikä on maankäyttösektorin rooli kestävän tulevaisuuden rakentamisessa muuttuvassa maailmassa?

16:30 | Pullakahvit
17:00 | Avaussanat: Ville Kaunisto, kansanedustaja & Eurooppalaisen Suomen hallituksen puheenjohtaja
17:10 | EU:n ja Suomen intressit maa- ja metsätaloudessa: Satu Hassi, kansanedustaja & suuren valiokunnan puheenjohtaja
17:20 | Ilmastonmuutoksen haasteet maa- ja metsätaloussektoreissa: Markku Ollikainen, emeritusprofessori ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja
17:30 | Paneelikeskustelu – Maa- ja metsätalous muuttuvassa maailmassa

  • Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
  • Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
  • Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus
  • Saara-Sofia Sirén, kansanedustaja & Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja

18:25 | Loppusanat: Eurooppalainen Suomi

Tilaisuuden järjestää Eurooppalainen Suomi yhteistyössä MTK:n, Metsäteollisuuden ja Eurooppanaisten kanssa. 

Ilmoittauduthan tilaisuuteen ajoissa, sillä paikkoja on rajatusti.

Tarvitsemme kriisinkestävän ja resurssiviisaan ruokajärjestelmän

Vieraskynä: Saara-Sofia Siren (Kok), kansanedustaja ja suuren valiokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsen

Energian ja ruoan hintojen nousu on tuntunut myös suomalaisten rahapusseissa, eikä ole ihme, että tuleva talvi huolestuttaa monia. Hintojen nousun taustalla on jo alkujaankin monenlaisia syitä, kuten maailmanmarkkinoiden kasvaminen ja päästöoikeuksien kallistuminen. Kuivan kesän kuiventamat vesivarannot nostivat etenkin vesivoimaan nojaavissa Pohjoismaisissa sähkön hintaa ja toisaalta kuivuus heikensi esimerkiksi viljasatoja. Euroopassa taasen puhuttaa erityisesti energian saatavuuteen liittyvät kysymykset. Venäjän toimet ja järkyttävä hyökkäyssota Ukrainaan on keskeisesti vaikeuttanut tilannetta ja aiheuttanut isolta osalta nyt nähtävät isot hintojen nousut. Moni Euroopan maa on ollut pitkään riippuvainen venäläisestä energiasta ja toisaalta niin Venäjä kuin Ukraina ovat merkittäviä viljan tuottajamaita.

Tilanne on huolestuttava, suorastaan hälyttävä. Tarvitsemme isot uudistukset niin energia- kuin ruoantuotannon rakenteisiin. Tällä hetkellä keskustelu on painottunut energiamurrokseen sekä energian huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen. Sama keskustelu on tarpeen ulottaa ruoantuotantoon.

Ilmastonmuutoksen edetessä ruokamuutoksen täytyy tehdä osansa päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla sen pitää tuottaa hyvää ravitsemusta ja toimeentuloa aiheuttamatta haittaa ympäristölle. Elintarviketuotantoon on viimeistään nyt suhtauduttava uudella näkökulmalla. Kysymys on sekä maatalouden kannattavuuskriisistä että huoltovarmuuden turvaamisesta. Viimeistään sodan myötä on käynyt selväksi, miten tärkeää on vahvistaa omaa, kestävää, puhdasta tuotantoa – oli kysymys sitten energiasta tai elintarvikkeista.

Suomalainen ruoantuotanto perustuu isolta osin teollisella typpilannoituksella tuotettuihin vilja- ja nurmisatoihin. Lannoitteiden raaka-aineet tuodaan pitkälti joko Venäjältä tai Ukrainasta ja valmistetaan fossiilista energiaa hyödyntäen. Paitsi että raaka-aineiden hinnat moninkertaistuvat, heikentyy niiden saatavuus muutoinkin merkittävästi. Lopputulos näkyy niin yrittäjien ahdinkona kuin kuluttajien ruokalaskujen nousuna.

