Akuuttien kriisien keskellä katse on pidettävä edelleen (maa)pallossa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Valokuva: Sirpa Pietikäisen verkkosivut

EU:n päätöksenteon edellistä viiden vuoden kautta kehysti kunnianhimoinen vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena oli tehdä Euroopasta globaali johtaja ilmastonmuutoksen torjunnassa, asettaen muun muassa hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2050. 

Von der Leyenin toinen komissio käynnisti työnsä noin sata päivää sitten. Tammi- ja helmikuussa olemme saaneet parlamenttiin suurisanaisia julistuksia eurooppalaisen kilpailukyvyn ja teollisuuden edistämisestä. Kilpailukykykompassin ja puhtaan teollisuuden ohjelman tiedonannot on sidottu sanallisesti tavoitteisiin pyrkiä kohti hiilineutraaliutta – mutta ehdotetut sisällöt lupaavat kylmää kyytiä ilmastotoimille. 

Yksinkertaistamisotsikon alla, päätöksentekijöille lähetettiin uudelleentarkasteltavaksi kokoelma yritystoiminnan kestävyyttä ohjaavia lakeja. Kestävyysraportointiin sekä yritysten huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät lait olisivat kaivanneet selkeyttä esimerkiksi samojen mittarien tai yhteisen raportointialustan osalta. Ehdotuksella ei kuitenkaan yksinkertaisteta mitään, päinvastoin. Purkamalla juuri voimaan astunutta lainsäädäntöä lisäämme epävarmuutta ja rankaisemme edelläkävijäyrityksiämme.  

Edellisen kauden digivihreän siirtymän painotus tulevaisuuden eurooppalaisen kilpailukyvyn ajurina on aivan oikea – kestävyys on eurooppalaisten yritysten kilpailuvaltti. Liiketoimintamahdollisuuksien matalalla roikkuvat hedelmät löytyvät yhdistämällä vahva teknologinen osaamisemme esimerkiksi energia-, tekstiili- ja rakennusaloille. 

Suurin potentiaali on ennen kaikkea kiertotaloudessa, sillä meidän on tuotettava sama määrä asioita ja hyvinvointia kymmenesosalla resursseistamme ja päästöistämme. Kiertotalous ei ole vain tuotteiden kierrätettävyyttä, vaan esimerkiksi myös uusien palveluliiketoimintamallien kehittämistä. Komission puhtaan teollisuuden ohjelma nostaakin esille kiertotalouden merkityksen, mikä on erinomainen asia. Eurooppa on maailman resurssiköyhin maanosa ja tarvitsemme kipeästi kokonaisvaltaisen siirtymän kohti kiertotaloutta. 

Venäjän hyökkäyssodan ja muuttuneen taloustilanteen myötä tämänhetkinen keskustelu pyörii sen ympärillä, että vihreä siirtymä on taakka eurooppalaisille yrityksille, ja tätä taakkaa voidaan huoletta siirtää kauemmas tulevaisuuteen. Komissiokin tuntuu kääntäneen nopeasti kelkkansa takaisin autoteollisuuden tukemiseen ja rahoituksen suuntaamiseen fossiilipohjaiseen teollisuuteen.

Tosiasia on se, että teemme aivan liian vähän ja aivan liian hitaasti vihreän siirtymän edistämiseksi. Ilmaston lämpeneminen kiihtyy ja tuoreimpien tieteellisten arvioiden mukaan meidän tulisi olla hiilineutraaleja vuonna 2030 ja vuonna 2040 meidän tulisi jo sitoa hiiltä päästöjämme enemmän. Toimimattomuus ilmastotalkoissa on maksanut meille 3600 miljardia viimeisen 25 vuoden aikana – ennusteiden mukaan ilman toimia globaali BKT voi laskea jopa 22 % vuoteen 2100 mennessä.

Ennen kaikkea meillä tulisi olla rohkeutta päästää irti auringonlaskun aloistamme ja lopettaa palvelusten osoittaminen zombieteollisuudelle. Ei syöpäleikkaustakaan kannata siirtää kahdella vuodella vain siksi, että käsi on murtunut. Eurooppalainen vihreä siirtymä on edelleen mahdollisuus, johon meidän kaikkien on tartuttava. 

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko

Eurooppanaiset Ilmatieteen laitoksella 3.10.: raportti vierailusta

Eurooppanaisten Aamuakatemiassa 2.10. Ilmatieteen laitoksella paneuduttiin ilmastonmuutokseen, sen uhkiin, ilmiöihin ja hillitsemiseen pääjohtaja Juhani Damskin asiantuntevalla luennolla. Uutta ja ajankohtaista tietoa tuli tulvimalla, ja keskustelu kävi vilkkaana.

Pääjohtaja Damski painotti, että sään ääri-ilmiöt heikentävät elinolosuhteita ja vaikuttavat eri tavoin mm. eri sukupuoliin. Asiasta on myös olemassa kansainvälistä selvitys- ja tutkimustietoa. Sekä YK:ssa että myös EU:ssa asiaan on kiinnitetty jo paljon huomiota. 

Eurooppanaisten puheenjohtaja Auni-Marja Vilavaara korostaakin sitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset naisiin on arvioitava sekä ennalta ehkäisyssä että kaikessa asiaan liittyvässä päätöksenteossa ja toimissa. Nyt sukupuolivaikutusten arviointi ylipäänsä on huonolla tolalla, myös Suomessa, hän sanoo.

Nyt sukupuolivaikutusten arviointi ylipäänsä on huonolla tolalla, myös Suomessa.

Auni-Marja Vilavaara, Eurooppanaiset ry:n puheenjohtaja

Ilmastonmuutos kiihtyy, se ei ole täysin pysäytettävissä, joten muutokseen on myös sopeuduttava. Damskin mukaan pelkät päästövähennykset eivät riitä, kaikkea mahdollista on kokeiltava, ja erilaisia kokeiluja onkin meneillään muun muassa maataloudessa.

Lohdullinen tieto on se, että eri maiden ja maanosien tiedeyhteisöt ovat yksimielisiä ilmaston lämpenemisestä ja muutoksesta. Tämä huolimatta siitä, että päättäjien viestit saattavat olla vahvasti eri suuntaisia.

– Sää, ilmasto ja sen ilmiöt ja riskit ovat globaaleja, joten Suomen on tarkasteltava asiaa ennen kaikkea tässä kontekstissa, sillä vain yhdessä voimme asiaan vaikuttaa. Globaaleja riskejä arvioitaessa sään ääri-ilmiöt ja luonnonkatastrofit tulevat heti joukkotuhoaseiden jälkeen tai ovat lähes samalla tasolla, kuvasi Damski tilannetta.

Sää, ilmasto ja sen ilmiöt ja riskit ovat globaaleja, joten Suomen on tarkasteltava asiaa ennen kaikkea tässä kontekstissa, sillä vain yhdessä voimme asiaan vaikuttaa.

Juhani Damski, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja

Eurooppanaiset palaa tähän tärkeään ja mielenkiintoiseen asiaan ja sen sukupuolivaikutuksiin tarkemmin tulevissa tilaisuuksissaan.

Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen