Syys-lokakuun ohjelmassa keskustelua kyberturvallisuudesta ja ilmastonmuutoksesta

Eurooppanaisten syys-lokakuun ohjelmaan kuuluu kaksi mielenkiintoista vierailua. Yksi teemoistamme kuluvalle vuodelle on ollut turvallisuus laajasti käsitettynä, ja molemmat syys-lokakuun tapahtumat johdattelevat aiheeseen eri näkökulmista.


Tiistaina 10.9. pääsemme vierailemaan Kyberturvallisuuskeskukseen, jossa toimintaa esittelee meille tilannekuvatoiminnan päällikkö Jarna Hartikainen. Kuulemme, mistä kyberturvallisuudessa oikein on kysymys – ja Eurooppanaisten kyseessä ollessa meitä kiinnostaa tietysti myös eurooppalainen yhteistyö. Ilmoittaudu pian mukaan, vierailulle mahtuu 20 nopeinta ilmoittautujaa!


Keskus sijaitsee Kumpulassa Dynamicum-rakennuksessa.
Aika: tiistai 10.9. klo 8.30–10
Paikka: Kyberturvallisuuskeskus, Erik Palménin aukio 1
Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään 4.9., mukaan mahtuu 20 ensimmäistä!


Lokakuussa vierailemme niin ikään Kumpulassa, tällä kertaa Ilmatieteen laitoksella keskiviikkona 2.10. Aiheenamme on ilmastonmuutos sekä Ilmatieteen laitoksen rooli sen tiedostamisessa, ja näistä aiheista meille kertoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. Ennakkoilmoittautuminen viimeistään 24.9.


Aika: keskiviikko 2.10. klo 8.30–10
Paikka: Ilmatieteen laitos, Erik Palménin aukio 1
Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään 24.9.

Professori Johanna Kantola: Nainen, katso ketä äänestät!

Koko Eurooppaa keinuttavat nyt uusliberalismi, konservatiivisuus, perinteiset arvot ja nationalismi. Se näkyy yleisessä tasa-arvokeskustelussa ja tulee näkymään myös kevään vaaleissa.

Siksi jokaisen kannattaa todella katsoa ketä äänestää, sanoo Johanna Kantola.

Hän toimii sukupuolentutkimuksen professorina Tampereen yliopistossa ja on pitkään tutkinut politiikkaa, sukupuolta ja valtaa Euroopan unionin rakenteissa.

Kantola on huolestuneena seurannut miten tasa-arvokysymykset siirrettiin valta-akselilta marginaaliin Suomessa Sipilän hallituksen aikana. Talouskuripolitiikkaa harjoitettaessa esimerkiksi sukupuolivaikutusten arvioinnit unohdettiin. Populismi valtasi tasa-arvopuheen.

Myös EU:ssa talouden ensisijaisuus sivuutti tasa-arvonäkökulman mm. talouskriisin yhteydessä. Tasa-arvoasiat siirrettiin myös työelämän pilarista oikeuslaitoksen pilariin.

Kantolasta puheenjohtajuus on Suomelle mahdollisuus nostaa tasa-arvoasiat unionissa esiin.

Talouspäätösten arviointi tasa-arvon näkökulmasta ja  sukupuolitietoinen budjetointi ovat hyviä työkaluja toteuttaa kaikille kansalaisille oikeudenmukaista talouspolitiikkaa, sanoo Kantola.

Suomen eduskuntavaaleissa ennätysmäärä naisia nousee eduskuntaan. Olisiko jo aika alkaa harjoittaa feminististä talouspolitiikkaa? Saataisiinko naiskomissaariehdokas?

Kantolasta aika olisi Suomessa ollut kypsä naiskomissaarin nimittämiselle jo 1995. Yhtään naista ei tähän mennessä ole kuitenkaan Suomesta virkaan ehdotettu.

Kirjoittaja: Eeva Koskinen. Teksti on julkaistu Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa keväällä 2019.

Äänestä eurovaaleissa!