Akuutissa tilanteessa tarvitaan täsmällisiä tukitoimia. Varsinainen ongelma ei kuitenkaan ratkea tukirahoilla. Vuonna 2021 maa- ja puutarhatalouden kansallisiin tukiin oli käytettävissä valtion talousarviossa yhteensä 332,0 miljoonaa euroa. Oma kokonaisuutensa ovat lisäksi EU-tuet. Kysymys on enemmänkin siitä, miten näillä rahasummilla onnistutaan tukemaan oikeita asioita eli kestävää ruoantuotantoa ja sen edellyttämää muutosta.

Tavoitteena on oltava kriisinkestävä ja resurssiviisas ruokajärjestelmä. Yksi osa välttämätöntä ruokajärjestelmän muutosta ovat panostukset kasvipohjaisen ruoan arvoketjuihin. Tämä tarjoaa isoja mahdollisuuksia Suomessa, jossa edelleen suuri osa kasvintuotannosta päätyy lopulta eläintuotantoon rehuksi.

Maailmalla on jo nähty isoja investointeja kasvipohjaisen ruoan edellytysten parantamiseksi. Esimerkiksi sikatuotannostaan tunnettu Tanska ilmoitti tulevina vuosina panostavansa lähes 170 miljoonaa euroa kasvintuottajille sekä kasvipohjaisen tuotannon tutkimukseen ja kehitykseen.

Kotimainen puhdas, ravitseva ja terveellinen ruoka on elinehtomme, mutta myös kilpailuvalttimme. Ruokamurros on välttämätön, mutta siihen liittyy samalla isoja mahdollisuuksia. Siirtymän tulee tietysti olla suunnitelmallinen ja reilu. Haluammehan, että jatkossakin Suomessa tuotetaan puhdasta ja turvallista ruokaa.

EU:n metsästrategia puhuttaa – Eri mailla erilaiset intressit

Eurooppanuorten järjestämässä Linnaseminaarissa keskusteltiin 13.8.2022 ajankohtaisesta aiheesta Metsät ja ilmasto. Myös Eurooppanaiset ry osallistui paneelin suunnitteluun ja oli edustettuna paneelissa. Eurooppalaisen Suomen varapuheenjohtaja Gurmann Sainin juontamaan keskusteluun osallistuivat metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuudesta, europarlamentaarikko Nils Torvalds, toiminnanjohtaja Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta ja ympäristöjuristi Riitta Rönn Eurooppanaisista.

Metsät ja ilmasto teemassa keskiössä olivat ilmastomuutoksen vaikutus metsiin ja metsätalouden merkitys ilmastomuutoksen hillinnässä ja luontokadon pysäyttämisessä. Kaikkien panelistien puheenvuoroissa tunnistettiin hyvin Suomen erityispiirre: metsien ja metsätalouden tärkeä asema. Ilmastomuutoksen ja luontokadon väliset yhteydet myös noteerattiin. Eurooppanaisten edustaja Rönn muistutti, että jokaisella suomalaisella on jonkinlainen suhde metsiin. Yksityisiä metsänomistajia on Suomessa noin 660 000. Nykyisin yhä useampi metsiensä hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja on nainen. Veistola toi esille huolen metsäluonnon köyhtymisestä sillä merkittävä osa Suomen lajeista esiintyy nimenomaan metsissä.

”Nykyisin yhä useampi metsiensä hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja on nainen”

EU:n metsästrategian intresseissä nähtiin eroja EU:n ja Suomen välillä johtuen erityisesti edellä todetusta metsien ja metsätalouden erityisestä merkityksestä Suomelle. Toisaalta metsästrategian tavoite ilmastomuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta sekä luontokadon pysäyttämistä on molemmille yhteinen.

Paljon julkisuudessakin esillä olleen EU:n taksonomia-asetuksen ja sen ilmastokriteerien tavoitteiden toteutuminen herätti panelisteissa jossain määrin duubioita. Taksonomia-asetuksen tavoitteena on muokata rahoitusmarkkinoiden toimintaa kestävämpään suuntaan informaatio-ohjauksen keinoin. Torvalds kritisoi erityisesti asetuksen soveltamisalan rajausta ydinvoiman ja maakaasun osalta.

