Mikä Olaf – Euroopan Petostentorjuntavirasto tekee tuottavaa ja vaikuttavaa työtä

Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja EU-kansalaisten verovarojen asianmukainen käyttö on tärkeä tehtävä, mutta ainakin vierailijan kuulemana myös mielenkiintoista työtä. Olaf tutkii EU:n talousarviota vahingoittavia petoksia, korruptiota ja vakavia väärinkäytöksiä EU:n toimielimissä sekä kehittää Euroopan komission petostentorjuntapolitiikkaa.  

Nykypäivänä järjestäytynyt rikollisuus on iso tekijä petoksissa. Esimerkiksi covidin aikana rikolliset tulivat nopeasti apajille, sanoo pääjohtaja Ville Itälä. Hän on huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden leviämisestä. Se leviää ympäri maata ja Eurooppaa, muun muassa covid-rokotteista tuli nopeasti tarjouksia järjestäytyneeltä rikollisuudelta, väärää tavaraa tuli ja siitä Suomellekin aiheutui harmia, kuvaa Itälä tilannetta.

Virastolla on palvelu, johon kuka tahansa voi ilmoittaa anonyymisti, jos epäilee rikosta. Yhteistyö sekä jäsenmaiden ja tullin kanssa rikosten torjunnassa ja selvittämisessä on erittäin tärkeää.  Joka jäsenmaassa on anti fraud -verkosto, ja Suomella myös strategia ja sitä tukeva toimenpideohjelma. Rikosten selvittämiseen todisteista 95 % löytyy digilaitteista, ja tekoäly on jo työkaluna. 

Tutkijoista puolet on naisia.

Petostutkintavirasto tutkii tapaukset ja antaa juridiset suositukset. Pääjohtaja kertoo, että rahat voidaan saada takaisin, mutta koska jäsenmaiden syyttäjät ovat täysin itsenäisiä, syyttämättäjättämisiä tapahtuu.  Syyttämättäjättämisen ongelmaan on perustettu kaksi vuotta sitten uusi toimielin, Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO). Kaikki maat eivät kuitenkaan kuulu järjestelmään, joten sekin hankaloittaa syyttämättäjättämisiä. Vuonna 2022 juttuja oli 1110, tänä vuonna jo 234 uutta juttua, joiden yhteissumma on 527 miljoonaa, ja meneillään iso on keissi, josta on kerätty jo 3 miljardia.

Virastossa työskentelee muun muassa kokeneita poliiseja, tulliviranomaisia, asianajajia ja syyttäjiä. Tehty työ on tuottavaa, silti viraston henkilöstöä on vähennetty. Tärkeää ei kuitenkaan ole pelkkä rahallinen arvo, vaan myös kansalaisten turvallisuuden ja terveyden turvaaminen, Itälä huomauttaa. EU-tukien huijauksia, betonitehdas, jota ei ollutkaan ja kesken jäänyt siltarakennelma, laivalasteittain vaatteita, joiden tullimaksut ja arvonlisäverot vääristelty, kielletyt tavarat, miljoonia litroja myrkyllisiä torjunta-aineita – vain muutamia esimerkkejä tapauksista. Tasa-arvo tutkinnan eri asteilla on ja pysyy, sanoo Itälä ja lisää, että naiset ovat työssään taitavia. Tutkijoista puolet on naisia. Suomi on pienellä edustuksella noin 400 työntekijän virastossa eli vain viisi suomalaista työskentelee Olafissa. Nykyinen pääjohtajakin on pian siirtymässä eläkkeelle, kuten myös kaksi muuta suomalaista pääjohtajaa. Itälä on huolissaan siitä, että suomalaiset nuoret eivät ole kovin kiinnostuneita EU:n tehtävistä. Hänen terveisensä Suomeen ovatkin, että Suomen on tehtävä kiireesti jotain, jotta nuoret hakeutuvat tehtäviin!