Miksi suomalaiset nuoret naiset eivät äänestä Euroopan parlamentin vaaleissa? Viime vaaleissa vuonna 2014 kaikkien naisten äänestysprosentti oli meillä 38 ja 18–24-vuotiaiden nuorten naisten vain 10. Vastaavat luvut Ruotsissa olivat 59 ja 66, ja unionissa keskimäärin 41 ja 43. Suomen molemmat luvut sijoittavat meidät jäsenvaltioiden häntäpäähän.

Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaaleista teettämän selvityksen mukaan äänestämättä jättämiseen vaikuttivat mm. koulutustausta, työttömyys, kotiäitiys ja yleinen tyytymättömyys, ettei asioihin voi vaikuttaa. Näin kaikissa jäsenvaltioissa.  

Suomessa naiset ovat koulutetumpia kuin miehet ja he ovat myös työelämässä lähes yhtä paljon kuin miehet, toisin kuin monissa EU-jäsenvaltioissa. Näin ollen jäljelle jää olettama, että naiset eivät koe voivansa vaikuttaa äänestämällä tai sitten he eivät tiedä, miten EU:n päätöksenteko vaikuttaa Suomeen. Viimeksi mainittua en tohdi epäillä. Tämä on kuitenkin huolestuttavaa.

Suomessa on noin 2,3 miljoonaa äänioikeutettua naista ja noin 1,4 miljoonaa jätti käyttämättä mahdollisuuden vaikuttaa EU:n päätöksentekoon vuonna 2014.

Miten naiset ja eritoten nuoret naiset saataisiin vaaliuurnille tänä vuonna? Siinä on pohdittavaa niin puolueille, medialle kuin naisille itselleen. Ja sen vuoksi  Eurooppanaiset ry on tehnyt tämän julkaisun. Me haluamme herättää naisia vaikuttamaan Euroopan Unionin asioihin. Hyvistä naisehdokkaista meillä ei ole pulaa. Kaikki Suomen naisehdokkaat esitellään tässä lehdessä.

Suomi kuuluu Eurooppaan ja Suomi on myös Euroopan unionin jäsen. Se tarkoittaa monia vapauksia kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille. Mahdollisuuksia opiskella, tehdä tutkimustyötä ja työskennellä toisessa valtiossa ilman erityisiä lupia.

Se tarkoittaa myös tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Hyviä suomalaisia tuotteita on mahdollisuus kaupata muissa jäsenvaltioissa. Suomi tunnetusti tarvitsee vientituloja voidakseen tarjota kansalaisilleen hyvinvointia.

Tasa-arvo kuuluu unionin toimivaltaan. Vilnassa toimivan Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tehtävä on edistää tasa-arvoa niin unionin alueella kuin sen ulkopuolellakin. Virasto kerää tilastoja jäsenvaltioista, tutkii ja analysoi. Tilastoinnin kohteena ovat mm. työurat, koulutus, vallankäyttö, palkat ja naisiin kohdistuvaa väkivalta. Suomi on menestynyt joillakin alueilla muita jäsenvaltioita paremmin, mutta lähisuhdeväkivaltatilastoissa  olemme edelleen negatiivisessa kärkipäässä.

Naisten palkka on komission palkkaerotilaston mukaan Suomessa 17 prosenttia  alhaisempi kuin miesten palkka. Tilanne on samankaltainen lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että naisten eläkkeet tulevat olemaan pienempiä vielä tulevina vuosikymmeninä. jos asioille ei tehdä mitään.

Nämä ovat asioita, jotka meidän on hyvä tietää, mutta myös asioita, joihin voimme vaikuttaa. Voimme vaikuttaa äänestämällä ehdokkaita, jotka haluavat parantaa naisten asemaa työ- ja perhe-elämässä.

Onko niin, että monille ihmisille tasa-arvoasiat ovat itsestään selvyyksiä, niin kuin vaalit ja demokratia? Tästä kertoo osaltaan se, että naiset eivät ole tulleet valituiksi johtopaikoille, ei politiikassa eikä yrityselämässäkään, muuta kuin suhteellisen harvoin. Tilanne on sama Euroopan unionissa.