Ilmastomuutoksesta aiheutuvien suurten metsäpalojen riskeihin varautuminen oli myös keskustelun aiheena. Niemi piti metsäpaloja suurempana riskinä Suomen metsille metsätuholaisia johtuen osittain metsiemme kuusivaltaisuudesta.

https://www.facebook.com/eurooppalainensuomi/videos/739729577248362

Ruuantuotannon kriisissä on kysymys myös tasa-arvosta

Porin Suomi Areenassa kuultiin ja nähtiin erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen keskustelu Eurooppalaisen Suomen, Eurooppanuorten ja Eurooppanaisten tilaisuudessa ”Ruuantuotannon kriisi”. 

Asiaa tarkasteltiin ja ratkaisuja etsittiin sekä globaalin, Euroopan että Suomen näkökulmasta.

Haasteet ovat äärettömän moniulotteiset ja monitasoiset, sillä ruuantuotantoon liittyvät muun muassa kannattavuus tuottajille, kuluttajien reaktiot nouseviin hintoihin ja toisaalta ruuan laatuun, ilmaston muutos, luontokato ja ympäristö- ja tasa-arvo -kysymykset ja ongelmat, kestävän ruuan tuotanto ja nälänhädän lisääntyminen.

Jo nyt on nähtävissä, että nälästä kärsivien määrä on kasvanut vuodesta 2019 vuoteen 2021 noin 150 miljoonalla ihmisellä. Näistä 45 miljoonaa on alle viisi-vuotiaita. Kestävän kehityksen ohjelmassa tavoitteena on kuitenkin lopettaa nälänhätä vuoteen 2030. Kriisi hidastaa tämän tavoitteen saavuttamista.

Eurooppanaisille tärkeä kysymys siitä, miten ilmastonmuutos ja ruuan tuotannon kriisi vaikuttavat tasa-arvoon, nousi myös keskusteluun. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että ruokakriisi vaikuttaa suoraan erityisesti naisiin, jotka pyörittävät perheiden arkea.

Naisten ja lasten aika menee ruuasta ja perheistä huolehtimiseen. Aikaa itsensä kehittämiseen ja opiskeluun eli paremman elämän tavoitteluun ei jää. Meidän EU:na ja Suomena on autettava erityisesti kehittyvien maiden naisia arjen perusasioissa, jotta he vapautuvat itsensä kehittämiseen ja kouluttaumiseen.

Tilaisuus on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003189/ruoantuotannon-kriisi-1624562?fbclid=IwAR2a0qd58YrO0aGmKt40c0elXXaDS3QCBEfvCIGsBr5xXUllD0V26rc15Gk

Euroopan nuorten teemavuosi – sanahelinää vai oikeita muutoksia?

Alviina Alametsä, europarlamentaarikko

Lisääntynyt ahdistus, stressi ja huoli – näin nuorten kokemukset piirtyvät mediassa jo ennen koronapandemian aiheuttamaa kuormitusta. Eikä ihme.

Nuoret näkevät maailman, joka on kovaa vauhtia matkalla kohti ilmasto- ja ympäristökriisiä. Yhteiskunnan, jossa heillä on entistä todennäköisemmin vähemmän kuin heidän vanhemmillaan. Maailman, joka on osoittanut, että tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen ei ole vääjäämätön tie, vaan menetettävissä olevia kamppailuja.

Moni nuori ahdistuu oikeutetusti näistä sotkuista, joita he eivät ole itse olleet tekemässä ja joita heidän toivotaan ratkaisevan. Mutta kuinka he edes voisivat, jos heidän ääntään ei kuunnella?

EU:n komissio julisti vuoden 2022 Euroopan nuorten vuodeksi tunnustuksena uhrauksista, joita nuoret ovat tehneet pandemian aikana. EU:lla on valtavat mahdollisuudet auttaa nuoria niin Euroopassa, kuin sen rajojen ulkopuolellakin, mutta kuinka konkreettisiin muutoksiin kauniit juhlapuheet johtavat?

