Naiset Euroopan tulevaisuustyössä -webinaari ja syyskokous 9.11.

Tule pohtimaan naisten roolia osana Euroopan tulevaisuustyötä! Webinaarin puhujina ovat tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist sekä Eurooppanuoret ry:n varapuheenjohtaja Milla Ristikangas.

Naiset Euroopan tulevaisuustyössä- webinaari 9.11.2021 klo 15-16

klo 15-15.05 Tilaisuuden avaa Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja Merja-Maaria Turunen.

15.05-15.25 Tasa-arvoministeri Thomas Blomqvistin puheenvuoro ja keskustelu

15.25-15.45 Eurooppanuorten puheenvuoro, varapuheenjohtaja Milla Ristikangas

15.45-15.55 Keskustelua

16.00-16.30 Eurooppanaiset ry:n syyskokous 

Kaikille ilmoittautuneille toimitetaan zoom- linkki 8.11.2021.

Kun liityt tilaisuuteen linkin kautta, pidäthän mikrofonin ja kameran kiinni.  Pyydä puheenvuoroja chatin kautta. Kun käytät puheenvuoron, avaa kamera ja mikrofoni puheesi ajaksi.

Jos et osallistu syyskokoukseen, poistu tilaisuudesta kokouksen alkaessa sulkemalla linkki.

Ilmoittaudu tilaisuuteen sähköpostitse: sihteeri (at) eurooppanaiset.fi.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

EU:n elpymispaketti tasa-arvon näkökulmasta: Katso keskustelu!

Eurooppalainen Suomi ry:n Euroopan suunta -keskustelusarjassa käsitellään myös tasa-arvoa. Viimeisin Euroopan suunta on tehty yhteistyössä Eurooppanaisten kanssa, ja sen aiheena on tasa-arvo EU:n elpymispaketissa.

Keskustelemassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra, SAK:n ekonomisti Anni Marttinen ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Katso keskustelu YouTubesta tai alta ja lue Uuden Suomen artikkeli keskustelusta!

Kannanotto: Katseet on siirrettävä EU:n elpymispaketista tulevaisuuteen ja tasa-arvoon

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla EU:n elpymispaketin. Eurooppa-järjestöjen kattojärjestö Eurooppalainen Suomi, jonka jäsenjärjestö myös Eurooppanaiset on, otti kantaa päätökseen ja peräänkuulutti keskustelua Euroopan tulevaisuudesta.

Kuten emojärjestömme, myös Eurooppanaiset pitää erityisen tärkeänä 
oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä osaksi rahankäyttöä. Toteamme, että 
tasa-arvon takapakki, jota viime vuosina on otettu sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa, vaatii syvällistä ja päämäärätietoista keskustelua.

Vain 38 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut osallistumaan Euroopan tulevaisuuskonferenssiin (Eurobarometri). Luku on hälyttävä ja EU-maiden matalimpia.

Eurooppanaiset toivoo, että erityisesti naiset havahtuisivat tulevaisuuskeskusteluun aikana, jolloin naisten asemaan ja olosuhteisiin kohdistuu mittavia paineita. Demokratia saa kolhuja ja koronavirus riepottelee naisvaltaisia aloja. Koronaepidemiasta on aiheutunut monenlaisia tasa-arvoon vaikuttavia ilmiöitä ja haittoja, kuten naisvaltaisten alojen suuri tartuntariski, hoivan ja hoivavastuun sukupuolittuneisuus, palkattoman työn lisääntyminen, määrä- ja osa-aikaisten työalojen ja työsuhteiden lomautukset ja irtisanomiset, lähisuhdeväkivallan lisääntyminen sekä työn ja perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteet.

Ylipäätään epidemiasta haitat vaativat korjaamista ja ennakoinnin vahvistamista. Siihen voidaan puuttua ja vaikuttaa sekä elpymisrahaston kohdentamisen että Euroopan tulevaisuuskeskustelun kautta.

Eurooppa-päivää vietetään 7.-9.5. – tutustu ohjelmaan ja tule mukaan!

Eurooppa-päivää vietetään vuosittain 9.5. Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden kunniaksi. Sitä vietetään Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyöelintä, jota pidetään Euroopan unionin alkuna.

Tänä vuonna Eurooppa-päivän vietto jakautuu usealle päivälle, ja ohjelma järjestetään etäyhteyksillä. Luvassa on mm. Euroopan suunta -keskusteluohjelmia, keskusteluja EU:n tulevaisuudesta, tietoa työmahdollisuuksista EU:ssa, live-keikkoja sekä Vuoden eurooppalaisen ja Vuoden nuoren eurooppalaisen tunnustusten jaot.