Suomen on aika saada nainen komissaariksi. Eurooppanaiset ry:llä olisi tarjota komissaarikisaan monia erinomaisia naisia. Yksi sellainen on sitoutumaton Euroopan tuntija, valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen.

Äänestämällä  tänä keväänä valitaan ne päättäjät, jotka päättävät reunaehdoista, joissa tasa-arvo tulevina vuosina toteutuu.  Ihmisoikeudet, joihin naisten oikeudet kuuluvat, vaativat valtion ulkopuolista valvontaa. Meidänkään historiamme ei ole vapaa ihmisoikeusloukkauksista.

Joten nyt kaikki naiset, nuoret ja vanhat ja siltä väliltä, tänä keväänä  äänestetään! Neljän vuoden päästä ei enää voi vaikuttaa niihin vuosiin, jotka ovat nyt edessämme. Niihin vaikutetaan juuri nyt.

Kirjoittaja: Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja. Teksti on julkaistu pääkirjoituksena Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa 2019.

Huippuvirkoihin huippumiehiä

Kun Suomi saa nimetä EU-huippupaikkaan ehdokkaan,  se käyttää apunaan vain miesten almanakkaa.

Aika monta eduskuntavaalikeskustelua on pidetty Timon, Antin, Petterin ja Pekan kesken. Mies on elelleen niin normi jopa täkäläisessä yhteiskunnassa, ettei yksipuolista kattausta edes oikein huomaa.

Meillä kuitenkin on myös Li, Anna-Maja ja Sari, ja kuten tästä lehdestä voi lukea, suuri joukko mahtavia ehdokasnaisia Euroopan Parlamenttiin.

Mutta Suomen EU-huippupaikkojen nimityksissä piilee varsinainen uutispommi: sellaisiin johtajanpaikkoihin, joihin kunkin jäsenmaan hallitus saa itse valita ehdokkaansa, ei ole ehdotettu vielä ainoatakaan naista.

Pieni pikakelaus Suomen hallituksen nimeämiin ehdokkaisiin kertoo yksioikoista tarinaa. Esimerkiksi kaikista tavoitelluimpaan ja näkyvimpään komissaarin tehtävään on meiltä lähetetty tähän mennessä Erkki Liikanen, Olli Rehn ja Jyrki Katainen. Niin ikään kaikki suomalaiskomissaarien kabinettipäälliköt ovat tähän saakka olleet miehiä.

Euroopan investointipankkiin on meiltä nimitetty Sauli Niinistö, Jan Vapaavuori ja Alexander Stubb.

Myös EU:n tilintarkastustuomioistuimen paikat pääsevät täyttämään jäsenmaat, eikä neljään paikkaan ole nimitetty tähän mennessä yhtäkään naista.

Surkea luettelointi jatkuu: EU-tuomioistuimen paikat ovat kaikki niin ikään osuneet miehille Suomen hallituksen esityksestä.

Sattumaako?

Kirjoittaja: Kati Kalliomäki, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen. Teksti on julkaistu Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa 2019.

Iällä ei ole väliä – eläkkeellä on!

Pitkä elämä on hieno juttu, mutta ei ole kivaa joutua kituuttamaan köyhänä eläkeläisenä. Siis huomio naiset tuloihin jo nyt!

Eläköön pitkä ikä: tänään syntyvistä tyttölapsista yhä useampi ennättää elää yli 100-vuotiaaksi. Mitä pitäisi tehdä, ettei nyt nuorten naisten tarvitsisi vanhoina kituuttaa pienillä eläkkeillä kuten nykyiset entiset nuoret tekevät?

Paras konsti kunnon eläkkeeseen on kunnon palkka. Sekin auttaa, jos ei ajaudu väistämättä matalapalkka-aloille, joista useimmat ovat naisvaltaisia. Se ei saisi olla mikään matalan palkan syy, mutta ahaa-elämystä odotellessa kannattaa kuitenkin pitää huolta omista tuloistaan.

Vähän inhottavaa faktaa: palkkaero on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomalaismiesten keskieläke oli viime vuoden lopussa 1 898 euroa kuukaudessa, ja naisten 1 499 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän. Viidennes on yhtä paljon kuin 20 prosenttia, siis kaksikymmentä eli paljon!