Yksi keskeisimpiä tapoja, joilla EU voi edistää nuorten asiaa, on ottaa nuorille tärkeät poliittiset kysymykset vakavasti. Lukuisat kyselytutkimukset osoittavat, että nuoret näkevät ilmastonmuutoksen torjumisen elintärkeänä asiana. Nuoret ovat näyttäneet tämän yhä uudelleen kansalaisaktivismin keinoin ja osallistumalla valtaviin mielenosoituksiin ympäri Eurooppaa.

 Tie siihen, että EU:n politiikka olisi aidosti kestävällä pohjalla ilmaston suhteen, on vielä pitkä. Mutta emme olisi näinkään pitkälle ilman nuorten aktivismin luomaa painetta ja monien nuorten poliitikkojen työtä. Tämän tuleekin olla vuosi, jona teemme tiukempia päätöksiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme sen velkaa nuorille ja tuleville sukupolville.

Myös mielenterveys on myös ehdottomasti teema, josta puhutaan enemmän nuorten ansiosta. Nuoret nostavat aihetta keskusteluun myös EU:n tasolla. Sille on paikkansa. Mielenterveys on vaiettu asia monissa osissa Eurooppaa. Puhuessani aiheesta eräs europarlamentaarikko tuli kertomaan, että ihan tärkeää työtä, mutta tiedoksesi, että minun maassani ei mielenterveysongelmia ole. Aiheeseen liittyy siis paljon väärää tietoa ja häpeää. Suurin osa mielenterveysongelmista kärsivistä ei tutkitusti saa tarvitsemaansa hoitoa. Tämän korjaamiseksi tarvittaisiin koko EU:n mielenterveysstrategia, ja sen valmistelu tulee mielestäni aloittaa välittömästi.

Naisjärjestöt: Vastuu on aina aikuisella ja valta-asemassa olevilla. Konkreettisia toimenpiteitä häirinnän estämiseksi.

Naisjärjestöjen keskusliitto uskoo seksuaalihäirintää kokeneiden viestejä vallan väärinkäytöstä ja vähättelevistä asenteista häiritsijöiden taholta ja toteaa, että se on aina tuomittavaa ja väärin. Vastuu on aina aikuisella ja valta-asemassa olevalla.

“Kaikki ilmi tuleva häirintä tulee aina ottaa vakavasti ja selvittää. Olemme luoneet askelmerkit, joilla yhteisöt voivat ehkäistä kaikenlaista ahdistelua ja kiusaamista. On tärkeää, että kaikki puolueet, politiikassa mukana olevat ja muut yhteisöt nyt varmistavat, että omat toimintatavat ovat kunnossa ja että rakenteilla tuetaan häirinnän ehkäisyä ja siihen puuttumista”, korostaa puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén.

Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry korostaa, että puolueet käyttävät suomalaisessa yhteiskunnassa ja demokratiassa merkittävää valtaa. Puheenjohtaja Fatim Diarran esittämät NYTKIS ry:n konkreettiset toimenpiteet turvallisen tilan luomisesta poliittisessa ja puolueiden käytännön työssä ovat erittäin tervetulleita ja toteuttamiskelpoisia. Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry myös järjestää koulutusta puolueiden johtohenkilöille politiikassa ilmenneen seksuaalisen häirinnän kulttuuriin puuttumiseksi.

NJKL on NYTKIS ry:n jäsenjärjestö ja Eurooppanaiset on NJKL:n jäsenjärjestö.

Palkka-avoimuus – keskeistä palkkatasa-arvon edistämisessä

Sukupuolten välinen tasa-arvo ja palkkatasa-arvo ovat perus- ja ihmisoikeuskysymys. Palkkatasa-arvossa ja naisalojen halvennetussa työssä on kysymys työelämän oikeudenmukaisuudesta ja laadusta. Tästä huolimatta työelämän yksi sitkeimmistä ongelmista on naisten ja miesten välinen perusteeton palkkaero. Sen poistaminen on keskeistä työelämän laadun kehittämisessä.