Demokratian päivänä 15.9. – Naisjärjestöjen osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet tasa-arvokysymyksissä turvattava

Eurooppanaisten toiminta on syksyn tullen käynnistelty myös hallitusohjelma-analyysin ja tasa-arvo ministerin pyöreän pöydän tapaamisen merkeissä. Saimme muiden naisjärjestöjen ohella kutsun osallistua ministeri Sanni Grahn-Laasosen ja valtiosihteeri Laura Rissasen tasa-arvojärjestöjen kuulemistilaisuuteen. Huolenaiheemme ja nostomme liittyivät erityisesti Eurooppa-politiikan ennakkovaikuttamiseen, naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisiseen toimiin sekä palkka-avoimuuden toteutumiseen yhtenä palkka epätasa-arvon kitkemisen välineenä.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite siirtyä kerran vaalikaudessa annettavasta EU-selonteosta jatkuvaan strategisten prioriteettien määrittämiseen, vaikuttamiseen ja seurantaan vaikuttaa kannatettavalta. On kuitenkin huolehdittava siitä, että kansalaisjärjestöjen, mukaan lukien nais- ja tasa-arvojärjestöt, ennakoiva kannanmuodostus ja ennakkovaikuttaminen on aidosti mahdollista. Järjestöjen ennakoivan seurannan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on kehitettävä hallituksen kaavaileman uudistuksen yhteydessä, jotta vuosittaiseen EU-vaikuttamisstrategiaan saadaan kansalaisten ääni kuuluviin. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja eriarvoisuuden poistaminen on oltava maan hallituksen tärkeä ja kirkas tavoite – etenkin koska tasa-arvoa vastustava liikehdintä ja vaikuttamistyö on voimistunut ja nähtävissä niin EU:n kuin kansallisessa poliittisessa toiminnassa.

Toivoimme tasa-arvoministeriltä myös järjestöjen kuulemisen jatkoa tasa-arvokysymyksissä. Ministeri lupasi jatkoa pyöreän pöydän tilaisuuksille ja tasa-arvojärjestöjen kuulemiselle. Akuuteinta kuitenkin nyt valtion budjetin valmistelussa on kuulla ja ottaa huomioon naisjärjestöjen laajasti esittämä huoli siitä, että hallitusohjelman toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset eri ryhmiin arvioidaan huolellisesti. Huoli on aiheellinen, koska arvioinnille ei ole varattu riittävästi aikaa ja hallitusohjelman tavoitteet ovat osin hyvinkin ristiriitaisia.

Erityisenä painopisteenä hallituksella tulee olla naisiin kohdistuvan väkivallan ja häirinnän torjuminen. Suomen hallituksen tulee olla etujoukoissa ja tiennäyttäjä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä. Tämä tärkeä viesti nousi monien järjestöjen puheenvuoroissa. Istanbulin sopimus on ollut ratifioitavana EU:lla ja neuvottelut naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisestä on meneillään. Direktiivi yhtenäistäisi naisiin kohdistuvan väkivallan määritelmän koko EU:ssa, ja siihen olisi tulossa selkeä sisältö ja linjaus myös verkossa tapahtuvasta sukupuolittuneesta väkivallasta. Valitettavasti nyt tiedämme, että oikeusministerin kanta on, että erityisesti netissä ilmenevä maalittamisen kriminalisointi ei Suomessa tule toteutumaan.

Eurooppanaiset nosti keskustelussa esiin myös palkka-avoimuuden ja siihen liittyen ko. direktiivin implementoinnin tärkeyden palkkatasa-arvon edistämisen yhtenä keinona. Hallitus on ilmaissut edistävänsä palkka-avoimuutta EU:n direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Myös tasa-arvovaltuutettu korosti asian tärkeyttä. Naisten suuri tasa-arvo kysymys on edelleen taloudellinen epätasa-arvo, jonka kanssa on tehtävä jokaisen hallituksen sitkeää työtä.