Syytä ei voi siis hakea itse eläkkeestä, vaan työikäisenä ansaituista tuloista, joiden perusteella eläke määräytyy.

Vaikka suomalaisnaisten työllisyysaste on kansainvälisesti korkea, on se miehiä alhaisempi. Naiset tekevät Suomessakin miehiä useammin osa-aikatöitä. Heidän työuransa on myös pari vuotta lyhyempi kuin miesten.

Ja lopulta: palkkaerojen ytimessä on naisten töiden arvostus. Eli arvosta, nainen, osaamistasi ja vaadi kunnon palkkaa!

Kirjoittaja: Kati Kalliomäki, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen. Teksti on julkaistu Eurooppanaisten PohjanAkka-julkaisussa 2019.

Naisten äänestysaktiivisuus nousuun! Eurooppanaisten EU-vaalipaneeli ti 14.5.

Miten saada naisten äänestysprosentti nousemaan viime EU-vaalien 38 %:sta? Kuinka puolueet voivat vaikuttaa naisten äänestysaktiivisuuteen? Entä mitä mepit voivat tehdä tasa-arvon eteen? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Eurooppanaisten EU-vaalipaneelissa – tule mukaan keskustelemaan!

Eurooppanaiset osallistuu vaalikeskusteluun jo perinteisellä naisehdokkaiden vaalipaneelilla tiistaina 14.5. klo 16.30–18.30 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Kampintorin laidalla).

Tähän mennessä vahvistetut panelistit ovat Mia Haglund (Vasemmistoliitto), Heidi Hautala (Vihreät), Anna Jungner-Nordgren (RKP), Sirpa Pietikäinen (Kokoomus), Elsi Ranta (KD), Mirja Vehkaperä (Keskusta) ja Jaana Ylitalo (SDP).

Muihin vaalien naisehdokkaisiin voit tutustua PohjanAkka-verkkolehdessä!

Tilaisuuden ohjelma:

16.00 Kahvitarjoilu
16.30 Tervetuloa, Auni-Marja Vilavaara (puheenjohtaja, Eurooppanaiset ry)
16.35 Panelistien hissipuheet: miksi minua pitäisi äänestää?
16.50 Vaalipaneeli
17.40 Yleisön kysymyksiä panelisteille
18.25 Yhteenveto

Tilaisuuden juontaa Verohallinnon viestintäjohtaja, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen Kati Kalliomäki.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy eikä sinne tarvitse ilmoittautua ennakkoon – lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Syntyvyys – yhteiskunnallisen keskustelun kuuma peruna

Syntyvyys on yhteiskunnallisten keskustelujen kuuma peruna, ja talousnäkökulma kestävyysvajeineen on herkkä sukupolvikysymys. Pohdinta, pitääkö lapsia tehdä, jotta eläkkeet saadaan maksettua, saa monen veret kuohahtamaan.

Eurooppanaisten Äitiys ja yhteiskunnan rakenteet -seminaarin asiantuntijat, päättäjät ja kansalaisyhteiskunnan edustajat korostavat, että ketään ei voida velvoittaa tässä asiassa talkoisiin.

Yhteiskunnan on tiedostettava vastuunsa, jotta tämä sukupolvi ei joudu taakan kantajaksi.

”On kysymys siitä, aleneeko tämän sukupolven elintaso ja hupenevatko hyvinvointipalvelut”, sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Syntyvyyden trendi on laskeva sekä globaalisti että Euroopassa. Suomessa vuonna 2050 työikäisen väestön määrä on ennusteiden mukaan runsaat 200 000 henkilöä nykyistä pienempi. Tämä tietää tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan vaikeuksia hyvinvointiyhteiskunnalle.

Euroopan tasolla asiaa pyritään myös ratkomaan. Tästä yhtenä konkreettisena esimerkkinä on perhevapaadirektiivi, jonka perusteella myös isät ovat saamassa korvamerkityn kahden kuukauden vapaan, totesi tilaisuuden avannut Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Eva Biaudet.