Euroopan komissio esitti keväällä 2021 direktiiviä palkka-avoimuuden edistämiseksi Euroopassa. STM:n kolmikantainen työryhmä valmisteli Suomen tasa-arvolainsäädäntöön tarvittavia muutoksia, mutta marraskuussa 2021 työryhmä kuitenkin julkisti kovin erimielisen raporttinsa.  Nyt, kesäkuussa 2022 myös Eurooppanaiset antoi lausuntonsa valtioneuvostolle Suomen tasa-arvolain uudistamisesta koskien palkka-avoimuutta. Hallituksen esitys lakimuutoksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden 2022 alussa, ja laki tulisi voimaan 1.3.2023.

Lausunnon ydinsisältö

Eurooppanaiset ry. kannattaa lausunnolla olleita tasa-arvolain muutosehdotuksia, jotka lisäisivät palkka-avoimuutta ja henkilöstön palkkatietämystä työpaikoilla. Ehdotuksen mukaan henkilöstön edustajilla olisi entistä paremmat tiedonsaantioikeudet yksittäisten työntekijöiden palkoista ja palkkojen perusteista tilanteissa, kun työpaikalla laaditaan palkkakartoitusta tai epäillään palkkasyrjintää. Jo nykyisin julkisen sektorin palkat ovat julkisia. Toteutuessaan ehdotus yhdenmukaistaisi eräiltä osin työmarkkinoiden palkka-avoimuutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Lakimuutos voisi vaikuttaa välillisesti palkkatasa-arvoon. Tällä hetkellä Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16 %, mikä on EU:n kolmanneksi suurin. Eurooppanaiset ry pitää tärkeänä, että hallituksen esitys tasa-arvolain muuttamisesta annetaan eduskunnalle vielä tällä vaalikaudella. Lisäksi yhdistys ehdottaa, että seuraavalla vaalikaudella toteutettaisiin tasa-arvolain toimivuuden arviointi, jossa arvioitaisiin lain ohjauskeinojen vaikuttavuutta lain tavoitteiden toteuttamisessa.

Koko lausunto http://www.eurooppanaiset.fi/category/kannanotot/

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tasa-arvolain muuttamisesta (palkka-avoimuuden lisääminen) 

Yleistä hallituksen esityksen sisällöstä 

Eurooppanaiset ry. pitää tärkeänä tasa-arvolain ohjauskeinojen vahvistamista työmarkkinoiden palkkatasa-arvon parantamiseksi ja palkkasyrjinnän estämiseksi. Ehdotetut muutokset pykäliin ovat oikeasuuntaisia. Kuten hallituksen esityksen perusteluistakin ilmenee, on Suomessa sukupuolten palkkaero (16 %) edelleen yli EU:n keskiarvon. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan moninaisia toimenpiteitä ja seurantaa, joille säädösmuutokset luovat perustaa.  On tärkeää, että hallituksen esitys tasa-arvolain muuttamisesta annetaan eduskunnalle vielä tällä vaalikaudella.

Samalla Eurooppanaiset ry ehdottaa, että tasa-arvolain toimivuudenarviointi toteutettaisiin seuraavalla vaalikaudella. Vuonna 1986 säädettyyn tasa-arvolakiin on tehty vuosien aikana lukuisia muutoksia, joilla on vaikutusta lain homogeenisuuteen. Toimivuusarvioinnissa tulisi arvioida, kuinka vaikuttavia ovat laissa säädetyt ohjauskeinot suhteessa lain tavoitteisiin.

Eurooppanaiset ry kantaa huolta siitä, että tasa-arvolain velvoitteita ei ole kaikilla työpaikoilla pantu toimeen kattavasti ja ettei lain toimeenpanon valvonta työpaikkatasolla ole riittävää. Ensi vaalikaudella tulisikin pohtia lain toimeenpanon tehostamiseksi eri vaihtoehtoja kuten esimerkiksi organisaatioille myönnettävien tukien ja muiden etuuksien myöntämisen edellytykseksi lakisääteisten tasa-arvovelvoitteiden täyttämistä.  Joka tapauksessa lain valvonnasta vastaavilla viranomaisilla ja virka-apuviranomaisilla tulisi olla riittävät voimavarat valvonnan hoitamiseen. 