Niin ikään turvallisuus- ja ulkopolitiikassa on pidettävä huolta tasa-arvosta ja huolehdittava naisten roolista uusissa organisaatioissa. Suomen neljännen, myös kansalaisyhteiskunnan kanssa laajassa yhteistyössä valmistellun, kansallisen toimintaohjelman ”Naiset, rauha ja turvallisuus” tavoitteena onkin vahvistaa naisten osallistumista rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin, ja sitä kautta tukea pyrkimyksiä rakentaa kestävää rauhaa. Tavoite on, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen rauhanprosesseissa ja rauhanvälityksessä, turvallisuussektorilla, kriiseissä ja kriisinhallinnassa ja varautumisessa vahvistuvat. Toimintaohjelman pohjalta on hyvä jatkaa vaikuttamistyötä. https://valtioneuvosto.fi/-/suomen-neljas-naiset-rauha-ja-turvallisuus-toimintaohjelma-on-julkaistu

Miten varmistetaan suomalainen osaaminen ja vaikuttaminen EU:ssa?

Kysymys on aiheellinen, koska ensimmäinen sukupolvi EU:n tehtävissä on pian eläköitymässä, eivätkä nuoret ja uudet hakeudu tehtäviin kuten aiemmin. Suomalaisten virkahenkilöiden väheneminen EU:ssa vaikuttaa myös yhteiskuntaamme, koska lainsäädäntöön ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen luonnollisesti myös vähenee. EU-urat ja vaikuttaminen: suomalaista osaamista unioniin Eurooppalaisen Suomen tilaisuus Suomi Areenassa veti kaiken ikäisiä ihmisiä. Myös nuoria oli ilahduttavasti kuulolla.

Tilanne huolestutti kaikkia kolmea keskustelijaa, MEP Sirpa Pietikäistä, EU:n henkilöstövalintatoimiston johtaja Minna Vuoriota sekä EK:n asiantuntija Päivi Wordia. Meno EU-virkoihini Suomesta on tyrehtynyt. Vuosien 2018-22 aikana valintakokeiden kautta on päässyt läpi vain 32 henkilöä. Yksi suuri syy tilanteeseen onkin hakuprosessin vaativuus ja voimakas kilpailuhenkisyys ja se, että läpäisyprosentti on pieni. Myös mielikuvat, joita paljon Suomessa ruokitaan EU:sta, ovat vääriä. Brysseliä syytetään asioista, jotka eivät ole totta. Sieltä tulee paljon hyvää lainsäädäntöä, joka vaikuttaa arkeemme, muistuttivat panelistit kuulijoita.

Lääkkeeksi virkoihin hakeutumisen lisäämiseksi nähdään se, että hakuprosessia nopeutetaan ja yksinkertaistetaan parhaillaan. Panelistit myös toivovat sitä, että kansallinen koneisto tukisi EU:hun työhön hakeutumista ja toisaalta sieltä takaisin paluuta esimerkiksi urajärjestelmän avulla. Tärkeää olisi myös se, että oikeaa tietoa unionista ja hakemisesta sen tehtäviin levitettäisiin eri kanavilla ja yliopistoissa. Tiedonpuute ja väärät mielikuvat ovat nimittäin nekin iso este hakeutumiselle.

Pitkän EU-kokemuksen omaavat Pietikäinen ja Vuorio kehottivat nuoria kokeilemaan hakemista. Pietikäinen kuvasi EU:ta unelmapaikaksi tehdä työtä ja vaikuttaa asioihin. Kannattaa kokeilla ja haistella, hän rohkaisi.

”Enemmän ennakointia ja selkeämpää agendavaikuttamista”

Komission ehdotukset ovat pitkän valmistelun tulos. Ennakointi EU:n agendaan vaikuttamisessa on äärimmäisen tärkeää, muistuttaa Päivi Word. Nykyhallituksen ohjelmassa ennakkovaikuttamiseen on kyllä kiinnitetty huomiota, mutta panelistit haluaisivat nähdä enemmän ennakointia ja selkeämpää agendavaikuttamista Suomen ja koko EU:n yhteisen edun kannalta. EU ei ole pelkkä puffet-pöytä, josta otetaan vain se, mikä meille on hyvä kattaus. Myös mepit tarvitsevat tietoa Suomen selkeistä kannoista asioihin, Pietikäinen painotti.

Eurooppanaiset yhtyvät näihin asiantuntijoiden erinomaisiin näkemyksiin ja suosituksiin!

Tilaisuuden juonsi Eurooppanuorten puheenjohtaja Amanda Alvesalo.

Päivikki Kumpulainen ja Jaana Koskinen, Eurooppanaiset ry.

Vaikuta Suomi tutkimusvoittoon

Kirjoittaja: Minna Palmroth

Hän hiihtää loppusuoraa. Suomen liput liehuvat, yleisö kiljuu. Maamme-laulun soidessa kansa juhlii: ”Se oli siinä!” Mutta voittaja antaa medialle hämmentävän lausunnon. ”Noo, hetki nautitaan, mutta ensi viikolla on kova kisa”. Hänelle voitto oli etappi; tae siitä, että hän voi jatkaa valitsemallaan tiellä.

Rinnastan tässä huippu-urheilun huippututkimukseen kunnianosoituksena hienoille hiihtohetkille Pyeongchangin olympialaisissa aiemmin keväällä 2018. Olympiavoiton jälkeen hiihtäjä Iivo Niskanen kertoi suorituksensa taustoista. Hän oli edellisissä olympialaisissa asettanut tavoitteekseen Peyongchangin kuninkuusmatkan.

Kuinka kultaa voitetaan?

Niskanen otti selvää tulevasta latuprofiilista ja analysoi, mitä ominaisuuksia on kehitettävä voittaakseen Pyeongchangissa. Hän puursi kausi kaudelta kohti tavoitettaan. Kisaviikolla hän analysoi päävastustajiensa kunnon, testasi suksia ja hankki tietoa ladusta. Häntä auttamassa oli ryhmä ammattilaisia: valmentaja, suksihuoltajia, testaajia ja väliaikojen huutajia.

Eurooppalaisen tutkimusrahoituksen saaminen vastaa helposti hiihtokisan voittamista. Hiihtäjä on tutkija. Kilpailu muodostuu latuprofiiliin vertautuvasta rahoituskutsusta sekä muista osallistujista. Myönteinen rahoituspäätös on voitto. Urheiluammattilaiset ovat tiedepoliitikkoja ja muita Euroopassa vaikuttavia henkilöitä.

Ensin päätetään kisojen paikka. Tässä vaikuttajat ovat keskeisessä asemassa. Eurooppalainen tutkimusrahoitus suunnataan vuosittain uusille aloille. Voidaan vaikkapa päättää: ”Ensi vuonna ohjelmassa on kestävä kehitys ja demografinen muutos”. Jäsenmaat lobbaavat, mistä näkökulmasta aiheita rahoitetaan. ”Jos puhutaan demografiasta, on tärkeä tutkia maahanmuuttoa naisnäkökulmasta!” Pitkällisen päätösprosessin jälkeen yksityiskohdat julkaistaan kutsuna.

Kutsun yksityiskohdat määrittävät sen, millainen tutkija voi voittaa. Leikitään, että Oulun yliopistossa on kestävään kehitykseen erikoistunut naistutkija, jolla on artikkeleita demografisesta muutoksesta. Hän kokoaa kansainväliset kollegansa konsortioksi. ”Tarvitsemme alustavia tuloksia, joilla näytämme, että tiedämme tästä jotain”, konsortio huomaa ja parhaassa tapauksessa ehtii julkaisemaan aiheesta. Kuin Iivo, joka ajatteli tarvitsevansa tasatyöntöä Peyongchangissa ja mittautti osaamisensa välikisoissa.