Syntyvyys laskenut viidenneksen

Syntyvyyden lasku Suomessa alkoi vuoden 2010 jälkeen. Vuoteen 2017 mennessä eli seitsemässä vuodessa syntyvyys laski 20 prosenttia; 1,87 lapsesta 1,49:ään naista kohden.

Muutos on suurin ensimmäisen lapsen kohdalla, 45 prosenttia. Myös toisen lapsen osuus muutoksesta oli suuri, 33 prosenttia. Tutkimustiedon mukaan miesten lapsettomuus on yleisempää kuin naisten.

Syntyvyyden laskua on tapahtunut kaikissa naisten koulutusryhmissä. Miehillä kokonaishedelmällisyysluvun lasku on ollut samansuuntaista kuin naisilla. Muutos vuodesta 2010 on kuitenkin ollut jyrkempää kaikissa miesten koulutusryhmissä.

Miksi lapsia ei synny – syyt ovat moninaiset

Perhebarometrin tulosten mukaan perheen merkitys osana ihmisten elämää on tärkeä. Sen merkitys on jopa kasvanut. Kuitenkin esimerkiksi halu edetä ammatissa ja uralla on korkealla, kun kysytään syitä siihen, miksi lapsia ei hankita tai hankitaan myöhään.

Muita tutkimustuloksissa esiintyviä syitä ovat nykyisen asunnon pienuus, yhteiskunnan riittämätön tuki, perheen taloudellinen tilanne, hoidon yhteensovitus ja järjestäminen ja työtilanteen epävarmuus.  

Eija Koivuranta kertoo, että usein törmää myös ajatukseen, että lapsia ei tarvita, sillä nyky-yhteiskunta huolehtii vanhemmista. Edelleen lapsiperheköyhyys korostuu, kun kysytään sitä, mitä pitäisi korjata.

Kelan tutkija Anneli Miettinen nostaa työttömyyden ja epävakaan työmarkkina-aseman, työn epävarmuuden sekä työn ja perheen yhteensovittamisen keskeisiksi asioiksi, jotka vaikuttavat ensimmäisen lapsen hankintaan.

Missä ja kenellä on ratkaisun avaimet

Eva Biaudet näkee, että avain muutokseen on kunnianhimoinen politiikka ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Myös perhevapaauudistus on saatava. Joustavuus on uudistuksissa tärkeää, tätä erilaiset perheet kaipaavat. Asia ilmenee myös perhebarometrin vastauksista.
”Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava, sillä nainen palaa työhön, kun saa hyvän ja laadukkaan työpaikan”, toteaa Biaudet.

Yhteiskunnan ilmapiiri on myös tärkeä vaikuttava asia. Näin näkee VauvaSuomi ry:n puheenjohtaja Anna Nupponen.
”Negatiivissävytteinen keskustelu elämän rankkuudesta lapsiperheissä ja toisaalta ilmapiiri, että lapset eivät saisi näkyä ja kuulua vaikuttavat myös päätökseen hankkia lapsia.”

Helsingin kaupunginvaltuutettu Reetta Vanhanen puolestaan katsoo, että myös laaja luottamus yhteiskunnassa vaikuttaa siihen, miten lapsen hankkimiseen suhtaudutaan.

Täsmäratkaisuja ei ole

Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että täsmäratkaisuja ei ole, mutta jos ratkaisuja löytyy, niillä voidaan vielä vaikuttaa tilanteeseen.  

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Sami Yläoutinen näkee, että paljon puhuttu maahanmuutto ei ratkaise syntyvyyden alenemista ja sen seurauksia, sillä Suomi joutuu kilpailemaan hyvistä työntekijöistä muiden maiden kanssa.

Erilaisten tukien ja etuuksien vaikutuksista ei tutkimuksin saada yksiselitteistä vastausta. Anneli Miettisen mukaan suorilla tulonsiirroilla, lapsilisillä, verotuseduilla on hyvin vähäinen positiivinen vaikutus.