– ehdotettu 6 §:n 3 momentti

Hallituksen esityksessä siteeratussa STM selvityksessä todetaan” Palkkatietämys on Suomessa keskimäärin melko matalalla tasolla. Organisaatiokohtaisesti tunnetaan parhaiten yleensä tulospalkkauksen perusteet ja huonoimmin peruspalkkaukseen eli tehtäväkohtaiseen palkkaan liittyvät asiat. Työntekijät eivät myöskään koe saavansa työnantajilta aktiivisesti ja oma-aloitteisesti tietoa palkkausjärjestelmistä.” Vaikka pykälät sinällään eivät lisääkään palkkatietämystä, sisältyy laissa säätämiseen selkeä viesti työnantajille. Jatkossa palkkatietämyksen parantaminen olisi työpaikkojen lakisääteinen tehtävä, minkä hoitamiseen tulisi kohdentaa riittävät voimavarat.

Ehdotus palkkatietämyksen lisäämisestä 6 §:n otsikkoon vaikuttaa kannatettavalta ehdotukselta. Tämä korostaa osaltaan työnantajan velvollisuutta toimia aktiivisesti ja toisaalta edellyttää henkilöstöltä ja henkilöstön edustajilta myötävaikutusta. Palkkatietämyksen kasvulla voi olla välillisiä vaikutuksia myös yleisempiin taloustaitoihin.

Palkkajärjestelmän perusteiden selvittäminen henkilöstölle työnantajan tai henkilöstön edustajan toimesta parantaisi palkkatietämystä.  Tavoitteena tulisi olla, että henkilöstö todellisuudessa myös ymmärtäisi järjestelmän kokonaisuudessaan ja mahdolliset palkankorotusten edellytykset.

Pykälän uuden 3 momentin lisääminen on erittäin tärkeä, ja siihen pitäisi myös sisällyttää vuosittain annettavan selvityksen lisäksi se, että erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että työntekijälle selvitetään palkkaperusteet, kun hänet rekrytoidaan tai kun työntekijän tehtäväkuva muuttuu.

– ehdotettu 6 a §:n 4 momentti

Eurooppanaiset ry pitää perusteltuna, että tasa-arvolakia täydennettäisiin niin, että työnantajaa velvoitettaisiin pitämään koko henkilöstölle vapaasti saatavilla työpaikan tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus. Kun työpaikan tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus olisivat helposti löydettävissä, vaikuttaisi se myönteisesti henkilöstön palkkatietämykseen.

Yhdistyksemme kiinnittää huomiota siihen, että monissa työpaikoissa tasa-arvolain velvoitteita ei ole pantu toimeen kattavasti. Kun työpaikan tasa-arvosuunnittelun ja henkilöstöpolitiikan keskeiset tasa-arvodokumentit olisi pidettävä koko henkilöstön vapaasti saatavilla, voisi sekin osaltaan kannustaa työnantajaa täyttämään lakisääteisiä tasa-arvovelvoitteita.

– ehdotettu 6 b §:n 4 momentti

Eurooppanaiset ry pitää tärkeänä palkka-avoimuuden lisäämistä. Ehdotettu uusi 6 b §:n 4 momentti parantaisi merkittävästi palkkauksen avoimuutta palkkakartoitusten laadinnan aikana.

Julkisen sektorin palkka-avoimuus on jo nykyisin varsin kattavaa ja myönteisiä kokemuksia sen toimivuudesta on varsin pitkältä ajalta. Kuitenkin myös julkisella sektorilla on selittämätöntä palkkaeroa, ja julkisten palveluiden kenttä sirpaloituu, kun palveluja siirretään yhtiöihin, jolloin palkkatietojen saanti vaikeutuu.

Ehdotetut lainsäädäntömuutokset yhdenmukaistaisivat hieman työmarkkinoiden palkkausjärjestelmien avoimuuden tilannetta yksityisen sektorin osalta suhteessa julkiseen sektoriin. Palkkausjärjestelmien avoimuuden lisäämistä voidaan perustella myös EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten pohjalta.