Tutustu ohjelmaan Eurooppa-päivän verkkosivuilla ja tule mukaan!

Ajankohtaista EU-kuluttajapolitiikasta -webinaari to 6.5.

Millainen on EU:n uusi kuluttajapoliittinen strategia? Mitä muuta kuluttajapolitiikassa nyt tapahtuu? Tule keskustelemaan ajankohtaisista kuluttajapoliittisista kysymyksistä Eurooppanaisten ja Pääkaupunkiseudun kuluttajien yhteiseen webinaariin torstaina 6.5. klo 16.

Webinaarissa alustaa kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Tilaisuus järjestetään Zoomin kautta ja se alkaa torstaina 6.5. klo 16.

Ilmoittaudu webinaariin verkkolomakkeella viimeistään 5.5. klo 12! Etukäteen ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki, jolla tilaisuuteen pääsee mukaan.

Naisten äänet kunnissa: Eurooppanaisten kuntavaaliwebinaarin tallenne katsottavissa

Ajankohtainen webinaari järjestettiin 27.4.2021 Eurooppanaisten maaliskuussa ilmestyneen Pohjan Akka -lehden tiimoilta. Lue lehti tämän linkin kautta!

Mukana kokeneen tasa-arvokonsultin Sinikka Mustakallion juontamassa keskustelussa on kuntavaaliehdokkaita eri puolueista Helsingistä, Tampereelta, Oulusta, Enontekiöstä ja Kemiönsaaresta.

Ehdokkaat esittelevät omia tavoitteitaan kuntien tasa-arvotyössä ja keskustelevat kuntien velvollisuudesta toimia aktiivisesti tasa-arvolain ja Suomea sitovien eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten sopimusten ja kestävän kehityksen sitoumusten täyttämiseksi.

Ehdokkaat pohjoisesta etelään:

Outi Kurkela, kd, Enontekiö
Tanja-Maria Nyman, rkp, Oulu
Kaisa Vatanen, sdp, Tampere
Satu Söderström, ps, Kemiönsaari

Helsinki:
Katju Aro, feministinen puolue
Harriet Lonka, keskusta
Minna Majaniemi, vasemmistoliitto
Pia Pakarinen, kokoomus
Auni-Marja Vilavaara, vihreät

Katso tilaisuuden tallenne tästä linkistä!

Tasa-arvojohtamisen työkaluja: Sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolivaikutusten arviointi

Menneinä viikkoina olemme Eurooppanaisissa ja muissa naisjärjestöissä nostaneet esille mitä moninaisimpia tasa-arvotekoja ja tasa-arvotavoitteita sekä -ajatuksia. Olemme tuoneet esiin naisten panosta ja roolia yhteiskunnassa Naisjärjestöjen Keskusliiton #SuomiIlmanNaisia -kampanjassa. 

Tämän perjantain, 19.3. teema on päätöksenteko ja johtaminen. Teeman alla on osuvaa pohtia ja valaista sitä, mitä tasa-arvoinen talous ja sukupuolineutraali budjetointi tarkoittavat ja miten niitä käytännössä voi käyttää johtamisen ja päätöksenteon työkaluina.

Tutkija Anna Elomäki kirjoittaa, että talouspolitiikka ja sukupuolten tasa-arvo kytkeytyvät toisiinsa. Talousarvio ja muut julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin joko heikentäen tai edistäen tasa-arvoa. Tästä syystä sukupuolitietoinen budjetointi on tärkeä tasa-arvotyökalu. 

– Sukupuolitietoisen budjetoinnin tuloksena määrärahapäätöksissä voi tapahtua muutoksia: tasa-arvoa heikentävää toimintaa resursoidaan vähemmän ja edistävää enemmän, sukupuolten tasa-arvon erityistoimiin varataan lisää rahaa, toteaa Elomäki.

Elomäki korostaa sitä, että feministisessä talouspolitiikassa on kyse arvovalinnoista. Monet siihen liittyvät ajatukset, kuten investoinnit sosiaaliseen infrastruktuuriin ja hoivaan, ovat tutkimusten mukaan toimivaa talouspolitiikkaa myös perinteisillä talouspolitiikan mittareilla mitattuna.