Kutsun viimeinen jättöpäivä lähestyy. Konsortio kuulee, että myös Oslossa valmistellaan hakemusta. Konsortio tekee kilpailija-analyysin. ”Me olemme vahvempia naisnäkökulmassa, ja lisäksi meillä on paremmat testitulokset, mutta meidän tulee korostaa tätä hakemuksessa”, he päättävät.

Varsinainen kisa alkaa, kun hakemukset on jätetty. Kansainvälinen asiantuntijaraati pisteyttää hakemukset. Ensin karsitaan ne, missä puhutaan ohi aiheen. Sitten verrataan kärkihakemuksien sisältöä toisiinsa, ja tutkitaan kilpailijoiden meriittejä. Se voittaa, jolla on paras sisältö, ja joka esittää uskottavan ohjelman. Uskottavuutta lisää aiemmat voitot ja julkaisulistasta nähtävät toteutetut lupaukset.

Mutta mitäpä kävisi, jos hiihtäjä saisi itse valita seuraavan kisapaikan? Tai jos suomalaiset hiihtovaikuttajat lobbaisivat norjalaisten ominaisuuksiin parhaiten sopivia latuja?

Katse tulevaisuuteen ja joukkue tutuksi

Tutkimusyhteisön koostumus on varsin hitaasti muuttuva. Sillä alalla, jolla minä kilpailen, on Suomessa ollut huippuosaamista jo 1970-luvulta lähtien.

Jos aikoo saada Suomeen lisää eurooppalaista tutkimusrahoitusta, on joko tukeuduttava nykyiseen suomalaiseen huippututkimukseen, tai hyväksyttävä se tosiasia, että menestyjät eivät ehkä vielä ole syntyneet sille alalle, millä nyt halutaan menestyä. Silloin vaihtoehdoksi jää tutkijoiden kasvattaminen omilla investoinneilla, tai ulkomaisten tutkijoiden rekrytoiminen. On turha yrittää muuttaa uimari perinteisen hiihtäjäksi juuri ennen kisaa.

Menestyksen eväät ovat tässä: Suomalaiset vaikuttajat ja huippututkijat tunnistavat toisensa. Vaikuttajat lobbaavat niitä latuja, jotka parhaiten meidän hiihtäjille sopivat. Hiihtäjät kehittävät niitä ominaisuuksia, jotka luovat tulevaisuuden menestyksen edellytykset. Kisan aikana vaikuttajat huutelevat väliaikoja. Hiihtäjät painavat, minkä suksista lähtee.

Kisan jälkeen molemmat toteavat tyytyväisenä lopputuloksen, mutta tutkijalle työ vasta alkaa. Tutkija käyttää saamansa resurssin menestyäkseen seuraavassa haussa, ja näin varmistaa tutkimuksensa jatkuvuuden ja ajankohtaisuuden.

Jokaisen Euroopan areenoilla vaikuttavan suomalaisen tulee ymmärtää olevansa – ei penkkiurheilija – vaan kisavaikuttaja. Jokainen kokous, muistio, kahvikekkeri ja päätös luovat reunaehtoja seuraavalle tutkimuskisalle. Kertokaa näistä aiheista suossa tarpovalle tutkijalle: Onko superkoneet nyt hallussa; kuulin, että seuraavaksi halutaan panostaa avaruuteen. Kuulkaa häntä – koneet ovat hallussa, mutta älkää lobatko raketteja, muuten pelaatte norjalaisten pussiin. Ja muistetaan myös kotimainen järjestelmä, ettei nälkäkuolema yllätä kisojen välissä.

Vain yhteispelillä ja tiimityöllä voimme varmistaa jatkuvan kultakannan ja tutkimuksen uudistumisen. Nostakaamme yhdessä Suomi voittoon seuraavissa EU-hauissa!

Minna Palmroth on Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori. Hän on poikkeuksellisen menestynyt kovimmissa Euroopan tutkimuskisoissa. Hän on myös johtanut oman alansa keskeistä tutkimusta suuntaavaa komiteaa. Hän on innokas maastohiihtäjä.