 – ehdotettu 10 §:n 5 momentti

Pykäläehdotus, joka koskee tiedonsaantia toisen työntekijän palkasta palkkasyrjintää epäiltäessä (10 § 5 momentti), saattaisi madaltaa kynnystä säännöksen soveltamiseen. Ehdotuksen mukaan henkilöstön edustajalla olisi oikeus saada tietoja toisten työntekijöiden palkoista ja työehdoista sen sijaan että nykyisin vastaava oikeus on tasa-arvovaltuutetulla.

Siltä osin kuin työpaikassa ei ole henkilöstön edustajaa, jäisi oikeus edelleen tasa-arvovaltuutetulle. On oletettavissa, että näissä tilanteissa vaaditaan työntekijältä melkoista rohkeutta ottaa esille palkkasyrjintäepäily. Näin ollen näiden työpaikkojen työntekijät olisivat eriarvoisessa asemassa palkkasyrjinnän epäilytilanteissa. Eurooppanaiset ry ehdottaakin, että hallituksen esityksen jatkovalmistelun aikana vielä mietittäisiin muita vaihtoehtoisia menettelyjä niiden työpaikkojen osalta, joissa ei ole henkilöstön edustajaa.

Erilliskysymys 1. Tulisiko tasa-arvolain 6 a §:ssä tarkoitettua tasa-arvosuunnitelman laatimisvelvoitetta muuttaa siten, että tasa-arvosuunnitelma olisi laadittava työpaikoilla, joissa työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä olisi säännöllisesti vähintään 20 työntekijää (eikä 30 työntekijää kuten nyt)? Miten perustelette näkemystänne?

Eurooppanaiset ry kannattaa tasa-arvosuunnitelman laatimisvelvoitteen ulottamista vähintään 20 työntekijän työpaikkoihin nykyisen 30 työntekijän rajan sijasta. Kuten hallituksen esityksen perusteluista  ilmenee, jää nykyisin merkittävä osa työntekijöistä tasa-arvosuunnitelmavelvoitteen ulkopuolelle erityisesti yksityisen sektorin osalta, mutta myös julkisen sektorin palveluiden sirpaloituminen jättää yhä enemmän työntekijöitä ulkopuolelle. Hallituksen esitysluonnoksesta ei ilmene tarkemmin arviota siitä, mikä olisi kattavuus, jos raja suunnitelman laadinnalle olisi 20 työntekijää. Todettakoon, että Tilastokeskuksen (2022) mukaan alle 20 työntekijää työllistävien yritysten palveluksessa oli yli 500 000 työntekijää.

Tasa-arvosuunnitelman laadintaa ei tulisi nähdä yksinomaan hallinnollisena taakkana työnantajalle. Työpaikan tasa-arvosuunnitelma, joka näkyy myös käytännön työssä, viestittää laajemminkin työpaikan toimintakulttuurista ja johtamisesta. 

Eurooppanaiset ry

Nuoret, naiset, ilmasto ja tasa-arvo

Olemme ilmastonmuutoksen pikavippiläisiä

Kuuntele äärimmäisen mielenkiintoiset puheenvuorot ja paneeli Eurooppanaisten ja Eurooppanuorten yhteisessä Eurooppapäivän seminaarissa. Muun muassa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen selvät sanat ilmaston muutoksen dramaattisista vaikutuksista. Hän kehottaa jokaista lukemaan viimeisimmän ilmastopaneelin viimeisin raportti. Se on kylmäävää luettavaa…

”Väitän, että ilmasto ja nuoret ja tasa-arvo on suuri tulevaisuuden haaste, vaikka korona ja Ukrainan sota on meillä mielissä. Kulutamme tällä hetkellä yli puolentoista maapallon resurssit joka vuosi. Nuoret ja naiset ovat aktiivisia ilmastokysymyksissä. Naisia on hieman yli puolet. Jos voimme tehdä pidempiaikaisesti yhteistyötä nuorten ja naisten välillä, se voi aikaansaada muutoksen, jota tarvitsemme

Haaste on hyvin moninainen. Ilmastonmuutos kohdistuu kaikkiin ihmisiin – nuoriin, vanhoihin, köyhiin ja rikkaisiin. Sen kustannukset ovat kymmenen kertaa covidin kustannukset. Kansantalous ja tulovirrat laskevat. Taloudellisesti suhteellisesti huonommassa asemassa olevat menettävät työpaikkoja, terveydenhuollon ja muita tarvittavia palveluja on vaikea saada. Ennen kaikkea se iskee naisiin….”