EU:n tasa-arvoinstituutissa EIGE:ssä sukupuolten tasa-arvosta koituvia taloushyötyjä selvittäneessä ainutlaatuisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että sukupuolten tasa-arvon lisääntymisellä voi olla laajoja vaikutuksia: 6,3 miljoonasta 10,5 miljoonaan uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä, näistä 70 prosenttia menisi naisille, ja sillä olisi myös myönteiset, ajan myötä kasvavat vaikutukset bruttokansantuotteeseen – bkt per asukas kasvaisi lähes 10 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

EU onkin ottanut kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja erityisesti sen sukupuolten tasa-arvoon liittyvän tavoitteen 5 vahvemmin mukaan vahvemmin talouspoliittiseen ohjaukseen. EU:n uusi tasa-arvostrategia painottaa sukupuolten tasa-arvon edistämistä sekä tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamista jäsenmaiden kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Tasa-arvo otetaan huomioon muun muassa talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

EU-tasolla painopisteinä ovat mm. palkka-avoimuuden lisääminen, josta on tulossa lainsäädäntöehdotuksia, päivähoitotavoitteiden uudelleen tarkastelu ja laadun huomioonottaminen sekä kohdennetut toimet naisten innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Myös rahoitusta on luvassa. Niin ikään EU:n elpymisrahaston tasa-arvovaikutukset on luvattu arvioida.

Entä Suomessa? Eurooppanaisten Pohjan Akka -lehden artikkelissa budjettipäällikkö Sami Outinen kertoo, että Suomen valtio valmistelee osana talousarviota sukupuolitietoista budjetointia ja kestävän kehityksen budjetointia. Se tarkoittaa myös, että budjettien sukupuolivaikutukset arvioidaan. Näin pitää olla myös kunnissa. 

Nykyisillä ja tulevilla kuntapäättäjillä on suuri vastuu tasa-arvoa edistävässä johtamisessa. Mutta heillä on myös työkalu, nimittäin sukupuolitietoinen budjetointi ja budjetin sukupuolivaikutusten arviointi. Kuten Elomäki toteaa, sukupuolitietoinen budjetointi kuitenkin edellyttää ymmärrystä tasa-arvosta sekä sukupuolten yhtäläisinä oikeuksina ja mahdollisuuksina että vallan ja resurssien tasapuolisena jakautumisena. 

Teksti: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n varapuheenjohtaja

Miten jaksaa hoitaa yhteisiä asioita vihapuheryöpytyksessä?

Vuosi sitten 16.3.2020 hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee poikkeusolot koronavirustilanteen vuoksi. Poikkeusolot päätettiin kolmen kuukauden kuluttua.

Poikkeusolojen julkistamisen vuosipäivänä 16.3.2021 julkaistiin tutkimus, joka tarkasteli naisministereille kohdistettuja häirintäviestejä Twitterissä hiukan poikkeustilaa laajemmalta ajanjaksolta. Tutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten tuloksia tunnistamalla sen, että suhteettoman suuri vihapuheen määrä kohdistui erityisesti naispoliitikkoihin. Aiheet kuten koronapandemia, maahanmuutto, Suomen EU-suhteet sekä liberaali sosiaalipolitiikka laukaisivat massiivisen vihapuheviestittelyn naisministereitä kohtaan. Viestit olivat avoimen seksistisiä ja misogynistisiä (”huulipunahallitus”, ”Tampax-tiimi”) tai piiloisesti sukupuolta syrjiviä (”Mene leipomaan … Sinulla ei selvästikään ole hajuakaan miten tästä selvitään.”).

Vaikka vihapuhetta sisältäviä viestejä lähetettiin sekä poliittisella kentällä vasemmalle että oikealla suuntautuvista yhteisöistä, suurin osa vihapuhetta sisältävistä viesteistä lähetettiin oikeistolaista politiikkaa kannattavilta Twitter-tileiltä.

Myös tuore oikeistopopulistisia some-postauksia tarkasteleva tutkimus osoittaa sen, miten rasismia lietsotaan erityisesti rodullistettuja naisia kohtaan.*

Miten houkuttelemme kuntavaaleihin ehdolle naisia, jotka jaksavat hoitaa asioitamme ja olla tämän vihapuheryöpytyksen kohteina?

Teksti: Pikka-Maaria Laine, dosentti, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen.

