Ulkopoliittisen Instituutin ja Eurooppalaisen Suomen järjestämässä Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt -tilaisuudessa heinäkuun alussa kuultiin tuoreimpia katsauksia ja nostoja neuvoston viimeisimmästä kokouksesta. Tilaisuus on EU-asiantuntijoiden ja kansalaisten oiva kohtaamispaikka. Kiinnostus EU-asioihin on osallistujista päätellen laajaa: tavallisten kansalaisten lisäksi paikalla oli entinen pääministeri, Suomen EU-jäsenyysneuvottelija, poliitikkoja ja eri ikäisiä asiantuntijoita.
Juontajana toimi UPI:n ohjelmajohtaja Juha Jokela ja tilaisuuden avaajana Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Totti Sivonen. Asiantuntijoina jälkilöylyjen lauteilla olivat Suomen EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto valtioneuvoston kansliasta, Helsingin Sanomien Brysselin kirjeenvaihtaja Teija Sutinen ja UPI:n tutkija Tyyne Karjalainen.
Eurooppa-neuvoston käsittelyssä oli paljon ja isoja kysymyksiä. Suurimman sijan sai EU:n muuttoliikepolitiikka, joka on ollut eurooppalaisia ja EU:ta jakava asia. Asia on kuitenkin edennyt palapalalta kohti ratkaisuja. Erityistä kiitosta asian edistämisestä sai Ruotsi puheenjohtajakaudellaan ajamastaan 10-kohtaisesta tehokkaasta välineestä maahanmuuttokriisiin.
Selvää on, että EU:n yhteinen turvapaikkasääntöjen uudistustarve on akuutti, sillä EU-maiden kapasiteetti vastaanottaa turvapaikanhakijoita alkaa olla täynnä. Myös Italian rooli suurimpana vastaanottajamaana puhutti. Italia toimikin aktiivisena sovittelijana saaden Välimeren maat sopimuksen taakse. Puolan ja Unkarin eriävät näkemykset keinoista kuitenkin estivät sopimuksen maahanmuuttopolitiikasta. Päätelmät annettiin sen sijaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan nimissä. Espanja seuraavana puheenjohtajamaana tulee jatkamaan sopimuksen esillä pitämistä.
Keskeinen kysymys on, suostuvatko jäsenmaat siihen, että kaikki kantavat asiassa vastuuta talouden tai muilla keinoin. Myös Suomen nykyisen hallituksen linjaukset maahanmuuttokysymyksessä herättävät keskustelua ja mielenkiintoa.
Esillä olivat keskeisesti myös Ukrainan sotaponnistusten yhteinen rahoittaminen jatkossa sekä aseiden ja ammusten tuotannon lisääminen sekä Ukrainan jälleenrakentamisen rahoitus yleensä ja hyökkäysrikokseen syyllistyneen Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö tähän tarkoitukseen. Ukrainan taloudellisesta, sosiaalisesta ja humanitaarisesta tuesta jäsenmaiden kesken vallitsee laaja yksimielisyys, mm. noin 50 Mrd:n tukipaketista.
Kiinan rooli ja ehdot EU:n kumppanina ja liiallinen riippuvuus olivat myös esillä. Yhteisymmärrys on siitä, että EU:n on luotava oma, yhtenäinen linja Kiinan suhteen niin ns. kolmantena maana kuin EU:n kauppakumppanina.
Neuvosto otti kantaa myös EU:n sisämarkkinoiden kehittämistarpeeseen ja talous- ja rahoituskysymyksiin. Belgia valmisteleekin vuoden 2024 alkupuolelle EU:lle ehdotuksen sisämarkkinoiden kehittämiseksi.
Euroopan Unionissa heinäkuu on täyttä työaikaa ja EU-politiikasta kiinnostuneiden kannattaa seurata uutisia. Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt on EU-asiantuntijoiden ja kansalaisten kohtaamispaikka, jonka järjestivät Ulkopoliittinen instituutti (UPI) ja Eurooppalainen Suomi ry.
Tapahtuman järjestäjien yhteystietoja: Ulkopoliittinen Instituutti https://www.fiia.fi/ Eurooppalainen Suomi ry https://www.eurooppalainensuomi.fi/ Linkki Eurooppa-neuvoston kokouskalenteriin https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/calendar/
Tällä kertaa mukana olivat ja tekstin koostivat Eurooppanaisten hallituksesta Jaana Koskinen, Päivi Luna ja Anneli Mäkinen.
Kiitos hyvistä järjestelyistä ja erinomaisesta asiantuntijakattauksesta! Lukijoille oikein hyvää kesää!
Eurooppanaiset ry – naisten ääni Euroopassa
Eurooppanaiset seuraa EU-politiikassa erityisesti sukupuolten tasa-arvokysymyksiä, tasa-arvon toteutumista ja kehittymistä. Elokuussa pureksimmekin jo hallitusohjelmaa ”Vahva ja välittävä Suomi”.