Kuuntele koko tilaisuus tästä https://www.facebook.com/eurooppanaisetry/videos/553285862838146

Naiset sodan jaloissa ja rauhaa rakentamassa

Uutisvirtaa on viime aikoina dominoinut Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan. Turvallisuustilanteen heikentyminen sai aikaan pakolaisvirran länteen, joka koostui pääosin naisista ja lapsista. Evakkoja on Ukrainan ulkopuolella jo 5 miljoonaa ja YK:n uusin arvio tulevasta nousee jopa 9 miljoonaan. Ukrainan takaisin valtaamilla alueilla on paljastunut sotarikoksia, jotka ovat kohdistuneet raakalaismaisesti siviiliväestöön. Inhimillisen kärsimyksen määrää on lähes mahdotonta kuvailla.  

Myös Afganistanissa Talebanin noustua valtaan vuoden 2021 lopulla. Naisten ja tyttöjen aseman totaalinen heikkeneminen näkyy tiukkoina pukeutumis- ja liikkumisrajoituksina sekä opiskelumahdollisuuksien rajoittamisena. Sääntöjen rikkomisesta seuraa kovia rangaistuksia, jopa kidutusta.

Riippumatta ajasta tai paikasta kriisitilanteessa naisten turvallisuustilanne heikkenee totaalisesti, samalla kun heidän vastuulleen siirtyy yhteiskuntaa ylläpitävät perustoiminnot teollisesta toiminnasta, ruuan tuotantoon ja terveydenhoitoon.

Aseellisissa konflikteissa ja sodassa on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten asemaan ja lasten suojeluun. Tähän velvoittaa ihmisoikeusjulistus, mutta myös jo vuonna 2000 hyväksytty YK:n päätöslauselma ”Naiset, rauha ja turvallisuus”. Sota on perinteisesti ollut miesten toimintakenttää ja nainen on sodan heikko osapuoli, mikä on todellisuutta. Nainen rauhan rakentajana on jäänyt valokeilan ulkopuolelle. Kestävän rauhan rakentamiseksi kriisialueilla tarvitsemme mukaan kaiken inhimillisen pääoman. Rauhan kestävyyden takeena on poikkeuksetta tasa-arvoon pyrkivä yhteiskunta. Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa Suomi on tukenut naisten kasvavaa osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja rauhanprosesseihin. 

Perinteisen rauhan rinnalle ollaan nostamassa verkkoturvallisuutta – millainen naisen fyysinen ja henkinen turvallisuus on internetissä. Vedän Euroopan parlamentissa Generation Equality toimintaohjelmaan liittyvää ystävyysverkostoa. Viime tapaamisessa käsittelimme Euroopan komission uutta direktiiviehdotusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi mukaan lukien verkkoväkivalta. UN Womenin Brysselin toimiston johtaja Dagmar Schumacher ja Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmän (GREVIO) puheenjohtaja Iris Luarasi toivottivat lämpimästä tervetulleeksi lainsäädännön. Uskon, että EU voi esimerkillään parantaa koko maailman naisten turvallisuutta verkossa. Euroopan unioni toimii tärkeänä YK:n kumppanina ja tarjoaa laajan foorumin vaikuttaa tasa-arvon toteutumiseen. EU:n strategisia päämääriä ovat myös tasa-arvokysymykset. Unionin elimissä alleviivataan toimenpiteitä naisten osallisuuden lisäämiseksi. Myös YK:n pääsihteerin tulevaisuusohjelma Our Common Agenda asettaa tavoitteeksi sukupuolitasa-arvon myös organisaatiossa. Konfliktitilanteissa neuvottelupöydissäkin soisi näkyvän tasa-arvoisempia kokoonpanoja.