Muutosten olisi oltava merkittäviä, jotta niillä olisi vaikutusta. Esimerkkinä Miettinen nostaa vauvabonuksen Kanadasta.
”Kanadassa kokeiltiin 8 000 dollarin bonusta kolmannesta lapsesta. Sillä oli vaikutuksia.”

Vauvaperheiden edustaja Nupponen näkee, että työnantajien tulisi olla perheystävällisempiä. Lisäksi esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla joustot ja osa-aikatyö ovat hankalampia järjestää kuin miesvaltaisilla.
”Jos nainen jää osa-aikatyöhön, hän usein tekee kokoaikaisen työt.”

Naisjärjestöillä on edelleen työsarkaa. 400 000 jäsenen Naisjärjestöjen Keskusliitto, jonka jäsen on myös Eurooppanaiset, on laatinut ansiokkaat tasa-arvoa edistävät hallitusohjelmatavoitteet tulevalle hallituskaudelle. Niihin voi tutustua lähemmin Naisjärjestöjen Keskusliiton verkkosivuilla.

Teksti: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen

Kevätkokous ja Satu Paasilehdon alustus EU-puheenjohtajuusvalmisteluista ti 9.4.

Eurooppanaiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään tiistaina 9.4. klo 17.30 Globaalikeskuksessa (Siltasaarenkatu 4, 7. krs).

Kokouksen päätyttyä yhdistyksen hallituksen jäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Satu Paasilehto kertoo Suomen EU-puheenjohtajuuskauden valmistelujen tilanteesta opetusministeriön hallinnonalalla.

Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, eli mm. päätetään edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisesta. Lisäksi kokouksessa keskustellaan ehdotetusta sääntömuutoksesta Eurooppanaiset ry:n sääntöihin.

Kahvitarjoilun mitoittamiseksi arvostamme ennakkoilmoittautumista verkkolomakkeella viimeistään sunnuntaina 7.4.
Lämpimästi tervetuloa!

Äitiys ja yhteiskunnan rakenteet: Äitiys erityisessä suojeluksessa vai hiekkana rattaissa? Seminaari 27.3.

Syntyvyys puhututtaa sekä Suomessa että maailmalla. Mistä nykytilanne juontaa juurensa, entä miltä Suomen tilanne näyttää eurooppalaisittain? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Eurooppanaisten seminaarissa keskiviikkona 27.3.2019 klo 16–19.

Luvassa on tietoa ja keskustelunavauksia syntyvyydestä aina eurooppalaisesta näkökulmasta yksittäisen äidin kokemuksiin asti. Keskustelulle on varattu aikaa – tule mukaan ja osallistu!

Kahvitarjoilun mitoittamiseksi pyydämme ennakkoilmoittautumista verkkolomakkeella viimeistään sunnuntaina 24.3.

Aika: keskiviikko 27.3. klo 16–19

Paikka: Helsingin yliopiston kielikeskuksen juhlasali (310), Fabianinkatu 26, 3. krs

Ilmoittautuminen: verkkolomakkeella viimeistään 24.3.

Seminaarin ohjelma (tarkentuu):

Avaus
Eva Biaudet, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, rkp

Lapsiperheiden tuet ja syntyvyys
Anneli Miettinen, tutkija, Kela

2020-luvun vanhemmuus – perheellistymistä koskevista toiveista
Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Väestöliitto

Miksi syntyvyys laskee ja miten siihen voitaisiin vaikuttaa: talouspolitiikan näkökulma
Sami Yläoutinen, ylijohtaja, talouspolitiikan koordinaattori, valtiovarainministeriö

Paneelikeskustelu
Eva Biaudet, Eija Koivuranta, Anneli Miettinen, Anna Nupponen (VauvaSuomi ry), Reetta Vanhanen (Helsingin kaupunginvaltuutettu, vihr) ja Sami Yläoutinen.

Tilaisuuden juontaa Eurooppanaisten hallituksen jäsen, Verohallinnon viestintäjohtaja Kati Kalliomäki.

Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta! Osallistu keskusteluun myös Twitterissä käyttämällä tunnisteita #syntyvyys ja #eurooppanaiset.