* Lähde: Saresma, Karkulehto ja Varis (2021): Gendered violence online. Hate speech as an intersection of misogyny and racism. Teoksessa Violence, gender and affect. Interpersonal, Institutional and Ideological Practices, s. 221-243. Toimittaneet Marita Husso, Sanna Karkulehto, Tuija Saresma, Aarno Laitila, Jari Eilola ja Heli Siltala. Lontoo: Palgrave Macmillan.

Tasa-arvoinen varhaiskasvatus on perusoikeus

Suomessa varhaiskasvatuslain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään töitä joka päivä jokaisessa päiväkodissa ja muissa varhaiskasvatuksen ympäristöissä. Päiväkodin henkilökunta lastentarhanopettajista muihin työntekijöihin on vastuussa siitä, että lapsen kasvuympäristö on tasa-arvoinen.

Asian ymmärtäminen ja käytäntöön soveltaminen edellyttävät kaikilta varhaiskasvatuksen ammattilaisilta oppimista ja asioiden näkemistä useista näkökulmista. Tasa-arvoon kasvattamisen tueksi on tehty oppimateriaaleja ja annetaan koulutusta. Koulujärjestelmällä varhaiskasvatuksesta yliopistokoulutukseen on iso vastuu kasvattaa lapsista tasa-arvotietoisia aikuisia. 

Sukupuolten tasa-arvossa ei kuitenkaan ole kysymys pelkästään pykälistä vaan myös arkisista asioista, kuten kielestä, jota käytetään arkisessa kanssakäymisessä. Sanoilla vaikutetaan. Tasa-arvon tulee näkyä leikeissä, lauluissa, satukirjoissa ja päivän retkillä.

Tytöt ja pojat ovat samanarvoisia ihmisinä. Jos tytöt siivoavat jälkensä, tulee poikienkin tehdä niin. Jos tytöt haluavat tutkia maaperän tai avaruuden ihmeitä, niin he saavat tehdä niin. Jos tytöt leipovat, niin pojatkin saavat leipoa. Itkeminen on sallittu kaikille lapsille ja jokainen lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen syliä. Lapsen tulisi oppia jo varhain, että se, mitä sukupuolta olet, ei ratkaise sitä, mitä saa ja voi tehdä. 

Sukupuolten tasa-arvo on ollut vuosikymmeniä säädettynä tavoitteena Suomessa. Siitä huolimatta kestää sukupolvia, ennen kuin sukupuolten välisestä tasa-arvosta tulee osa kulttuuria. Tämän vuoksi niillä tytöillä ja naisilla, jotka ovat tulleet maista, joissa naiset ovat vielä alistetussa asemassa, tavoite tyttöjen ja naisen aseman tasa-arvosta on osin tuntematon tavoite. Siksi maahanmuuttajia, niin tyttöjä, naisia, poikia kuin miehiäkin on koulutettava sukupuolten välisen tasa-arvoon. 

Teksti: Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n varapuheenjohtaja

Naisten vahvuudesta täytyy kertoa – jokainen tarina rakentaa maailmankuvaa

Demokratia voi toimia vain, jos kaikkien ääntä kuullaan. Naisen ääntä pidetään kuitenkin edelleen monin paikoin niin suurena uhkana, että se pyritään väkivalloin vaientamaan. Naiset jäävät edelleen suuressa osassa maailmaa suljettujen ovien taakse tai päätyvät esillä ollessaan identiteettipolitiikan välineiksi ilman omaa ääntä tai oikeutta omiin vaatimuksiin. 

Sodat ja konfliktit rakentuvat usein mielikuvien ja propagandan varaan. Tällöin naiset, lapset ja vähemmistöt päätyvät propagandakoneiston välineiksi. Viime aikoina naisten oikeuksia vastaan on jälleen hyökätty useassa maassa, myös Euroopassa. Tälle kehitykselle ei tule antaa periksi: Kohtuuttoman normalisoituminen tapahtuu arvaamattoman nopeasti, mutta paluu tasa-arvoon voi olla pitkä ja vaikea tie. 

Uhritarinoiden rinnalle tarvitaan kuitenkin myös toisenlaisia tarinoita, jotta syntyisi kokonaista todellisuutta vastaava kuva. On tärkeää puolustaa uhreja, mutta on myös tärkeää kertoa vahvuudesta, älystä, kyvystä, onnistumisista, yhteistyöstä ja yhteiskunnallisesta osallisuudesta. On tärkeää kertoa naisten vahvuudesta, sillä jokainen tarina luo mielikuvia ja rakentaa edelleen maailmankuvaa.

Teksti: Veera Tyhtilä, puheenjohtaja, Suomen PEN ry